Hyppää pääsisältöön

Meikkitaitelija Piia Hiltusen kansainvälistä uraa avitti posteljooni

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu pöydän vieressä musta t-paita päällään.
Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu pöydän vieressä musta t-paita päällään. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,meikkitaiteilijat,piia hiltunen

Meikkitaitelija Piia Hiltusella on rohkea ja tunnistettava tyyli meikata, vaikka hän pitääkin itseään varsin ujona. Kansainvälisesti tunnettu ja televisiosta tuttu nainen on työskennellyt muun muassa Maxfactor Finlandin johtavana meikkitaitelijana ja muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Inspiraationsa Hiltunen saa luonnon yksityiskohdista, muodoista ja väreistä.

Piia Hiltunen, 36, vietti lapsuutensa maalla Mikkelissä, jossa naapureita ei juuri ollut. Hän on saanut temmeltää vapaasti metsissä ja pelloilla isosiskonsa Jennin ja pikkusiskonsa Jonnan kanssa.

– Voisi ajatella, että olemme saaneet aika vapaan kasvatuksen. Meillä oli aikoinaan oma asuntovaunu ja jossain vaiheessa myös asuntoauto ja vene. Se oli sellaista kivaa ja mieleenpainuvaa perheaikaa, Hiltunen kertoo.

Pidin älyttömästi Lapin erämaasta, kun se oli jotenkin taianomainen.

Hiltusen perhe reissasi asuntovaunulla paljon muun muassa Lapissa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Pidin älyttömästi Lapin erämaasta, kun se oli jotenkin taianomainen. Minulla oli siellä kotoisaa olla ja koin, että maalaistytölle sopivat hyvin reissut erämaassa.

Hiltusella on aina ollut, varsinkin isosiskonsa Jennin kanssa, hyvä mielikuvitus, joten tekeminen ei koskaan loppunut kesken kotona eikä reissussa. Tytöt rakensivat majoja, tekivät käpylehmiä ja leikkivät milloin mitäkin keijua ja menninkäistä.

Veneily oli Hiltusen perheen toinen tärkeä harrastus. Veneellä mentiin mökille saareen tai ajeltiin muuten vain.

– Oli jännittävää matkustaa ensin Puumalaan ja sieltä lossilla eteenpäin. Sitten jätettiin auto ja siirryttiin veneeseen jatkamaan matkaa mökille. Mökki meillä on yhä ja siellä vietetään paljon yhdessä aikaa koko perheen kanssa.

Kansainvälinen meikkibisnes on rankka, mutta kiehtova maailma

Mikkeli oli hyvä paikka kasvaa, vaikkakin 90-luvulla rasismi ja uusnatsiongelma nostivat päätään.

– Ilmapiiri oli uhkaava ja sen aikaiset punkkariystävät kärsivät usein kadulla väkivallasta. Taiteellisena ihmisenä minusta tuntui, että ilmapiiri vaikutti muun muassa pukeutumiseen. Tuntui, että täytyi olla samassa muotissa kuin muut.

Lisäksi Hiltunen koki itsensä teini-ikäisenä aika yksinäiseksi. Hän oli erilainen ja vähän sulkeutunut nuori, joka olisi halunnut puhua Salvador Dalista. Sellaista seuraa ei Mikkelistä oikein löytynyt.

Tänäkin päivänä Hiltusella on suppea ja tiivis ystäväpiiri, jonka hän kokee turvalliseksi ja mieluisaksi.

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu valkoisessa nojatuolissa. Takana seinällä on iso maalattu naisen muotokuva.
Piia Hiltunen on tehnyt myös kodistaan taiteellisen ympäristön erilaisilla tauluilla. Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu valkoisessa nojatuolissa. Takana seinällä on iso maalattu naisen muotokuva. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,piia hiltunen

Peruskoulun jälkeen 16-vuotiaana Hiltusen tie vei Helsinkiin ja kampaajaopintojen pariin Pasilan kauneudenhoito-oppilaitokseen. Opintojen jälkeen hän työskenteli hetken kampaajana ja palasi sitten samaiseen kouluun opiskelemaan meikkaajaksi.

Meikkibisneksessä hän on ollut mukana jo 14 vuotta.

En olisi urani alussa ikinä voinut kuvitella työskenteleväni muotiviikoilla.

– Se on aika rankka maailma, koska kilpailu on kovaa. Olen tehnyt muotiviikkoja 5 tai 6 vuotta eikä koskaan ole itsestäänselvyys pääseekö ensi kerralla tiimiin mukaan. Muotiviikoilla on mukana joka maasta aina parhaat tekijät. Palautetta ei saa koskaan, joten voi vain arvailla, miksi on ollut mukana tai ei ole. Pidän kuitenkin muotiviikoista kovasti – saan suurta inspiraatiota uusista trendeistä ja persoonallisista tyyleistä, joita katukuvassakin näkyy muotiviikkojen aikaan.

Hiltunen kokee, että koko meikkibisnes on muuttunut hänen uransa aikana paljon. Laman aikana mainoksia lopetettiin isolla kädellä, joten Hiltunen alkoi tuolloin muodin parissa työskentelyn lisäksi meikata myös artisteja.

Tänä päivänä hän on työskennellyt jo vuosia muun muassa Jenni Vartiaisen, Chisun ja Anna Puun kanssa.

– Nykypäivänä sosiaalinen media on tuonut esimerkiksi muotiviikkoja lähemmäksi ihmisiä. En olisi urani alussa ikinä voinut kuvitella työskenteleväni muotiviikoilla. Sosiaalinen media tuo sellaista tunnetta, että on aiempaa mahdollisempaa lähteä tältä seisomalta hakemaan töitä ulkomailta.

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen seisoo parvekkeella vanhan kerrostalokorttelin sisäpihalla.
Pariisin katoista Piia Hiltusta muistuttaa oma sisäpiha Helsingissä. Meikkitaiteilija Piia Hiltunen seisoo parvekkeella vanhan kerrostalokorttelin sisäpihalla. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,piia hiltunen

Kansainvälinen ura ei ole tullut Hiltuselle kuitenkaan helposti. Hyvän ystävänsä Tom Wennerstrandin kannustamana hän alkoi laittaa kansainvälisiin agentuureihin sähköposteja, joihin kukaan ei kuitenkaan koskaan kolmen vuoden aikana vastannut.

– Yhtenä päivänä päätin, että nyt on tapahduttava jotakin tai lopetan. Lähdin portfolion kanssa Lontooseen, josta laitoin jälleen viestiä saamatta vastausta. Sitten selvitin agentuurin osoitteen ja luikahdin posteljoonin vanavedessä sisään. Huusin ”kaksi minuuttia, kaksi minuuttia”, jonka aikana näytin portfolioni ja annoin käyntikorttini.

Se kannatti, koska tuon reissun myötä Hiltunen pääsi mukaan Fendin näytökseen Milanoon. Ujona persoonana ponnistus ei ollut Hiltuselle mitenkään helppo, mutta se kasvatti.

Tunneherkkyys ja tilannetaju ovat tärkeitä työssä

Hiltunen ajattelee, että elämä menee kolmen vuoden sykleissä. Tällä hetkellä hänellä on menossa murrosvaihe.

– Koen, että minun täytyy mennä koko ajan eteenpäin ja kehittyä. Muuten kyllästyn. Esimerkiksi vuonna 2014 lähdin opiskelemaan elokuvamaskeerausta Los Angelesiin, jotta saisin irtioton työnteosta. Puoli vuotta koulussa oli antoisaa aikaa ja opettajat olivat älyttömän hyviä. Pidän Los Angelesista kovasti, koska siellä tulee olo, että kaikki on mahdollista.

Inspiraationsa Hiltunen saa muun muassa luonnosta ja ympäröivistä ihmisistä. Luonnon pienet yksityiskohdat, muodot ja värit kiehtovat häntä. Lisäksi hän rakastaa tuijotella ohikulkevia ihmisiä kahvilassa istuskellen.

– Olen tarkkailija ja imen vaikutteita ihmisistä niin hyvässä kuin pahassa. Aistin, jos jollakin ei ole kaikki hyvin. Uskon, että sen takia olen myös pidetty meikkaaja, koska pystyn reagoimaan ihmisten tunnetiloihin. Varsinkin artistien kohdalla on tärkeää, että tunneherkkyyteni ja tilannetajuni ovat niin voimakkaita.

Teksti: Teresia Jokinen

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?

  • Keskustele mielenterveyspalveluista

    Kuka pitää mielenterveyskuntoutujien puolta

    Ohjelmassa keskustellaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti asumispalveluiden, kilpailuttamisesta. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse tai onko joku läheisistäsi käyttänyt mielenterveyspalveluja? Oletko ollut saamaasi palveluun tyytyväinen? Miten mielenterveyspalveluja pitäisi mielestäsi kehittää?

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

  • Taiteilija Hannu Väisänen seisoo päällään ja unelmoi oopperan tekemisestä

    Päällään seisova taiteilija rakastaa keltaista

    Säveltäjäksi Hannu Väisänen ei rupea, mutta oopperalibrettoja syntyy kyllä. Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä.