Hyppää pääsisältöön

Meikkitaitelija Piia Hiltusen kansainvälistä uraa avitti posteljooni

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu pöydän vieressä musta t-paita päällään.
Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu pöydän vieressä musta t-paita päällään. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,meikkitaiteilijat,piia hiltunen

Meikkitaitelija Piia Hiltusella on rohkea ja tunnistettava tyyli meikata, vaikka hän pitääkin itseään varsin ujona. Kansainvälisesti tunnettu ja televisiosta tuttu nainen on työskennellyt muun muassa Maxfactor Finlandin johtavana meikkitaitelijana ja muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Inspiraationsa Hiltunen saa luonnon yksityiskohdista, muodoista ja väreistä.

Piia Hiltunen, 36, vietti lapsuutensa maalla Mikkelissä, jossa naapureita ei juuri ollut. Hän on saanut temmeltää vapaasti metsissä ja pelloilla isosiskonsa Jennin ja pikkusiskonsa Jonnan kanssa.

– Voisi ajatella, että olemme saaneet aika vapaan kasvatuksen. Meillä oli aikoinaan oma asuntovaunu ja jossain vaiheessa myös asuntoauto ja vene. Se oli sellaista kivaa ja mieleenpainuvaa perheaikaa, Hiltunen kertoo.

Pidin älyttömästi Lapin erämaasta, kun se oli jotenkin taianomainen.

Hiltusen perhe reissasi asuntovaunulla paljon muun muassa Lapissa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Pidin älyttömästi Lapin erämaasta, kun se oli jotenkin taianomainen. Minulla oli siellä kotoisaa olla ja koin, että maalaistytölle sopivat hyvin reissut erämaassa.

Hiltusella on aina ollut, varsinkin isosiskonsa Jennin kanssa, hyvä mielikuvitus, joten tekeminen ei koskaan loppunut kesken kotona eikä reissussa. Tytöt rakensivat majoja, tekivät käpylehmiä ja leikkivät milloin mitäkin keijua ja menninkäistä.

Veneily oli Hiltusen perheen toinen tärkeä harrastus. Veneellä mentiin mökille saareen tai ajeltiin muuten vain.

– Oli jännittävää matkustaa ensin Puumalaan ja sieltä lossilla eteenpäin. Sitten jätettiin auto ja siirryttiin veneeseen jatkamaan matkaa mökille. Mökki meillä on yhä ja siellä vietetään paljon yhdessä aikaa koko perheen kanssa.

Kansainvälinen meikkibisnes on rankka, mutta kiehtova maailma

Mikkeli oli hyvä paikka kasvaa, vaikkakin 90-luvulla rasismi ja uusnatsiongelma nostivat päätään.

– Ilmapiiri oli uhkaava ja sen aikaiset punkkariystävät kärsivät usein kadulla väkivallasta. Taiteellisena ihmisenä minusta tuntui, että ilmapiiri vaikutti muun muassa pukeutumiseen. Tuntui, että täytyi olla samassa muotissa kuin muut.

Lisäksi Hiltunen koki itsensä teini-ikäisenä aika yksinäiseksi. Hän oli erilainen ja vähän sulkeutunut nuori, joka olisi halunnut puhua Salvador Dalista. Sellaista seuraa ei Mikkelistä oikein löytynyt.

Tänäkin päivänä Hiltusella on suppea ja tiivis ystäväpiiri, jonka hän kokee turvalliseksi ja mieluisaksi.

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu valkoisessa nojatuolissa. Takana seinällä on iso maalattu naisen muotokuva.
Piia Hiltunen on tehnyt myös kodistaan taiteellisen ympäristön erilaisilla tauluilla. Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu valkoisessa nojatuolissa. Takana seinällä on iso maalattu naisen muotokuva. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,piia hiltunen

Peruskoulun jälkeen 16-vuotiaana Hiltusen tie vei Helsinkiin ja kampaajaopintojen pariin Pasilan kauneudenhoito-oppilaitokseen. Opintojen jälkeen hän työskenteli hetken kampaajana ja palasi sitten samaiseen kouluun opiskelemaan meikkaajaksi.

Meikkibisneksessä hän on ollut mukana jo 14 vuotta.

En olisi urani alussa ikinä voinut kuvitella työskenteleväni muotiviikoilla.

– Se on aika rankka maailma, koska kilpailu on kovaa. Olen tehnyt muotiviikkoja 5 tai 6 vuotta eikä koskaan ole itsestäänselvyys pääseekö ensi kerralla tiimiin mukaan. Muotiviikoilla on mukana joka maasta aina parhaat tekijät. Palautetta ei saa koskaan, joten voi vain arvailla, miksi on ollut mukana tai ei ole. Pidän kuitenkin muotiviikoista kovasti – saan suurta inspiraatiota uusista trendeistä ja persoonallisista tyyleistä, joita katukuvassakin näkyy muotiviikkojen aikaan.

Hiltunen kokee, että koko meikkibisnes on muuttunut hänen uransa aikana paljon. Laman aikana mainoksia lopetettiin isolla kädellä, joten Hiltunen alkoi tuolloin muodin parissa työskentelyn lisäksi meikata myös artisteja.

Tänä päivänä hän on työskennellyt jo vuosia muun muassa Jenni Vartiaisen, Chisun ja Anna Puun kanssa.

– Nykypäivänä sosiaalinen media on tuonut esimerkiksi muotiviikkoja lähemmäksi ihmisiä. En olisi urani alussa ikinä voinut kuvitella työskenteleväni muotiviikoilla. Sosiaalinen media tuo sellaista tunnetta, että on aiempaa mahdollisempaa lähteä tältä seisomalta hakemaan töitä ulkomailta.

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen seisoo parvekkeella vanhan kerrostalokorttelin sisäpihalla.
Pariisin katoista Piia Hiltusta muistuttaa oma sisäpiha Helsingissä. Meikkitaiteilija Piia Hiltunen seisoo parvekkeella vanhan kerrostalokorttelin sisäpihalla. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,piia hiltunen

Kansainvälinen ura ei ole tullut Hiltuselle kuitenkaan helposti. Hyvän ystävänsä Tom Wennerstrandin kannustamana hän alkoi laittaa kansainvälisiin agentuureihin sähköposteja, joihin kukaan ei kuitenkaan koskaan kolmen vuoden aikana vastannut.

– Yhtenä päivänä päätin, että nyt on tapahduttava jotakin tai lopetan. Lähdin portfolion kanssa Lontooseen, josta laitoin jälleen viestiä saamatta vastausta. Sitten selvitin agentuurin osoitteen ja luikahdin posteljoonin vanavedessä sisään. Huusin ”kaksi minuuttia, kaksi minuuttia”, jonka aikana näytin portfolioni ja annoin käyntikorttini.

Se kannatti, koska tuon reissun myötä Hiltunen pääsi mukaan Fendin näytökseen Milanoon. Ujona persoonana ponnistus ei ollut Hiltuselle mitenkään helppo, mutta se kasvatti.

Tunneherkkyys ja tilannetaju ovat tärkeitä työssä

Hiltunen ajattelee, että elämä menee kolmen vuoden sykleissä. Tällä hetkellä hänellä on menossa murrosvaihe.

– Koen, että minun täytyy mennä koko ajan eteenpäin ja kehittyä. Muuten kyllästyn. Esimerkiksi vuonna 2014 lähdin opiskelemaan elokuvamaskeerausta Los Angelesiin, jotta saisin irtioton työnteosta. Puoli vuotta koulussa oli antoisaa aikaa ja opettajat olivat älyttömän hyviä. Pidän Los Angelesista kovasti, koska siellä tulee olo, että kaikki on mahdollista.

Inspiraationsa Hiltunen saa muun muassa luonnosta ja ympäröivistä ihmisistä. Luonnon pienet yksityiskohdat, muodot ja värit kiehtovat häntä. Lisäksi hän rakastaa tuijotella ohikulkevia ihmisiä kahvilassa istuskellen.

– Olen tarkkailija ja imen vaikutteita ihmisistä niin hyvässä kuin pahassa. Aistin, jos jollakin ei ole kaikki hyvin. Uskon, että sen takia olen myös pidetty meikkaaja, koska pystyn reagoimaan ihmisten tunnetiloihin. Varsinkin artistien kohdalla on tärkeää, että tunneherkkyyteni ja tilannetajuni ovat niin voimakkaita.

Teksti: Teresia Jokinen

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?