Hyppää pääsisältöön

Kekrin juhlimiseen kuuluu herkuttelu, taiat ja yhteys tuonpuoleiseen

Kekriukko tuvan uunin kupeessa, Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa
Kekriukko tuvan uunin kupeessa (Kansatieteen kuvakokoelma). Kekripukeiksi ja kekrittäriksi naamioituneet hahmot kiersivät kylissä kestittävinä. Kekriukko tuvan uunin kupeessa, Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa Kuva: Museovirasto kekri

Perinteinen syysjuhla kekri juhlisti aikoinaan satokauden päättymistä ja oli vuoden suurimpia juhlia maatalousyhteisöissä. Suomessa kekri tunnettiin myös nimillä keyri ja köyri.

Kekrin aikaan viimeiset kesätyöt oli saatu päätökseen ja voitiin huokaista ennen talvitöiden alkua. Vuosisatainen tapa oli maaseudulla antaa vapaata viikko ennen "köyriä". Viikko oli palkollisten ainoa loma-aika vuotuisten juhlapyhien lisäksi.

Radio-ohjelmassa vuodelta 1965 opettaja Sauli Koivukoski kertoo kekristä ja palvelusväen vapaaviikosta.

Viikolla oli monta nimeä, esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla sanottiin viikkoa irtonaisviikoksi, päähänpitoviikoksi, riiviikoksi tai römppäviikoksi pitäjästä riippuen.

Satovuoden päättymistä ja elämän kiertokulkua juhlittiin tekemällä taikoja, syömällä ja etenkin juomalla. Katso alta Metsien kätkemä -sarjan klippi, jossa kerrotaan kekristä.

Miksi moderni suomalainen haluaa lämmittää vainajille saunan kekrin kunniaksi?

Vuodenvaihdetta vietettiin ennen maanviljelyskulttuurin syklin mukaan ja kekri-sana on myös viitannut vuoden vaihtumiseen. Sen uskottiin olevan ajatonta aikaa, jossa eivät vallinneet tavalliset normit. Yhteys tuonpuoleiseen ja vainajiin oli auki ja vainajien henget liikkeellä.

Tieteen taustapeilissä käsiteltiin suomalaisen luonnonuskon nousukautta ja elpyviä kekriperinteitä. Miksi moderni suomalainen haluaa lämmittää vainajille saunan kekrin kunniaksi? Mihin muuhun suomalaisen luonnonuskonnon harjoittajat uskovat ja mitä ihmiselle heidän mielestään tapahtuu kuoleman jälkeen?

Kekriperinteet ulottuvat aina rautakauteen asti ja samankaltaisia juhlia on vietetty ympäri Eurooppaa. 1800-luvulla kekri sulautui kristilliseen pyhäinpäivään.

Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivästä ja jatkuu Pyhäinmiesten päivään (29. syyskuuta - lauantai, joka ajoittuu välille 31. lokakuuta - 6. marraskuuta). Lisää tietoa kekristä löytyy muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrisivustolta.

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.