Tina Cavén
Yle
Houkutus haukata omenaa on seurannut ihmisiä paratiisin ajoista asti. Terveyspommi sisältää vitamiinien lisäksi enemmän symbolisia merkityksiä kuin mikään muu hedelmä. Herkulliseen omenaan voi kätkeä tappavan myrkyn tai sillä voi edistää tietotekniikan markkinointia.
Kun ensimmäisen tietokoneen kehittäjä Alan Turing kesäkuussa 1954 haukkasi omenaa, hänellä eivät olleet mielessä sen terveyttä edistävät polyfenolit ja flavonoidit. Myöskään omenan sisältämät kversitiinit ja pahaa kolesterolia hillitsevät kuidut eivät toimineet motiivina hedelmän syömiselle. Turing oli ruiskuttanut omenaan syanidia. Traaginen itsemurha oli myös viesti.
Omena on monen asian symboli. Sen pyöreä muoto on vanha maailmankaikkeuden, menestyksen ja kuolemattomuuden vertauskuva. Keskiajalla omenaan yhdistettiin ajatus seksuaalisuudesta ja naisen rinnoista.
Neitsyt Maria ja lapsi -kuvissa Jeesuksen kädessä on usein omena. Omena esiintyy usein myös syntiinlankeemusta esittävissä kuvissa, vaikka raamattu ei tarkasti nimeä hedelmää.
Ensimmäinen Mooseksen kirja kertoo, että Eedenin puutarhassa kasvoi kaikenlaisia puita. Ainoastaan hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiin Jumala oli kieltänyt koskemasta. Käärme houkutteli naisen syömään kielletyn puun hedelmää, ja nainen teki saman miehelle – tunnetuin seurauksin.
Tieto lisää tuskaa. Sen oppivat kantapään kautta Aatami ja Eeva, ja sen sai tuta myös Alan Turing. Hän oli toisen maailmansodan aikana ratkaisemassa saksalaisten salakielikoodia, jonka tuotti laite nimeltä enigma.
Liittoutuneet eivät kuitenkaan voineet pelastaa kaikkia vaaraan joutuneita yksiköitään paljastamatta, että ovat ratkaisseet koodin. Miehiä uhrattiin, että saatiin lisää tietoa. Turing koki käytännössä, kuinka tieto pystyy sekä hyvään että pahaan.
Turingin kohtaloksi koitui hänen homoseksuaalisuutensa, joka oli hänen elinaikanaan rikos. Hänet tuomittiin hormonihoitoihin ja suljettiin tiedeyhteisön ulkopuolelle. Kultivoituneena ja kulttuurihistoriasta tietoisena miehenä hän päätyi tekemään itsemurhan myrkyttämällä omenan ja haukkaamalla siitä. Kuolemallaankin hän halusi muistuttaa tiedon kaksijakoisuudesta.
Turing ei jättänyt viestiä, joten hänen tekonsa merkitys on tulkintojen varassa. Omena tarjoaa useita. Eräät Turingin ystävät ovat arvelleet, että hän lavasti kohtauksen Lumikista, joka oli hänen lempisatunsa. Kiinnostavaa muuten, että Grimm kirjoitti satuun murha-aseeksi juuri omenan, joka on perinteisesti ikuisen elämän, terveyden ja hedelmällisyyden symboli.
Omena on paitsi tiedon, myös vallan symboli. Hallitsijoiden vallanmerkkejä ovat kruunu, valtikka ja valtakunnan omena, joka kuvasi alkuaan maapalloa. Omena liittyy myös muinaiseen suomalaiseen uskomusmaailmaan. Karhun oikeaa nimeä ei saanut lausua ääneen. Niinpä pelättyä eläintä kutsuttiin erilaisin lempinimin, joista yksi oli metsänomena.
Monessa maassa vietetään erilaisia yhteisöllisiä omenoihin liittyviä juhlia syksyisin. Perinteiseen halloweenin viettoon kuuluu leikki, jossa vedessä kelluvista omenoista yritetään saada otetta ilman käsien apua.
Paratiisista ja valtaistuimilta omena on siirtynyt nykyaikaisen tietotekniikan palvelukseen
Steve Jobs on kertonut, että Apple-nimen valinnan syynä oli hänen yhtiön perustamisen aikaan noudattamansa hedelmädieetti. Jobs yksinkertaisesti piti omenista ja nimi kuulosti sopivan viattomalta ja hauskalta. Vai sisälsikö omenan valinta piiloviestin? Omena kuvittaa aakkosten ensimmäistä kirjainta englanninkielisissä aapisissa ja viestittää siten, että Apple tulee aina olemaan kärjessä, muut seuraavat perässä.
Omena on tunnetusti tiedon hedelmä. Yhtiön ensimmäisessä Ron Waynen vuonna 1976 suunnittelemassa logossa Isaac Newton istuu puun alla, omenan roikkuessa hänen päänsä yläpuolella. Newtonin kerrotaan aikoinaan oivaltaneen painovoimalain, kun hän näki omenan putoavan puusta.
Seuraavana vuonna esitellylle Apple II haluttiin jotain vetävämpää. Mutta mitä Steve Jobsilla, Steve Wozniakilla ja logon suunnitelleella Rob Janoffilla oli mielessään, kun he valitsivat haukatun omenan yhtiön logoksi? Internet pursuaa erilaisia teorioita, Apple vaikenee viisaasti.
Yleinen tulkinta on, että logolla haluttiin osoittaa kunnioitusta ensimmäisen tietokoneen kehittäneelle Alan Turingille ja samalla muistuttaa, että tietokone on hyvän ja pahan tiedon lähde. Teoria on niin osuva, että siihen haluaisi uskoa, vaikka Apple ei ole sitä vahvistanut.
Alkuperäinen haukattu omena oli vielä sopivasti sateenkaaren väreissä. Se tosin kertoi ensisijaisesti Apple II värinäytöstä eikä moniarvoisuuden kannattamisesta.
Erään teorian mukaan omenalogo kuvaa Jobsin ja Wozniakin bisnes-asennetta. He halusivat ison haukun omenasta, eli tietokonebisneksestä. Sen he myös saivat, mutta teoria kuulostaa melkoiselta jälkiviisaudelta.
Logoon liittyy myös hauskoja kielellisiä sattumia. “The apple has a bite taken out of it.”
‘Bite’ lausutaan samoin kuin ‘byte’, suomeksi bitti, digitaalisen tiedon pienin yksikkö. Apple-nimi sisältää myös sovelluksen kutsumanimen ‘app’, joka tulee ‘application’ sanasta.
Logon suunnittelija Janoff on vakuuttanut kysyjille, että haukattuun omenaan päädyttiin yksinkertaisesti, koska omenan olisi saattanut sekoittaa kirsikkaan ilman mittakaavasta kertovaa puraisua. Mutta ei siitä ole haittaa brändille, jos monitulkintaisuus herättää keskustelua ja kilpailevia teorioita.
