Julia Thurén
Yle
Avio-oikeus on vanhaa perua ajalta, jolloin kaikki perheen omaisuus oli miehen nimissä eikä vaimo omistanut paperilla mitään. Joissain tilanteissa avio-oikeus voi kuitenkin tuntua epäreilulta ja silloin kannattaa tehdä avioehto.
– Avio-oikeus luotiin aikanaan, koska oli välttämätöntä luoda sellainen järjestelmä, jossa nainen ei erossa tai puolison kuollessa jää puille paljaille, sanoo perhe- ja perintöoikeuden juristi Maiju Rihtniemi.
Niinpä edelleen pari, joka menee naimisiin, asettaa samalla aiemmin kertyneen ja tulevan omaisuutensa avio-oikeuden alaiseksi – ellei toisin yhdessä päätetä.
Useimmiten avioehdon haluavat parit, jotka perustavat uusperhettä tai ovat menossa toista tai kolmatta kertaa naimisiin – tai jos avioliitto solmitaan vanhemmalla iällä
Avio-oikeudella ei ole avioliiton aikana mitään merkitystä. Mutta kun avioliitto päättyy eroon tai kuolemaan, avio-oikeus astuu kuvioon: Osituksessa luetteloidaan puolisoiden varat ja velat ja netto-omaisuus puolitetaan. Näin saadaan ns. avio-osa eli paljonko molempien tulee osituksessa saada. Jos vaikka toisen nimissä on ollut purjevene, mökki ja arvotauluja ja toisella ei mitään, on tällä oikeus saada puolet kaikesta omaisuudesta, joko rahana tai muussa muodossa.
Jos kokee tämän epäreiluksi tai muuten vain hankalaksi, on tehtävä avioehtosopimus, jossa avio-oikeus suljetaan pois tai sitä rajoitetaan.
Avioehtoa ei aina voi suositella
Rihtniemi laatii työkseen avioehtoja. Useimmiten sen haluavat parit, jotka perustavat uusperhettä tai ovat menossa toista tai kolmatta kertaa naimisiin – tai jos avioliitto solmitaan vanhemmalla iällä.
– Eli silloin, kun omaisuutta on ehtinyt jo karttua ennen avioliittoa.
Myös silloin, kun jompikumpi tai molemmat ovat perimässä tai perineet omaisuutta, avioehto voi tuntua hyvältä idealta: tällöin voi tehdä sopimuksen, jossa peritty tai lahjana saatu omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle, mikäli tätä ei ole jo testamentissa tai lahjakirjassa määrätty.
Niin ikään yrittäjät saattavat harkita avioehtosopimusta. Jos yrityksessä on monta osakasta, jo osakassopimus saattaa velvoittaa kaikkia osakkaita tekemään avioehdon, jottei avioliiton päättyminen sekoita yrityskuvioita.
– Osakeyhtiön omaisuus pysyy yrityksellä, mutta puolison omistamat osakkeet tai osuus yrityksestä kuuluvat ositettavaan omaisuuteen. Yhden mielestä yhden osakkeen arvo voi olla nolla euroa, toisen mielestä tuhat.
Rihtniemen mukaan avioehdon tarpeellisuus riippuu siitä, mitä ihmiset haluavat ja minkä he kokevat oikeudenmukaiseksi. Tästä syystä hän ei erityisesti suosittele kenellekään avioehtoa, mutta sen sijaan sitä, että asia käydään aina puolison (ja lakimiehen) kanssa läpi.
– Jos toinen on hoitanut lapsia vaikka viisi tai kymmenen vuotta kotona, eikä siksi ole pystynyt kerryttämään omaisuuttaan puolisonsa tavoin, on varsin kohtuutonta, jos hänellä ei olisi avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Lasten hoitaminen on merkittävää työtä.
Ositusta voidaan joissain tapauksissa kuitenkin sovitella, jos se muuten johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että jompikumpi saisi perusteetonta taloudellista etua. Tämä on kuitenkin poikkeussäännös.
Avioehdon tekemiseen menee tunti
Rihtniemi kertoo, että hänen asiakkaistaan suurin osa tekee täysin poissulkevan sopimuksen, jossa kummallakaan ei ole oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen. Tällaisen kokonaan poissulkevan sopimuksen voi tehdä myös ilmaiseksi osoitteessa Sopimustieto.fi.
Avioehtosopimuksessa on oltava myös kaksi esteetöntä todistajaa ja se täytyy toimittaa maistraattiin rekisteröitäväksi.
Rihtniemi ei kuitenkaan suosittele avioehdon tekemistä ilman juristia, ellei ole täysin perillä siitä, mitä on tekemässä.
– Avioehtoon liittyy tärkeitä taloudellisia ja oikeudellisia vastuita, ei kukaan tee putkimiehenkään hommia itse.
Suurin syy sille, ettei avioehtoa tehdä, vaikka molemmat oikeastaan haluaisivat, on saamattomuus.
Hän kertoo, että tavallisen avioehdon tekemiseen menee noin tunti. Siinä käydään läpi avio-oikeuden merkitys, osapuolten omaisuus ja avioehtosopimuksen eri vaihtoehdot.
Avioehtosopimukselle on paljon erilaisia vaihtoehtoja, ja siksi on tärkeää, että asiantuntijan kanssa mietitään ja selvitetään, mikä olisi kussakin tilanteessa paras vaihtoehto. Juristin kanssa sopimuksen tekeminen maksaa reilut 500 euroa.
Suurin syy sille, ettei avioehtoa tehdä, vaikka molemmat oikeastaan haluaisivat, on saamattomuus. Ei vain saada aikaiseksi.
– Joskus kyse on myös siitä, ettei aiheesta kehdata puhua puolison kanssa. Ajatellaan, että se on ikään kuin varautumista avioeroon.
Avioehtosopimuksen voi tehdä jo ennen avioliiton solmimista, mutta se voidaan rekisteröidä vasta avioliiton tultua voimaan. Avioehtosopimuksen voi tehdä missä vaiheessa avioliittoa tahansa, vaikka muutamaa päivää ennen eropapereiden jättämistä.
– Avioehtosopimuksen täytyy olla rekisteröity maistraattiin ennen eron vireille tuloa.
Miten olisi romanttinen avioehto?
Ekonomi Sonja Rajala on tehnyt niin sanotun romanttisen avioehdon miehensä kanssa: jos pari eroaa, kumpikaan ei saa toisen omaisuutta.
– Jos taas toinen kuolee, kun ollaan vielä naimisissa, niin toisella on avio-oikeus tämän omaisuuteen, Rajala kirjoittaa Leanlife-blogissaan.
Perään hän vitsailee, että tällaisessakin sopimuksessa on riski: jos liitto alkaa rakoilla, niin toiselle olisi edullisempaa myrkyttää toinen kuin erota.
– Totesimme, että luotamme toisiimme sen verran, että kyseinen riski ei ole merkittävä.
Kuuntele myös podcast – Parisuhteen rahanjaon pitää olla reilu!
Miten suomalaiset jakavat rahansa parisuhteessa, entä millaisista raha-asioista parit riitelevät? Millä taloustyylillä molempien elintaso voi nousta? Toimittaja ja bloggaaja Julia Thurén juttelee ekonomi-bloggaaja Sonja Rajalan kanssa siitä, miten parisuhteen raha-asiat saa luistamaan täydellisesti lähes joka tilanteessa. Jakson kuunneltuasi sinunkin tekee mieli keskustella kumppanisi kanssa rahasta avoimesti ja suoraan, ehkä jopa kehittää täysin uusi rahanjakosysteemi suhteeseen!
Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Tervetuloa kuuntelemaan podcastia ja lukemaan siihen liittyviä verkkojuttuja!
Riidelläänkö teillä rahasta? Entä onko teillä avioehto? Onko siitä puhuminen tai sen tekeminen herättänyt kysymyksiä? Kerro kommenttikentässä omat kokemuksesi!
