Hyppää pääsisältöön

Ryhmäteatterin 9 hyvää syytä elää muistuttaa, että olemme täällä toisiamme varten

Ella Mettäsen näyttelemä Klara seisoo asunnossaan ja tarkkailee naapureitaan ikkunan läpi.
Ella Mettänen näyttelee Klaraa, jolle tavallinen arki on ylivoimainen ponnistus. Ella Mettäsen näyttelemä Klara seisoo asunnossaan ja tarkkailee naapureitaan ikkunan läpi. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Ella Mettänen

Ryhmäteatterin 9 hyvää syytä elää on tarina yhteiskunnan laidalla elävistä ihmisistä, jotka uskaltautuvat näkemään ympärillään hoippuvien kanssakulkijoiden hädän. Esitys liikuttaa ja antaa ajattelemisen aihetta - sekä monet vapauttavat naurut.

Kun esityksen aiheena ovat masennus, yksinäisyys, syrjäytyminen, alkoholismi, köyhyys ja rapautuva mielenterveyshoitojärjestelmä, muun muassa, lopputulos voisi olla turruttavan ahdistava.

Ryhmäteatterin 9 hyvää syytä elää onnistuu käsittelemään synkeitä aiheitaan paitsi vakavasti, myös rakkaudella ja ilottelevalla huumorilla.

Niin kuin tuntematon nainen väliajalla totesi: tämä on oikeaa asiaa, mutta silti myös hauskaa teatteria.

Anna Krogeruksen kirjoittama ja Kaisa-Liisa Logrenin ohjaama näytelmä kertoo yhden helsinkiläisen lähiökerrostalon ihmisistä, muutamista yhteiskunnan liepeille ajetuista tai ajautuneista sieluista.

Pihla Penttisen näyttelemä teinityttö Lumi seisoo ulkona ja tuijottaa taivaalle.
Pihla Penttinen tavoittaa tarkasti ahdistuneen teinitytön olemuksen. Pihla Penttisen näyttelemä teinityttö Lumi seisoo ulkona ja tuijottaa taivaalle. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Pihla Penttinen,9 hyvää syytä elää

Keskushenkilö on parikymppinen Klara Harmaa. R-vika on pienin nuoren naisen ongelmista. Hän ei ole oikein koskaan saanut elämästä otetta. On masennusta, paniikkikohtauksia, lamaannusta.

Nyt Klara kuitenkin yrittää: hän on muuttanut pois omistautuvan ja hössöttävän äitinsä hoteista. Josko Klaran omat siivet vahvistuisivat, ja sitten, joskus, alkaisivat kantaa?

Josko Klaran omat siivet vahvistuisivat?

Alku ei ole lupaava. Klara ei syö mitään, ei uskalla edes ovesta ulos, juttelee tiskialtaassa elelevälle hämähäkille.

Talon muita asukkaita Klara tarkkailee lähinnä ikkunasta. Äiti kyllä yrittää soittaa ja tunkea tsemppi-energiaa puhkuen Klaran avuksi, mutta tyttö iskee luurin korvaan. Isosisko vaikuttaa omissa pulmissaan rypevältä pinta- ja uraliitäjältä. Hänestä ei ole kenenkään tueksi.

Mutta hitaasti Klaran elämä alkaa avartua, pikkuisen. Avaimena siihen ovat kohtaamiset pihan väen kanssa, osallistuminen, auttaminen, huomion siirtäminen kuin huomaamatta itsestä toisiin.

Santtu Karvosen näyttelemä vanha mies seisoo pimeässä rollaattorinsa kanssa.
Yksi Santtu Karvosen roolihahmoista on rollaattorin kanssa täristen kulkeva vanhus. Santtu Karvosen näyttelemä vanha mies seisoo pimeässä rollaattorinsa kanssa. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Santtu Karvonen,9 hyvää syytä elää
Minna Suurosen näyttelemä perheenäiti raahaa Alepan kasseja uupuneena.
Minna Suuronen näyttelee mm. lähikaupan kassalla puurtavaa yh-äitiä. Minna Suurosen näyttelemä perheenäiti raahaa Alepan kasseja uupuneena. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Minna Suuronen,9 hyvää syytä elää

Ja varsin monipuolisen moniongelmaista naapurustoa Klaralla onkin.

Teinityttö Lumi oksentelee roskalaatikkoon. Maanis-depressiivinen postimies Saku on vailla ihmistä, joka huomaisi hänen olevan olemassa. Kireä kaupankassa Külli on täysin omien huoliensa sokaisema (täytyy sanoa: aika paljon samastuin tuohon ainaisia ruokakasseja raahaavaan perheenäitiin). Juoppo Oskari haastaa yksinäisyyttään riitaa. Eläkeläisvaari tärisyttää rollaattorillaan ja hakee aina vaan lisää maitoa vaimovainajalleen.

Itsekin hajoamispisteessä oleva psykiatrinen sairaanhoitaja Janne ehtii käydä vain huikkaamassa Klaralle ovelta heipat. Jossain välissä hän ehtii kuitenkin antaa Klaralle tärkeäksi osoittautuvan tehtävän: kirjoita listaan yhdeksän hyvää syytä elää.

Robin Svartströmin näyttelemä psykiatrinen sairaanhoitaja Janne romahtaa itse työuupukseen. Kuvassa Janne pitelee ahdistuneena päätään.
Robin Svartströmin Janne juoksee hätäisesti ja omaa mielenterveyttään uhmaten hoitamassa mielenterveyspotilaitaan. Robin Svartströmin näyttelemä psykiatrinen sairaanhoitaja Janne romahtaa itse työuupukseen. Kuvassa Janne pitelee ahdistuneena päätään. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Robin Svartström,9 hyvää syytä elää

Sitten on yksi koira. Ihmisen paras ystävä, jonka ihmiset pettävät kerta toisensa jälkeen.

Juha Kukkonen
on ihastuttavan koiramainen kovia kokeneen Urho-Kaleva-koiran roolissa. Urkin koiruus ei synny siitä, että Kukkonen jäljittelisi uskollisesti koirien elekieltä. Sen sijaan hän näyttelee sitä, miltä koiran sisällä tuntuu. Riemu voi tuntua vaikka tanssilta! Kun Urkki urisee epäilyttäville vieraille, katsomossa läikkyy ilo ja nauru.

Urho-Kalevan kuolemanunessa vierailevalle Laikalle lähetän, sinne jonnekin kaukaiselle kiertoradalle, haikeat terveiset.

Foto från 9 hyvää syytä elää på Ryhmäteatteri.
Klaran (Ella Mettänen) elämä alkaa avautua kun hän saa hoidettavakseen laiminlyödyn koiran, Urho-Kalevan (Juha Kukkonen). Hihnaa pitelee juoppo Oskari (Robin Svartström) Foto från 9 hyvää syytä elää på Ryhmäteatteri. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Ella Mettänen,Juha Kukkonen,Robin Svartström

Ryhmäteatterin näyttelijät piirtävät esiin jokaisen hahmon olennaiset piirteet täydesti ja tunnistettavasti, pikkuruisia piipahdusrooleja myöten. Ihmiselon traagisuus ja koomisuus ovat läsnä kaikkien näyttelijöiden olemuksessa, yhteensulautuneina.

Paula Koivunen on rakentanut karun lähiön näyttämölle yksinkertaisella ja moneentaipuvalla lavastuksella. Saman suunnittelijan puvut ovat tarkkoja ja lisäävät tarinaan tasoja. Suosikkihetkeni on se, kun Pihla Penttisen näyttelemä äiti pongahtaa lavalle siivoamaan sukkahoususillaan. Juuri niin! Tietenkin ideasta toiseen sinkoileva äiti on alkanut kesken pukemisen yhtäkkiä siivota. Huvittavankin tuttu tilanne.

Lopussa Klara on löytänyt ne yhdeksän erinomaista syytä elää.

Katsomo taputtaa näyttelijät kumarruksiin neljä kertaa, teatterin ilmassa tuntuu jaettu toivo.

Esitys muistuttaa: me olemme täällä toisiamme varten. Ei unohdeta sitä.

Ilmassa tuntuu jaettu toivo.

Anna Krogerus: 9 hyvää syytä elää. Ohjaus Kaisa-Liisa Logren. Lavastus- ja pukusuunnittelu. Paula Koivunen. Äänisuunnittelu Jussi Kärkkäinen. Valo- ja videosuunnittelu Ville Mäkelä. Koreografi Kaisa Niemi. Rooleissa Santtu Karvonen, Juha Kukkonen, Ella Mettänen (vier.), Pihla Penttinen (vier.), Minna Suuronen ja Robin Svartström. Kantaesitys Ryhmäteatterissa 10.10.2018. Esityksiä on 15.12.2018 saakka.

Anna Krogeruksen haastattelu:
Näytelmäkirjailija Anna Krogerus liputtaa lempeyden puolesta: ”Siitä voi aloittaa, että kysyy toiselta mitä kuuluu”

Penkkitaiteilija

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.