Hyppää pääsisältöön

Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – Aivotutkijan 5 vinkkiä keskittymiskyvyn elvyttämiseen

Tutkija Minna huotilainen
Tutkija Minna huotilainen Kuva: yle Minna Huotilainen,Yle Tiede

Onko niin, että vuorokauden ainut hetki, jolloin mikään PIIP ei keskeytä keskittymistäsi on se aika, jonka nukut? Ja nukutko edes? Mikä on unen laatu, jos aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko on työsähköpostien tarkistus? Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan, jos käytämme niitä näin huonosti.

Sinun pitäisi keskittyä, mutta PIIP. Otat puhelimen käteen. Aah, joku vastasi aamun twiittiin. PIIP. No katsotaan nyt tuokin, kun luuri on jo kädessä ja keskittyminen joka tapauksessa katkennut. PLIM, PLIM. Samaan aikaan tulee myös sähköpostia (merkkiäänet on tietysti aina päällä) ja PIIP avokontt...eiku monitoimitilassa myös vieressä työskentelevän puhelin katkaisee ajatuksen. Vessaankaan ei pysty menemään ilman puhelinta.

Mitä tapahtuu, jos ihmiskunnan fiksuimmat mielet valjastetaan katsomaan kissavideoita?

Älylaitteet ovat mainio keksintö. Mutta niiden sovellukset käyvät kovaa kilpailua sinun ajastasi ja kehitystiimit pohtivat juuri nytkin sitä, miten saisivat tarkkaavaisuutesi käännettyä heidän sovellukseensa ja pidettyä sen siellä.

Mitä jos sovelluksen kehitystiimi aina voittaa? Mitä meille tapahtuu, jos myös ihmiskunnan fiksuimmat mielet valjastetaan katsomaan kissavideoita, hyppimään tehtävästä toiseen ja hajottamaan tarkkaavaisuutensa moneen asiaan yhtä aikaa?

Jääkö lääketieteen kehitys tauolle? Miten vähennämme muovin kertakäyttöisyyttä? Emmekö pysty ratkaisemaan ilmastonmuutoksen asettamia haasteita, kun taannumme katsomaan päivityksiä naapurin koiralle syntyneistä pennuista?

Ja juuri silloin puhelin piippaa!

Ihmiskunta on parantanut olosuhteitaan nimenomaan älykkyytensä avulla.

Lääketieteen kehityksen ansiosta elämme pidempään ja parempaa elämää kuin koskaan aiemmin. Teknologia helpottaa työtä ja yhteydenpitoa. Yhteiskunnalliset rakenteet lisäävät oikeudenmukaisuutta, absoluuttisessa köyhyydessä elää yhä vähemmän ihmisiä ja lukutaito yleistyy. ja olemme onnistuneet torjumaan monta ympäristökatastrofiakin: happosateet, otsonikato ja lyijyllisen bensan aiheuttamat myrkytykset ovat historiaa.

Kaikki nämä upeat keksinnöt ja onnistumiset ovat vaatineet luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Se on vaatinut niitä, jotka ovat osanneet keskittyä yhteen asiaan todella syvällisesti.

Uppoutuminen yhteen tehtävään ja aivan tietyn ongelman ratkaisemiseen on ihmiselle ominaista – olemme siinä hyviä. Tekeminen vie mukanaan ja mieli askartelee tärkeän asian parissa yötä päivää. Parhaimmillaan voi saavuttaa mahtavan virtaustilan, jossa mikään ei häiritse mielen toimintaa. Silloin olemme parhaimmillamme.

Ja juuri silloin puhelin piippaa!

Onko ihmiskunnan älyllinen kehitys pysähtynyt siihen, ettemme pysty käyttämään koko kapasiteettiamme, kun juutumme älylaitteisiin ja säheltämään?

Älylaitteet eivät ole ainut syy säheltämiseen ja tehtävästä toiseen hyppimiseen. Yritämme muutenkin olla niin “tehokkaita”, ettemme ehdi oikeasti syventymään mihinkään. Monella on työelämässä niin monta erillistä tehtävää ja vastuuta, ettei mitään niistä ehdi tehdä kunnolla. Tämä johtaa virheisiin, suorituksen hidastumiseen ja kuormituksen kasvamiseen.

Entä ne ihmiset, joiden tehtävänä olisi ratkaista ihmiskunnan isoja ongelmia? Mitä teemme, jos hekin säheltävät? Onko ihmiskunnan älyllinen kehitys pysähtynyt siihen, ettemme pysty käyttämään koko kapasiteettiamme, kun juutumme älylaitteisiin ja säheltämään?

Tämän on loputtava!

Näin elvytät keskittymiskykysi

Tässä ajassa kannattaa taistella paremman keskittymiskyvyn puolesta. Tässä viisi vinkkiä, joiden avulla voimme opetella uudelleen keskittymään ja tekemään yhtä asiaa kerrallaan.

1) Lopeta kiireestä puhuminen!

Kiireestä jauhaminen vain lisää kiirettä. Ole myös realistinen ajankäytöstäsi. Jos tiettyyn tehtävään on käytettävissä viikko, niin viikko riittäköön. Lopputuloksesta tulee sellainen, joka annetussa ajassa on mahdollista. Älä venytä jaksamistasi liikaa.

2) Rajoita älylaitteiden käyttöä!

Hyvä keino on ladata puhelimeen sovellus, joka kertoo kaunistelematta, kuinka paljon aikaa käytät älylaitteiden parissa. Sopikaa kotona tietty kellonaika, jolloin kaikki älylaitteet sammutetaan - myös aikuisilta!

3) Panosta uneen!

Jos et nuku kunnolla, sinulla ei ole paras osaamisesi, muistisi, tarkkaavaisuutesi ja innostuksesi käytettävissäsi. Hanki siis unitaitoja! Jos kärsit unen ongelmista, tartu niihin. Hankkiudu lääkkeettömän unettomuuden hoidon kurssille työterveyshuoltoon tai terveysasemalle.

4) Hanki innostava harrastus, jossa opit uutta!

Haluaisitko osata espanjaa? Kiinnostutko tekoälystä? Innostutko uusista resepteistä tai käsityöohjeista? Uudessa harrastuksessa joudut käyttämään keskittymiskykyäsi, mutta samalla myös harjoitat sitä.

5) Suunnittele elämääsi pidemmällä tähtäimellä!

Mieti, mikä sinulle on oikeasti tärkeää ja mitä haluat saavuttaa. Ota avuksesi puoliso, ystävä, työpsykologi tai ammattiauttaja. Pohdi myös arkeasi ja elämäntapojasi: miten ne auttavat sinua tavoitteidesi saavuttamisessa? Laita kalenteriin kerran kuussa tarkastuspiste, jossa käyt tavoitteitasi läpi.

Jos emme ihmiskuntana osaa kääntää nykyistä älylaitteisiin addiktoitumisen ja työpaikoilla säheltämisen kulttuuria, olemme tuomitut tyhmenemään. Erityisen huolestuttavaa on, jos pilaamme näillä tavoillamme seuraavien sukupolvien keskittymiskyvyn. He tulevat ratkaisemaan ilmastonmuutoksen mukanaantuomia ongelmia, vanhustenhoidon resurssit ja syöpähoidon haasteet.

Laita nyt jo se puhelin pois.

ihmisiä älypuhelimet kädessä
ihmisiä älypuhelimet kädessä Kuva: Unsplash / Robin Worrall Yle Tiede

Kirjoittaja: Minna Huotilainen

Aivotutkija Minna Huotilainen tietää, että aivot ovat koetuksella nykyisessä työelämässä. Siksi hän käy työpaikoilla luennoimassa ja on kirjoittanut kirjoja siitä, mitä aivot tarvitsevat toimiakseen hyvin. Minna rummuttaa myös musiikin harrastamisen merkityksestä aivoille ja soittaa itse pianoa bändikoulussa.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

Uusimmat sisällöt - Tiede