Hyppää pääsisältöön

Meikkitaitelija Piia Hiltusen kansainvälistä uraa avitti posteljooni

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu pöydän vieressä musta t-paita päällään.
Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu pöydän vieressä musta t-paita päällään. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,meikkitaiteilijat,piia hiltunen

Meikkitaitelija Piia Hiltusella on rohkea ja tunnistettava tyyli meikata, vaikka hän pitääkin itseään varsin ujona. Kansainvälisesti tunnettu ja televisiosta tuttu nainen on työskennellyt muun muassa Maxfactor Finlandin johtavana meikkitaitelijana ja muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Inspiraationsa Hiltunen saa luonnon yksityiskohdista, muodoista ja väreistä.

Piia Hiltunen, 36, vietti lapsuutensa maalla Mikkelissä, jossa naapureita ei juuri ollut. Hän on saanut temmeltää vapaasti metsissä ja pelloilla isosiskonsa Jennin ja pikkusiskonsa Jonnan kanssa.

– Voisi ajatella, että olemme saaneet aika vapaan kasvatuksen. Meillä oli aikoinaan oma asuntovaunu ja jossain vaiheessa myös asuntoauto ja vene. Se oli sellaista kivaa ja mieleenpainuvaa perheaikaa, Hiltunen kertoo.

Pidin älyttömästi Lapin erämaasta, kun se oli jotenkin taianomainen.

Hiltusen perhe reissasi asuntovaunulla paljon muun muassa Lapissa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Pidin älyttömästi Lapin erämaasta, kun se oli jotenkin taianomainen. Minulla oli siellä kotoisaa olla ja koin, että maalaistytölle sopivat hyvin reissut erämaassa.

Hiltusella on aina ollut, varsinkin isosiskonsa Jennin kanssa, hyvä mielikuvitus, joten tekeminen ei koskaan loppunut kesken kotona eikä reissussa. Tytöt rakensivat majoja, tekivät käpylehmiä ja leikkivät milloin mitäkin keijua ja menninkäistä.

Veneily oli Hiltusen perheen toinen tärkeä harrastus. Veneellä mentiin mökille saareen tai ajeltiin muuten vain.

– Oli jännittävää matkustaa ensin Puumalaan ja sieltä lossilla eteenpäin. Sitten jätettiin auto ja siirryttiin veneeseen jatkamaan matkaa mökille. Mökki meillä on yhä ja siellä vietetään paljon yhdessä aikaa koko perheen kanssa.

Kansainvälinen meikkibisnes on rankka, mutta kiehtova maailma

Mikkeli oli hyvä paikka kasvaa, vaikkakin 90-luvulla rasismi ja uusnatsiongelma nostivat päätään.

– Ilmapiiri oli uhkaava ja sen aikaiset punkkariystävät kärsivät usein kadulla väkivallasta. Taiteellisena ihmisenä minusta tuntui, että ilmapiiri vaikutti muun muassa pukeutumiseen. Tuntui, että täytyi olla samassa muotissa kuin muut.

Lisäksi Hiltunen koki itsensä teini-ikäisenä aika yksinäiseksi. Hän oli erilainen ja vähän sulkeutunut nuori, joka olisi halunnut puhua Salvador Dalista. Sellaista seuraa ei Mikkelistä oikein löytynyt.

Tänäkin päivänä Hiltusella on suppea ja tiivis ystäväpiiri, jonka hän kokee turvalliseksi ja mieluisaksi.

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu valkoisessa nojatuolissa. Takana seinällä on iso maalattu naisen muotokuva.
Piia Hiltunen on tehnyt myös kodistaan taiteellisen ympäristön erilaisilla tauluilla. Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu valkoisessa nojatuolissa. Takana seinällä on iso maalattu naisen muotokuva. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,piia hiltunen

Peruskoulun jälkeen 16-vuotiaana Hiltusen tie vei Helsinkiin ja kampaajaopintojen pariin Pasilan kauneudenhoito-oppilaitokseen. Opintojen jälkeen hän työskenteli hetken kampaajana ja palasi sitten samaiseen kouluun opiskelemaan meikkaajaksi.

Meikkibisneksessä hän on ollut mukana jo 14 vuotta.

En olisi urani alussa ikinä voinut kuvitella työskenteleväni muotiviikoilla.

– Se on aika rankka maailma, koska kilpailu on kovaa. Olen tehnyt muotiviikkoja 5 tai 6 vuotta eikä koskaan ole itsestäänselvyys pääseekö ensi kerralla tiimiin mukaan. Muotiviikoilla on mukana joka maasta aina parhaat tekijät. Palautetta ei saa koskaan, joten voi vain arvailla, miksi on ollut mukana tai ei ole. Pidän kuitenkin muotiviikoista kovasti – saan suurta inspiraatiota uusista trendeistä ja persoonallisista tyyleistä, joita katukuvassakin näkyy muotiviikkojen aikaan.

Hiltunen kokee, että koko meikkibisnes on muuttunut hänen uransa aikana paljon. Laman aikana mainoksia lopetettiin isolla kädellä, joten Hiltunen alkoi tuolloin muodin parissa työskentelyn lisäksi meikata myös artisteja.

Tänä päivänä hän on työskennellyt jo vuosia muun muassa Jenni Vartiaisen, Chisun ja Anna Puun kanssa.

– Nykypäivänä sosiaalinen media on tuonut esimerkiksi muotiviikkoja lähemmäksi ihmisiä. En olisi urani alussa ikinä voinut kuvitella työskenteleväni muotiviikoilla. Sosiaalinen media tuo sellaista tunnetta, että on aiempaa mahdollisempaa lähteä tältä seisomalta hakemaan töitä ulkomailta.

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen seisoo parvekkeella vanhan kerrostalokorttelin sisäpihalla.
Pariisin katoista Piia Hiltusta muistuttaa oma sisäpiha Helsingissä. Meikkitaiteilija Piia Hiltunen seisoo parvekkeella vanhan kerrostalokorttelin sisäpihalla. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,piia hiltunen

Kansainvälinen ura ei ole tullut Hiltuselle kuitenkaan helposti. Hyvän ystävänsä Tom Wennerstrandin kannustamana hän alkoi laittaa kansainvälisiin agentuureihin sähköposteja, joihin kukaan ei kuitenkaan koskaan kolmen vuoden aikana vastannut.

– Yhtenä päivänä päätin, että nyt on tapahduttava jotakin tai lopetan. Lähdin portfolion kanssa Lontooseen, josta laitoin jälleen viestiä saamatta vastausta. Sitten selvitin agentuurin osoitteen ja luikahdin posteljoonin vanavedessä sisään. Huusin ”kaksi minuuttia, kaksi minuuttia”, jonka aikana näytin portfolioni ja annoin käyntikorttini.

Se kannatti, koska tuon reissun myötä Hiltunen pääsi mukaan Fendin näytökseen Milanoon. Ujona persoonana ponnistus ei ollut Hiltuselle mitenkään helppo, mutta se kasvatti.

Tunneherkkyys ja tilannetaju ovat tärkeitä työssä

Hiltunen ajattelee, että elämä menee kolmen vuoden sykleissä. Tällä hetkellä hänellä on menossa murrosvaihe.

– Koen, että minun täytyy mennä koko ajan eteenpäin ja kehittyä. Muuten kyllästyn. Esimerkiksi vuonna 2014 lähdin opiskelemaan elokuvamaskeerausta Los Angelesiin, jotta saisin irtioton työnteosta. Puoli vuotta koulussa oli antoisaa aikaa ja opettajat olivat älyttömän hyviä. Pidän Los Angelesista kovasti, koska siellä tulee olo, että kaikki on mahdollista.

Inspiraationsa Hiltunen saa muun muassa luonnosta ja ympäröivistä ihmisistä. Luonnon pienet yksityiskohdat, muodot ja värit kiehtovat häntä. Lisäksi hän rakastaa tuijotella ohikulkevia ihmisiä kahvilassa istuskellen.

– Olen tarkkailija ja imen vaikutteita ihmisistä niin hyvässä kuin pahassa. Aistin, jos jollakin ei ole kaikki hyvin. Uskon, että sen takia olen myös pidetty meikkaaja, koska pystyn reagoimaan ihmisten tunnetiloihin. Varsinkin artistien kohdalla on tärkeää, että tunneherkkyyteni ja tilannetajuni ovat niin voimakkaita.

Teksti: Teresia Jokinen

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.