Psykologian professori Jordan B. Peterson on someajan älykkö ja yhdysvaltalaisen vaihtoehto-oikeiston lemmikki, joka on julistautunut sananvapauden puolustajaksi ja vastustaa poliittista korrektiutta. Samaan aikaan moni ajattelee, että hän on vaarallinen. Mutta kuka hän oikein on – ja miksi sinunkin pitäisi tietää hänet?
Tammikuun puolivälissä brittiläisen Channel 4 Newsin toimittaja Cathy Newman alkoi saada tuntemattomilta ihmisiltä tappouhkauksia. Uhkailijat olivat nähneet miljoonien muiden tapaan Youtubessa videon, jossa Newman haastatteli kanadalaista psykologian professoria Jordan B. Petersonia.
Videolla Newman ja Peterson keskustelivat tämän tuoreesta teoksesta 12 elämänohjetta – käsikirja kaaosta vastaan sekä tasa-arvosta, sananvapaudesta ja naisten palkkakuopasta.
Se ei mennyt Newmanin kannalta ihan putkeen.
Hän yritti puhua Petersonia pussiin, mutta epäonnistui.
Hän yritti puhua Petersonia pussiin, mutta epäonnistui. Sanavalmis professori on hionut konservatiivista maailmankuvaansa ja argumenttejaan vuosikymmeniä, joten hänen haastamisensa on vaikeaa. Lopulta Newman panikoi ja laittoi sanoja Petersonin suuhun.
Peterson-fanit suuttuivat näkemästään.
Liberaalina tasa-arvon kannattajana tunnettu Newman yritti heidän mielestään tarkoituksella teilata konservatiivisen Petersonin. Heille Peterson oli uhri, jonka poliittisesti korrekti vasemmisto – tällä kertaa siis Newman – yritti keinoja kaihtamatta vaientaa.
Siksi hänelle piti kostaa.
Someajan intellektuelli
56-vuotias Jordan B. Peterson on someajan älykkö. Ilman Twitteriä ja Facebookia hän saattaisi olla edelleen ”vain” psykologian professori, joka on hautautunut tutkijan kammioonsa.
Petersonin matka yliopistosta maailmanlaajuiseen suosioon alkoi vuonna 2016, kun hän julkaisi netissä luentosarjan, jonka nimi on vapaasti suomennettuna ”Poliittista korrektiutta vastustava professori”. Peterson suivaantui siitä, että Kanadassa kaavailtiin lakimuutosta, jonka myötä maassa olisi alettu käyttää sukupuolineutraaleja persoonapronomineja. TARKENNUS 8.11. klo 17.05: Todellisuudessa lakialoitteessa ei tällaista esitetty.
Luentosarjassa Peterson kritisoi vasemmistolaista maailmankuvaa, postmodernismia ja oikeastaan kaikkea, mikä ei sovi hänen pirtaansa. Itsensä hän näkee sananvapaustaistelijana, joka vastustaa poliittista korrektiutta.
Petersonin mielenmaisemalle on kysyntää: hänen Twitter-tilillään on 900 000 seuraajaa ja Youtube-kanavallaan puolitoista miljoonaa tilaajaa, jotka haluavat kuulla lisää hänen elämänfilosofiaansa.
Petersonista on kuoriutunut mielipidevaikuttaja.
Petersonista on kuoriutunut mielipidevaikuttaja. Erityisen hyvin hänen viestinsä istuu verkossa öyhöttävän yhdysvaltalaisen vaihtoehto-oikeiston maailmankuvaan, vaikka hän itse sanoo olevansa poliittisesti sitoutumaton. Petersonin valtavaa suosiota ei kuitenkaan voi selittää vain maineella, jota hän nauttii yhdysvaltalaisen vaihtoehto-oikeiston parissa.
Heinäkuussa Peterson kertoi, että hänen maailmanlaajuisella puhujakiertueellaan on ollut jo yhteensä 200 000 kuulijaa. Myös Helsingin marraskuun tilaisuudet myytiin nopeasti loppuun.
Vielä hurjempi on Petersonin 12 elämänohjetta-kirjan suosio: teosta on myyty tänä vuonna jo 2,2 miljoonaa kappaletta, vaikka kirjan ohjeet ovat yksinkertaisia: siivoa huoneesi, vältä huonoa seuraa, ota itseäsi niskasta kiinni.
Sellaisia on ollut aina tarjolla self help -kirjallisuudessa, mutta Petersonin tapauksessa on tärkeämpää hänen maailmankuvansa, josta hän ammentaa vinkkejä parempaan elämään.
"Ennen kaikki oli paremmin"
Petersonin maailmankuvan voi kärjistäen tiivistää muotoon ”ennen kaikki oli paremmin”. Hänen mielestään maailma alkoi luisua väärään suuntaan viimeistään 1960-luvulla, kun naisten asema länsimaissa muuttui ja esimerkiksi avioeron saaminen helpottui. Peterson siteeraa kirjassaan tunnettuja ajattelijoita Nietzschestä Freudiin, mutta tekstien tieteellistä pohjaa on yleistiedon pohjalta mahdotonta analysoida.
Filosofi Panu Raatikainen on tarkastellut Petersonin ajattelua filosofisessa Niin & Näin -aikakauslehdessä julkaistussa artikkelissa, jossa hän perkaa Petersonin näkemyksiin liittyviä ongelmia.
Raatikaisen mukaan Peterson on psykologi, mutta käsittelee julkisuudessa filosofisia kysymyksiä, joten niitä pitää analysoida filosofian näkökulmasta.
Maallikko voi sen sijaan kummastella Petersonin suhdetta Jumalaan.
Maallikko voi sen sijaan kummastella Petersonin suhdetta Jumalaan ja sitä, kuinka hän selittää maailman tapahtumia Jumalan tahdolla.
Kirjoittaessaan melkein 2 000 kuolonuhria vuonna 2005 vaatineesta hurrikaani Katrinasta Peterson kysyy: ”Kun pyörremyrsky iski New Orleansiin ja aallot pyyhkivät kaupungin ylitse, oliko kysymyksessä luonnonmullistus?”
Petersonin mukaan ei: ”Itse pyörremyrsky on Jumalan aikaansaannoksia. Mutta jos siihen ei valmistauduta, vaikka valmistautumisen välttämättömyys on yleisesti tiedossa, kysymyksessä on synti. Kysymyksessä on erehdys. Ja synnin palkka on kuolema (Room.6:23).”
Se kuulostaa enemmän hurmossaarnaajan kuin tiedemiehen puheelta.
Hän on vaarallinen – vai sittenkin pelastaja?
Petersonin esiintyminen ja paatos tuovat eittämättä mieleen saarnamiehen, mutta Toronton yliopiston psykologian emeritusprofessori Bernard Schiff ei pidä tätä vain vertauskuvana. Peterson on kertonut Schiffille haluavansa ostaa Torontosta kirkon ja järjestää siellä sunnuntaisin tilaisuuksia.
Bernard Schiff tietää mistä puhuu.
Hän on mies, joka vuonna 1998 palkkasi Petersonin töihin Toronton yliopistoon. Schiff jopa majoitti Petersonin perhettä kodissaan, kun perheellä ei vielä ollut kaupungissa omaa kotia.
Schiff kirjoitti suhteestaan Petersoniin artikkelissa, joka on julkaistu kanadalaisessa The Star -lehdessä. Hän perkaa Petersonin akateemista uraa, luonnetta ja intohimoja sekä analysoi sitä, kuinka professori muuttui saarnamieheksi.
Schiff on tiivistänyt suhtautumisensa Petersoniin jutun otsikkoon: ”Ennen olin Jordan Petersonin suurin tukija. Nykyään hän on mielestäni vaarallinen.”
Hänellä on seuraajia, joiden huomiosta hän selvästi nauttii.
Peterson näkee tilanteen päinvastoin.
Hän pitää itseään avuntuojana, joka auttaa elämän kaltoin kohtelemia ihmisiä. Peterson ajattelee, että suuri määrä seuraajia eri puolilla maailmaa on todiste asioiden oikein tekemisestä. Hän on kertonut saaneensa kymmeniä tuhansia kiitoskirjeitä jo ennen kuin 12 elämänohjetta -kirja oli ilmestynyt.
Piti Petersonia sitten sankarina tai konnana, yksi asia on varma: hänellä on seuraajia, joiden huomiosta hän selvästi nauttii.
Vai pitäisikö sanoa seurakunta?
Kuplautumista käsiteltiin Ylen FOMOssa tiistaina 6.11. Toimittaja Matti Riitakorpi tutki ilmiötä ja tapasi myös Petersonin kuulijoita.
