Hyppää pääsisältöön

Kekrin juhlimiseen kuuluu herkuttelu, taiat ja yhteys tuonpuoleiseen

Kekriukko tuvan uunin kupeessa, Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa
Kekriukko tuvan uunin kupeessa (Kansatieteen kuvakokoelma). Kekripukeiksi ja kekrittäriksi naamioituneet hahmot kiersivät kylissä kestittävinä. Kekriukko tuvan uunin kupeessa, Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa Kuva: Museovirasto kekri

Perinteinen syysjuhla kekri juhlisti aikoinaan satokauden päättymistä ja oli vuoden suurimpia juhlia maatalousyhteisöissä. Suomessa kekri tunnettiin myös nimillä keyri ja köyri.

Kekrin aikaan viimeiset kesätyöt oli saatu päätökseen ja voitiin huokaista ennen talvitöiden alkua. Vuosisatainen tapa oli maaseudulla antaa vapaata viikko ennen "köyriä". Viikko oli palkollisten ainoa loma-aika vuotuisten juhlapyhien lisäksi.

Radio-ohjelmassa vuodelta 1965 opettaja Sauli Koivukoski kertoo kekristä ja palvelusväen vapaaviikosta.

Viikolla oli monta nimeä, esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla sanottiin viikkoa irtonaisviikoksi, päähänpitoviikoksi, riiviikoksi tai römppäviikoksi pitäjästä riippuen.

Satovuoden päättymistä ja elämän kiertokulkua juhlittiin tekemällä taikoja, syömällä ja etenkin juomalla.

Miksi moderni suomalainen haluaa lämmittää vainajille saunan kekrin kunniaksi?

Vuodenvaihdetta vietettiin ennen maanviljelyskulttuurin syklin mukaan ja kekri-sana on myös viitannut vuoden vaihtumiseen. Sen uskottiin olevan ajatonta aikaa, jossa eivät vallinneet tavalliset normit. Yhteys tuonpuoleiseen ja vainajiin oli auki ja vainajien henget liikkeellä.

Tieteen taustapeilissä käsiteltiin suomalaisen luonnonuskon nousukautta ja elpyviä kekriperinteitä. Miksi moderni suomalainen haluaa lämmittää vainajille saunan kekrin kunniaksi? Mihin muuhun suomalaisen luonnonuskonnon harjoittajat uskovat ja mitä ihmiselle heidän mielestään tapahtuu kuoleman jälkeen?

Kekriperinteet ulottuvat aina rautakauteen asti ja samankaltaisia juhlia on vietetty ympäri Eurooppaa. 1800-luvulla kekri sulautui kristilliseen pyhäinpäivään.

Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivästä ja jatkuu Pyhäinmiesten päivään (29. syyskuuta - lauantai, joka ajoittuu välille 31. lokakuuta - 6. marraskuuta). Lisää tietoa kekristä löytyy muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrisivustolta.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto