Hyppää pääsisältöön

8 kestävää säästövinkkiä – näillä valinnoilla säästät vuodessa 5000 euroa ja 2500 kiloa hiilidioksidia

Seteleitä, joiden päällä termostaattinuppi.
HT-Pix / Shutterstock / Annukka Palmén-Väisänen / Yle Seteleitä, joiden päällä termostaattinuppi. raha,säästäminen,asuminen

Ekologinen kuluttaminen on kallista. Väärin. Luonnon ja rahan säästäminen kulkevat tiiviisti käsi kädessä, sillä usein kaikkein ympäristöystävällisin ja edullisin vaihtoehto on olla hankkimatta uutta tuotetta tai korvata se jollain vähäpäästöisemmällä.

Mikrosäästö- ja sijoitusstartup Uselessin työryhmä laski Ylelle, paljonko arjen valinnat säästävät sekä rahaa että kasvihuonekaasupäästöjä.

Ensin pari lukua alkuun, jotta päästökiloista saisi jotain tolkkua.

Usein kaikkein ympäristöystävällisin ja edullisin vaihtoehto on olla hankkimatta uutta tuotetta tai korvata se jollain vähäpäästöisemmällä.

Voidaan arvioida karkeasti, että jokainen säästetty euro säästää noin 500 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä. Tällä on suuri vaikutus, sillä yksi hiilidioksidiekvivalenttikilo (kgCO2e) sulattaa arktista jäätä noin 15 kilon verran, kun asiaa tarkastellaan sadan vuoden aikaperspektiivillä. Hyvä juttu on kuitenkin se, että melko pienillä kulutusvalinnoilla säästöä kertyy mukavasti.

Keskivertokotitalous kulutti vuonna 2016 Suomessa 37 551 euroa elämiseen, ja keskimääräisellä kotitaloudella tarkoitetaan 2,1 hengen taloutta. Keskiverto suomalainen taas aiheuttaa vuodessa 11 500 hiilidioksidiekvivalenttikilon suuruisen hiilijalanjäljen.

Katso listasta, miten itse vertaudut keskiverto suomalaiseen kuluttajaan ja voitko olla jostain valinnastasi ylpeä!

Asumiseen menee eniten rahaa

Lämpötila. Sopiva lämpötila kodissa on noin 21–22 astetta, mutta moni suomalainen koti on tätä lämpimämpi. Yhden lämpöasteen laskeminen säästää 80 euroa vuodessa ja 231 kgCO2e vuodessa. Jos siis laskee lämpötilaa 23 asteesta 21 asteeseen, rahaa säästyy 160 euroa ja päästöjä 462 kgCO2e vuodessa.

Kodin koko. Yhtä suomalaista kohden kodissa on keskimäärin 40 asumisneliötä. Jos asuu tätä pienemmässä kodissa, jokainen neliö vähentää kustannuksia 150 euroa vuodessa ja 25 kgCO2e vuodessa. Jos siis asuu vaikkapa kahdestaan 50 neliön kaksiossa, voi ajatella säästävänsä 4500 euroa vuodessa ja 750 kgCO2e vuodessa.

Sähkön laatu. Nykyään vihreä sähkö on suurin piirtein saman hintaista kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö, säästö on siis nolla euroa. Mikäli kahden hengen kotitalous vaihtaa vihreään sähköön, päästöjä säästyy vuodessa 312 kgCO2e. Neljän hengen talous taas säästäisi 1197 kgCO2e vuodessa.

Kulkuvälineellä tehdään säästöjä

Lyhyet matkat. Jos pyöräilee tai kävelee viisi kertaa viikossa alle kolmen kilometrin matkat autolla ajamisen sijaan, säästää vuodessa 550 euroa ja 290 kgCO2e.

Auto vai ei? Mikäli kotitalous ei omista autoa, säästöä syntyy noin 6000 euroa vuodessa 3400 kgCO2e. Laskelmassa ei tosin ole huomioitu sitä, paljonko julkisen liikenteen liput maksavat ja paljonko niistä syntyy päästöä.

Kaukolennot. Jos jättää yhtenä vuotena lentämättä kaukolennon aurinkoon, voi säästää hyvinkin suuren summan. Esimerkiksi Helsinki­–Bangkok-lento maksaa yhdeltä ihmiseltä noin 700 euroa ja kuluttaa noin 2300 kgCO2e.

Kasviksilla kulutus kuriin

Naudasta papuun. Jos korvaa viikoittaisen naudanlihapihvin pavuilla, vuodessa säästöä kertyy yhdeltä ihmiseltä 300 euroa ja 187 kgCO2e. Jos taas siirtyy kokonaan sekaravinnosta kasvisruokavalioon, päästöjä säästyy vuodessa 1386,84 kgCO2e.

Vähemmän juustoa. Keskimäärin suomalainen syö juustoa 26 kiloa vuodessa, mutta jos puolittaa juuston kulutuksen, tilille jää vuodessa 180 euroa enemmän ja päästöjä säästyy 110 kgCO2e.

Miten motivoitua säästämään?

Eri säästövinkit toimivat eri ihmisille, yhdelle on helppo luopua juustosta, toinen taas tykkää pyöräilemisestä. Pienituloiset pystyvät säästämään vähemmän, ja toisaalta he kuluttavat ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin keskimäärin vauraimmat ihmiset.

Olenko valmis korjauttamaan ostamani talvikengät, kun niistä hajoaa pohja vai täytyykö minun saada heti uudet?

Yksittäisten säästövinkkien antaminen voikin tuntua satunnaiselta ja jopa turhalta. Sen sijaan ylipäänsä omaa kuluttamistaan voi pohtia entistä enemmän: Tekeekö juuri tämän asian hankkiminen minusta oikeasti onnellisemman, vai ostanko vain tavan vuoksi? Olenko valmis korjauttamaan ostamani talvikengät, kun niistä hajoaa pohja vai täytyykö minun saada heti uudet?

Toimittaja ja bloggaaja Julia Thurén juttelee Uselessin toimitusjohtaja Maija Leinon kanssa säästämisessä uudessa Melkein kaikki -rahasta podcastjaksossa. Thurénille rahan säästämisestä on tullut nautinto, Leino taas on ryhtynyt säästämään ympäristösyistä, vaikka se tekee hänelle tiukkaa.

Ylen uusi rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Tervetuloa kuuntelemaan podcastia ja lukemaan siihen liittyviä verkkojuttuja!

Luvut laskivat Uselessin työryhmän Ville Uusitalo, Anna Claudelin ja Maija Leino sekä
Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkija Ilona Hintukainen. Laskenta on koottu useasta lähteestä muun muassa SYKEn ENVIMAT-mallista ja Tilastokeskukselta. Tulokset on laskettu karkealla tasolla, mutta ne antavat hyvin suuntaa siitä, mikä säästää rahaa ja mikä päästöjä.

Kommentit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?