Hyppää pääsisältöön

Kekrin juhlimiseen kuuluu herkuttelu, taiat ja yhteys tuonpuoleiseen

Kekriukko tuvan uunin kupeessa, Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa
Kekriukko tuvan uunin kupeessa (Kansatieteen kuvakokoelma). Kekripukeiksi ja kekrittäriksi naamioituneet hahmot kiersivät kylissä kestittävinä. Kekriukko tuvan uunin kupeessa, Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa Seurasaaren ulkomuseossa Kuva: Museovirasto kekri

Perinteinen syysjuhla kekri juhlisti aikoinaan satokauden päättymistä ja oli vuoden suurimpia juhlia maatalousyhteisöissä. Suomessa kekri tunnettiin myös nimillä keyri ja köyri.

Kekrin aikaan viimeiset kesätyöt oli saatu päätökseen ja voitiin huokaista ennen talvitöiden alkua. Vuosisatainen tapa oli maaseudulla antaa vapaata viikko ennen "köyriä". Viikko oli palkollisten ainoa loma-aika vuotuisten juhlapyhien lisäksi.

Radio-ohjelmassa vuodelta 1965 opettaja Sauli Koivukoski kertoo kekristä ja palvelusväen vapaaviikosta.

Viikolla oli monta nimeä, esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla sanottiin viikkoa irtonaisviikoksi, päähänpitoviikoksi, riiviikoksi tai römppäviikoksi pitäjästä riippuen.

Satovuoden päättymistä ja elämän kiertokulkua juhlittiin tekemällä taikoja, syömällä ja etenkin juomalla.

Miksi moderni suomalainen haluaa lämmittää vainajille saunan kekrin kunniaksi?

Vuodenvaihdetta vietettiin ennen maanviljelyskulttuurin syklin mukaan ja kekri-sana on myös viitannut vuoden vaihtumiseen. Sen uskottiin olevan ajatonta aikaa, jossa eivät vallinneet tavalliset normit. Yhteys tuonpuoleiseen ja vainajiin oli auki ja vainajien henget liikkeellä.

Tieteen taustapeilissä käsiteltiin suomalaisen luonnonuskon nousukautta ja elpyviä kekriperinteitä. Miksi moderni suomalainen haluaa lämmittää vainajille saunan kekrin kunniaksi? Mihin muuhun suomalaisen luonnonuskonnon harjoittajat uskovat ja mitä ihmiselle heidän mielestään tapahtuu kuoleman jälkeen?

Kekriperinteet ulottuvat aina rautakauteen asti ja samankaltaisia juhlia on vietetty ympäri Eurooppaa. 1800-luvulla kekri sulautui kristilliseen pyhäinpäivään.

Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivästä ja jatkuu Pyhäinmiesten päivään (29. syyskuuta - lauantai, joka ajoittuu välille 31. lokakuuta - 6. marraskuuta). Lisää tietoa kekristä löytyy muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrisivustolta.

Keskustele
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto