Hyppää pääsisältöön

Meikkitaitelija Piia Hiltusen kansainvälistä uraa avitti posteljooni

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu pöydän vieressä musta t-paita päällään.
Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu pöydän vieressä musta t-paita päällään. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,meikkitaiteilijat,piia hiltunen

Meikkitaitelija Piia Hiltusella on rohkea ja tunnistettava tyyli meikata, vaikka hän pitääkin itseään varsin ujona. Kansainvälisesti tunnettu ja televisiosta tuttu nainen on työskennellyt muun muassa Maxfactor Finlandin johtavana meikkitaitelijana ja muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Inspiraationsa Hiltunen saa luonnon yksityiskohdista, muodoista ja väreistä.

Piia Hiltunen, 36, vietti lapsuutensa maalla Mikkelissä, jossa naapureita ei juuri ollut. Hän on saanut temmeltää vapaasti metsissä ja pelloilla isosiskonsa Jennin ja pikkusiskonsa Jonnan kanssa.

– Voisi ajatella, että olemme saaneet aika vapaan kasvatuksen. Meillä oli aikoinaan oma asuntovaunu ja jossain vaiheessa myös asuntoauto ja vene. Se oli sellaista kivaa ja mieleenpainuvaa perheaikaa, Hiltunen kertoo.

Pidin älyttömästi Lapin erämaasta, kun se oli jotenkin taianomainen.

Hiltusen perhe reissasi asuntovaunulla paljon muun muassa Lapissa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Pidin älyttömästi Lapin erämaasta, kun se oli jotenkin taianomainen. Minulla oli siellä kotoisaa olla ja koin, että maalaistytölle sopivat hyvin reissut erämaassa.

Hiltusella on aina ollut, varsinkin isosiskonsa Jennin kanssa, hyvä mielikuvitus, joten tekeminen ei koskaan loppunut kesken kotona eikä reissussa. Tytöt rakensivat majoja, tekivät käpylehmiä ja leikkivät milloin mitäkin keijua ja menninkäistä.

Veneily oli Hiltusen perheen toinen tärkeä harrastus. Veneellä mentiin mökille saareen tai ajeltiin muuten vain.

– Oli jännittävää matkustaa ensin Puumalaan ja sieltä lossilla eteenpäin. Sitten jätettiin auto ja siirryttiin veneeseen jatkamaan matkaa mökille. Mökki meillä on yhä ja siellä vietetään paljon yhdessä aikaa koko perheen kanssa.

Kansainvälinen meikkibisnes on rankka, mutta kiehtova maailma

Mikkeli oli hyvä paikka kasvaa, vaikkakin 90-luvulla rasismi ja uusnatsiongelma nostivat päätään.

– Ilmapiiri oli uhkaava ja sen aikaiset punkkariystävät kärsivät usein kadulla väkivallasta. Taiteellisena ihmisenä minusta tuntui, että ilmapiiri vaikutti muun muassa pukeutumiseen. Tuntui, että täytyi olla samassa muotissa kuin muut.

Lisäksi Hiltunen koki itsensä teini-ikäisenä aika yksinäiseksi. Hän oli erilainen ja vähän sulkeutunut nuori, joka olisi halunnut puhua Salvador Dalista. Sellaista seuraa ei Mikkelistä oikein löytynyt.

Tänäkin päivänä Hiltusella on suppea ja tiivis ystäväpiiri, jonka hän kokee turvalliseksi ja mieluisaksi.

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu valkoisessa nojatuolissa. Takana seinällä on iso maalattu naisen muotokuva.
Piia Hiltunen on tehnyt myös kodistaan taiteellisen ympäristön erilaisilla tauluilla. Meikkitaiteilija Piia Hiltunen istuu valkoisessa nojatuolissa. Takana seinällä on iso maalattu naisen muotokuva. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,piia hiltunen

Peruskoulun jälkeen 16-vuotiaana Hiltusen tie vei Helsinkiin ja kampaajaopintojen pariin Pasilan kauneudenhoito-oppilaitokseen. Opintojen jälkeen hän työskenteli hetken kampaajana ja palasi sitten samaiseen kouluun opiskelemaan meikkaajaksi.

Meikkibisneksessä hän on ollut mukana jo 14 vuotta.

En olisi urani alussa ikinä voinut kuvitella työskenteleväni muotiviikoilla.

– Se on aika rankka maailma, koska kilpailu on kovaa. Olen tehnyt muotiviikkoja 5 tai 6 vuotta eikä koskaan ole itsestäänselvyys pääseekö ensi kerralla tiimiin mukaan. Muotiviikoilla on mukana joka maasta aina parhaat tekijät. Palautetta ei saa koskaan, joten voi vain arvailla, miksi on ollut mukana tai ei ole. Pidän kuitenkin muotiviikoista kovasti – saan suurta inspiraatiota uusista trendeistä ja persoonallisista tyyleistä, joita katukuvassakin näkyy muotiviikkojen aikaan.

Hiltunen kokee, että koko meikkibisnes on muuttunut hänen uransa aikana paljon. Laman aikana mainoksia lopetettiin isolla kädellä, joten Hiltunen alkoi tuolloin muodin parissa työskentelyn lisäksi meikata myös artisteja.

Tänä päivänä hän on työskennellyt jo vuosia muun muassa Jenni Vartiaisen, Chisun ja Anna Puun kanssa.

– Nykypäivänä sosiaalinen media on tuonut esimerkiksi muotiviikkoja lähemmäksi ihmisiä. En olisi urani alussa ikinä voinut kuvitella työskenteleväni muotiviikoilla. Sosiaalinen media tuo sellaista tunnetta, että on aiempaa mahdollisempaa lähteä tältä seisomalta hakemaan töitä ulkomailta.

Meikkitaiteilija Piia Hiltunen seisoo parvekkeella vanhan kerrostalokorttelin sisäpihalla.
Pariisin katoista Piia Hiltusta muistuttaa oma sisäpiha Helsingissä. Meikkitaiteilija Piia Hiltunen seisoo parvekkeella vanhan kerrostalokorttelin sisäpihalla. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,piia hiltunen

Kansainvälinen ura ei ole tullut Hiltuselle kuitenkaan helposti. Hyvän ystävänsä Tom Wennerstrandin kannustamana hän alkoi laittaa kansainvälisiin agentuureihin sähköposteja, joihin kukaan ei kuitenkaan koskaan kolmen vuoden aikana vastannut.

– Yhtenä päivänä päätin, että nyt on tapahduttava jotakin tai lopetan. Lähdin portfolion kanssa Lontooseen, josta laitoin jälleen viestiä saamatta vastausta. Sitten selvitin agentuurin osoitteen ja luikahdin posteljoonin vanavedessä sisään. Huusin ”kaksi minuuttia, kaksi minuuttia”, jonka aikana näytin portfolioni ja annoin käyntikorttini.

Se kannatti, koska tuon reissun myötä Hiltunen pääsi mukaan Fendin näytökseen Milanoon. Ujona persoonana ponnistus ei ollut Hiltuselle mitenkään helppo, mutta se kasvatti.

Tunneherkkyys ja tilannetaju ovat tärkeitä työssä

Hiltunen ajattelee, että elämä menee kolmen vuoden sykleissä. Tällä hetkellä hänellä on menossa murrosvaihe.

– Koen, että minun täytyy mennä koko ajan eteenpäin ja kehittyä. Muuten kyllästyn. Esimerkiksi vuonna 2014 lähdin opiskelemaan elokuvamaskeerausta Los Angelesiin, jotta saisin irtioton työnteosta. Puoli vuotta koulussa oli antoisaa aikaa ja opettajat olivat älyttömän hyviä. Pidän Los Angelesista kovasti, koska siellä tulee olo, että kaikki on mahdollista.

Inspiraationsa Hiltunen saa muun muassa luonnosta ja ympäröivistä ihmisistä. Luonnon pienet yksityiskohdat, muodot ja värit kiehtovat häntä. Lisäksi hän rakastaa tuijotella ohikulkevia ihmisiä kahvilassa istuskellen.

– Olen tarkkailija ja imen vaikutteita ihmisistä niin hyvässä kuin pahassa. Aistin, jos jollakin ei ole kaikki hyvin. Uskon, että sen takia olen myös pidetty meikkaaja, koska pystyn reagoimaan ihmisten tunnetiloihin. Varsinkin artistien kohdalla on tärkeää, että tunneherkkyyteni ja tilannetajuni ovat niin voimakkaita.

Teksti: Teresia Jokinen

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.