Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Tastula: Sukellus pimeyteen ja paluu takaisin valoon – Mikko Paasi ja Patrik Grönqvist jättävät sukeltaessaan egot pinnalle

Mikko Paasi, Maarit Tastula ja Patrik Grönqvist
Mikko Paasi, Maarit Tastula ja Patrik Grönqvist Kuva: Harri Hinkka Mikko Paasi,Flinkkilä & Tastula

Muutaman tunnin yöunet, yli kymmentuntiset sukelluspäivät, jatkuva epävarmuus, saadaanko Thaimaan luolapojat elävinä ulos luolasta – mistä ihmeestä löytyi voima jatkaa operaatiota, jota koko maailma viime heinäkuussa seurasi henkeä pidätellen?

– Energiageelistä ja taistelutahdosta, tunnustaa Mikko Paasi, ainoa suomalainen sukeltaja, joka oli mukana operaatiossa.

Luolasukeltaja Patrik Grönqvistin sukellustehtävä oli toisenlainen. Hän sukelsi yli 100 metrin syvyydestä kaksi kuollutta sukeltajatoveriaan. Painajaisia hän näkee vielä, mutta yhä harvemmin ja harvemmin.

Mikko Paasi oli yhtenä vapaaehtoisena ja ainoana suomalaisena sukeltajana pelastamassa thaimaalaisia jalkapallopoikia viime kesänä Tham Luangin luolasta.

Maailma seurasi vaativaa pelastusoperaatiota herkeämättä

Kaksitoista nuorta jalkapalloilijaa ja heidän valmentajansa olivat olleet veden sulkemassa loukussa, syvällä pimeässä luolassa jo päiväkausia.

Ensimmäinen yllätys oli poikien löytyminen luolaston syvyyksistä hengissä. Sitten heidät piti saada ulos ja turvaan.

– Meillä kaikilla oli vähän semmoinen ajatus, että jos saadaan muutama tai edes puolet heistä ulos, niin jo se olisi ollut voitto. Osa valmistautumista oli myös sitä, että käytiin kaikki huonoimmatkin skenaariot läpi, kertoo Mikko Paasi.

Lopulta pojat kuljetettiin nukutettuna yksi kerrallaan etapilta toiselle ja viimein ulos luolasta. Olosuhteet sisällä luolassa olivat vaikeat ja näkyvyys vedessä oli lähes olematon.

– Ahtaumissa eteneminen oli semmoista tuuma kerrallaan eteenpäin repimistä ja sitten ne kohdat mistä me kiipeiltiin, se oli ihan 45 asteen liukasta tippukivikiipeilyä.

Mikko Paasi kertoo myös, kuinka paikoitellen luolastossa veden virtaus oli kova.

– Ei tuommoista jokea ole ennen vastaan tullut, ei noissa näkyvyyksissä ja noin ahtaissa paikoissa ja monen tunnin mittaisissa rupeamissa. Noin vaativassa paikassa en ole koskaan sukeltanut.

Linjaköysi on sukeltajan elämänlanka

Sukeltajat liikkuivat Tham Luangin luolassa linjaköyden varassa. Pimeässä luolassa köysi toimi apuna etenemisessä.

– Köysi oli myös se moottori, millä mentiin eteenpäin, kun ei siellä räpylöillä paljon potkittu. Yleensä näistä linjoista ei paljoa vedetä, mutta meille oli tehty ihan kunnon köysi, mistä pystyi vetämään sitä virtaa vastaan.

Yksi thaimaalaisista sukeltajista menehtyi kesken tehtävän. Mikko Paasin mukaan kollegan kuolema oli pelastustöissä pyrittävä sulkemaan pois mielestä.

– Se oli mielessä illalla ja aamulla, mutta jokainen palasi omiin hommiinsa ja keskittyi täysin tehtävään. Jos keskittyminen herpaantuu, voi tulla virheitä ja tuommoisissa olosuhteissa virheet voivat olla aika radikaaleja seurauksiltaan.

Mikko Paasi oli mukana kuljettamassa nukutettuja lapsia ulos luolasta ja kertoo, kuinka sukeltajien tehtävänä oli tarkkailla lasten tajunnan tasoa.

– Oli täysin välttämätöntä, että heidät oli nukutettu tämän operaation ajaksi. Kukaan pojista ei herännyt kesken kuljetuksen. Meitä oli neuvottu, kuinka ketamiinia annetaan lisää, jos näyttää siltä, että kuljetettava on heräämässä.

”Ehkä tässä enemmän pää pystyssä pystyy kulkemaan tämän jälkeen”

Syyllisyyden raskas taakka

Sukellus valoon -kirjassa Mikko Paasi kertoo, kuinka Thaimaan pelastusreissulla hänen mukanaan tavallaan sukelsi myös vahingonlaukauksessa kuollut nuoruudenystävä. 16-vuotiaana Mikon ase laukesi ja ystävä kuoli.

Mikko tuomittiin yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Syyllisyyden raskas taakka on kulkenut mukana lähes 30 vuotta, mutta samalla on syntynyt myös halu tehdä hyviä tekoja.

– Tuolla operaatiossa sitä yritti hyvittää menneitä aikoja ja jaksoi ehkä mennä tuuman verran pidemmälle. Silläkin riskillä, että olisi lapsi kuollut omaan syliin, niin mentiin ja puskettiin eteenpäin.

– Kyllä siinä tarvittiin kaikki toivo ja voima, mitä pystyi ammentamaan.

Apua operaatioon eri puolilta maailmaa

Kaikki luolaan loukkuun jääneet onnistuttiin saamaan hengissä ulos. Aivan viimeisessä vaiheessa osa pumpuista lopetti toimintansa ja vesi luolassa alkoi nousta.

Mikon ja hänen kanssaan sukeltaneiden kollegojen varusteet olikin jo kuljetettu eteenpäin luolassa ja he joutuivat vapaasukeltamaan 15 metrin matkan seuraavaan kammioon.

– Ehkä luolanhenki oli sitä mieltä, että saitte sen mitä haitte ja että nyt on aika lähteä.

Mikko Paasi sanoo, että koko operaatio oli uskomaton. Apua tuli eri puolilta maailmaa.

– Kyllä siinä usko palasi tähän hommaan, ihmisyyteen. Ehkä tässä enemmän pää pystyssä pystyy kulkemaan tämän jälkeen.

Ystävien ruumiit haettiin kotiin yli sadan metrin syvyydestä

Luolasukeltaja Patrik Grönqvist pelastaa ihmisiä ammatikseen. Patrik työskentelee sukeltajana ja palomiehenä Helsingin pelastuslaitoksella, mutta silti omien ystävien ruumiiden noutaminen syvältä norjalaisesta luolasta oli kova urakka.

Ystävät menehtyivät Norjan Pluran luolaston sukellusonnettomuudessa helmikuussa vuonna 2014.

– Onhan se ihan eri asia, ei sitä voi verrata millään tavalla. Työssä vainajien sukeltamiseen jollain tavalla vähän tottuu, että pystyy painamaan tunteet johonkin ja niitä miettii vasta sitten sukelluksen tai työvuoron jälkeen.

Samat brittisukeltajat, jotka sittemmin pelastivat lapsia Thaimaan Tham Luangin luolasta, kävivät tutkimassa Pluran luolaa, kun vainajien nostamista suunniteltiin. Heidän mielestään tehtävä oli liian vaarallinen.

Patrik Grönqvist ystävineen päätti kuitenkin noutaa kuolleet toverit yli sadan metrin syvyydestä. Työ tehtiin salassa kaikilta, myös Norjan viranomaisten tietämättä.

Operaatio onnistui ja se myös taltioitiin Takaisin pintaan -dokumenttielokuvaan.

– Eihän siinä ollut mitään vaihtoehtoja. Me oltiin ainoat, jotka olivat siellä luolastossa aiemmin sukeltaneet ja me tiedettiin tasan tarkkaan, miten me saadaan heidät sieltä.

Patrik kertoo, että Pluran luolaonnettomuus tulee välillä uniin. – Joskus olen jumissa jossain tunnelissa, mutta yhä harvemmin. Tietyt kuvat ovat palaneet aika hyvin kovalevylle.

Rauhallisuus ja kurinalaisuus korostuvat syvyydessä

Sekä luolasukeltaja Patrik Grönqvist että tekniikkasukeltaja Mikko Paasi pitävät rauhallisuutta ja mielen hallintaa yhtenä sukeltajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Vaikeissa on pystyttävä keskittymään ainoastaan suoritukseen.

– Jos pitää miettiä, että miten äijän käy, niin ei pidä mennä ollenkaan. Jos huomaa kesken sukelluksen, ettei kaikki menekään hyvin, niin sitten pitää vaan kääntyä ympäri ja suunnata kotia päin, sanoo Grönqvist.

Vaikka molemmat ovat suuren yleisön silmissä sankarisukeltajia, myös heille on sattunut virheitä ja kumpikin korostaa, kuinka virheistä on opittava.

– Ei tarvitse olla täydellinen sukeltaja, mutta pitää pystyä pitämään kierrokset alhaalla silloin, kun jotain tapahtuu. Täytyy osata painaa jarrua eikä kaasua, pohtii Patrik Grönqvist.

– Olen maan pinnalla aika nopea liikkeissäni, mutta veden alla jotenkin rauhoitun. Ja ego saa jäädä aina pinnalle, sanoo Mikko Paasi.