Hyppää pääsisältöön

Moni omaishoitaja ottaisi mieluummin vastaan isomman rahallisen tuen kuin sankariksi kehumisen

Poika ja mies nauravat kasvot vastakkain.
Poika ja mies nauravat kasvot vastakkain. Kuva: Unsplash / Nathan Anderson omaishoito,omaishoitajat

Annamari Salmi-Vilhunen ja Susanna Saanikari ovat tyytyväisiä omaishoitajia. Salmi-Vilhunen hoitaa vanhaa äitiään yhdessä sisarensa kanssa ja Saanikari on vähentänyt työntekoa hoitaakseen vaikeavammaista poikaansa kotona. He neuvovat muita omaishoitajia pitämään huolta jaksamisestaan.

Annamari Salmi-Vilhunen on äitinsä etäomaishoitaja. Etä-etuliite on tarpeen, koska äiti ja tytär asuvat 650 kilometrin päässä toisistaan.

Äidin toinen omaishoitaja on Salmi-Vilhusen sisko, ja hänen kanssaan äiti vakinaisesti asuu. Salmi-Vilhunen matkustaa säännöllisesti äitinsä ja sisarensa luo Helsingistä Oulun lähistölle Iihin. Sisko pääsee pitämään taukoa, kun Salmi-Vilhunen ottaa ympärivuorokautisen hoitovastuun.

Salmi-Vilhunen on tyytyväinen kuluneeseen neljään ja puoleen vuoteen. Kun hän oli palkkatyössä, hän asui kaksi viikkoa kerrallaan äitinsä tukena ja oli kaksi viikkoa etelässä työssä. Yrittäjäksi ryhdyttyään hän on viettänyt pohjoisessa pari pitkää viikonloppua kuukaudessa.

Siskoksille päätös hoitaa äitiä itse oli selvä ja päätös perustui rakkauteen äitiä kohtaan, ei velvollisuuteen eikä pakkoon. Salmi-Vilhusen paras palkinto työstä ovat hetket, kun äiti piristyy ja tuntuu voivan paremmin.

Susanna Saanikari ja Annamari Salmi-Vilhunen.
Susanna Saanikari ja Annamari Salmi-Vilhunen ovat tyytyväisiä omaishoitajia. Susanna Saanikari ja Annamari Salmi-Vilhunen. Kuva: Yle/Inkeri Kuisma omaishoito,omaishoitajat,Annamari Salmi-Vilhunen

"Jokainen vuosi, jonka hoidatte tätä lasta kotona on, hänelle hyväksi"

Susanna Saanikarin perheessä on vaikeavammainen poika, jonka hoidon takia Saanikari on vähentänyt työn tekoa ja hän tekee 80%;:sta työaikaa. Hänelle on ollut koko ajan selvää, että jos työn ja omaishoidon yhdistäminen ei olisi sopinut työnantajalle, niin palkkatyö olisi jäänyt.

– Parasta tässä ajassa on ollut, että Aaro on saanut asua kotona näin pitkään, Saanikari sanoo.

Vaikeavammalsen lapsen syntyminen oli sokki, ja vanhemmat uskoivat, että elämä päättyi siihen paikkaan ja etteivät he selviä lapsen kanssa.

Laitoshoitoa ei lopulta edes vakavasti harkittu. Saanikarien päätöksen taustalla on rakkaus omaa lasta kohtaan. Päätöstä helpottivat sairaalan sosiaalityöntekijän sanat, kun Aaron vamman vakavuus selvisi. Niiden avulla ikuisuudelta tuntuva aika pilkkoutui vanhempien mielessä paremmin käsitettäväksi.

– Jokainen vuosi, jonka hoidatte tätä lasta kotona on, hänen kehitykselleen hyväksi, Saanikari muistaa työntekijän lohduttavat sanat.

Niin kauan hoidetaan kuin jaksetaan

– Kumuloituva väsymys on vaikein asia, kertoo Saanikari parikymmentä vuotta kestäneestä omaishoitajuudestaan. Perheen apuna on ollut koko ajan myös Saanikarin oma äiti, eikä ilman häntä olisi selvitty.

Väsymyksestä kertovat myös Radio Suomen kuuntelijat tarinoissaan ja kommenteissaan.

– Se oli rankinta ja yksinäisintä aikaa, pelottavaakin, kirjoittaa yksi kuuntelija.

Väsymyksen poistoon ja lepoon tarvitaan vapaa-aikaa ja irtiottoa arjesta. Yksi kuuntelijoista kertoo hoitaneensa aivoinfarktin saanutta aviomiestään 20 vuotta, ja tarvitsevansa säännöllisesti sauvakävelyä sekä ainakin yhden loman, "pääntuuletusmatkan", vuodessa.

Toinen kertoo etukäteen päättäneensä rajan hoitoajalle. Hän oli luvannut hoitaa Alzheimerin tautiin sairastunutta miestään "niin kauan kuin jaksan", ei sen kauempaa.

Salmi-Vilhusen mielestä "niin kauan hoidetaan kuin jaksetaan" on erinomainen neuvo kaikille omaishoitajille.

Julkisuudessa omaishoitajat saavat säännöllisesti kiitosta uhrautuvasta työstään. Saanikarin mielestä moni omaishoitaja ottaisi ylistysten sijaan mieluummin nykyistä suuremman rahallisen korvauksen työstään.

Kunnat maksavat omaishoidon tukea oman harkintansa mukaan. Tuen suuruudesta ja ehdoista on väännetty kättä mm. Helsingissä ja Tampereella.

Saanikari ja Salmi-Vilhunen haluaisivat tuen lisäksi kehittää kunnan ja omaishoitajan yhteistyötä.

– Siitä ei saa tulla vastakkainasettelua vaan yhteistyötä, jossa kuljetaan rinta rinnan yhdessä, sanoo Saanikari.

Suomessa on tuhansia omaisiaan hoitavia

Työssäkäyvistä suomalaisista noin joka neljäs hoitaa läheistään. Hoitaja voi olla hoidettavan lapsi, vanhempi, puoliso tai muu läheinen. Etänä omaisiaan hoitaa yli 65 000 ihmistä.

Omaishoitajaliiton mukaan kaikkiaan yli miljoona suomalaista on omaishoitamisen kanssa jollain tavalla sidoksissa, mutta vain runsas kymmenen prosenttia lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä.

Taulukko Omaishoito Suomessa
Taulukko kertoo omaishoitajien määrän v. 2014. Taulukko Omaishoito Suomessa Kuva: Kuvakaappaus / Omaishoitajaliitto omaishoito,omaishoitajat,Omaishoitajaliitto

Salmi-Vilhusen tilanne on pian muuttumassa. Äidin asuinkunta on päättänyt, ettei omaishoitajasopimuksia enää jatketa, koska äiti tarvitsee jo niin paljon kunnan kotihoitopalveluita.

Saanikareilla on puolestaan suunniteltu, että Aaro muuttaisi pois kotoa, kun koulut on käyty ja harjaantunut itsenäiseen elämään. Nyt 21-vuotias Aaro on äitinsä mukaan iloinen poika, joka asuu kotona Espoossa sunnuntaista keskiviikkoon, mutta loppuviikon ajan Aaroa hoidetaan kodin ulkopuolella.


Kuuntele keskustelu ja kuuntelijoiden kertomukset kokonaisuudessaan Areenassa. Juontajina ovat Paula Jokimies ja Markus Turunen.

Tietoa ja tukea omaishoitajille:
Omaishoitajaliitto
Terveyskylä

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi