Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Onko Kuu luovuuden lähde?

Kuu
Kuu Kuu

"Minä näin meidän planeettamme kellumassa keskellä ääretöntä avaruutta. Se oli henkeäsalpaava kokemus."

Näin kertoi eräs Kuun pinnalla käyneistä harvoista ihmisistä, amerikkalainen astronautti Edgar Mitchell. Hän oli mukana Apollo 14 -kuulennolla ja palasi lennolta muuttuneena miehenä.

Hän kertoi avaruudessa ymmärtäneensä, ettei elämä maailmakaikkeudessa ollut pelkkä yhteensattumien tulos. Universumilla on tarkoitus, hän sanoi, ja kertoi kuinka hän avaruudessa Maata, Kuuta ja ääretöntä avaruutta katsoessaan sai välähdyksen globaalista tietoisuudesta, siitä kuinka tämä maapallo on meille kaikille yhteinen paikka ja kuinka turhaa kaikenlainen kinasteleminen, tappeleminen ja sotiminen on. Maapallon tulisi olla rauhallinen ja turvallinen paikka meille kaikille ihmisille.

Matka Maasta Kuuhun ja takaisin muutti Edgar Mitchellin elämän. Hän kertoi useassakin haastattelussa, kuinka hänen suhteensa elämään ja maailmankaikkeuteen muuttui kuumatkan seurauksena. Hän näki itsensä ja koko ihmiskunnan uudella tavalla. Hänen puheistaan on lähtöisin myös käsite The Overview Effect, jolla tarkoitetaan avaruuslennon aikana syntyvää tunnetta suuresta kosmisesta yhteydestä, suuresta kosmisesta tietoisuudesta. Jotkut ovat kuvailleet sitä suureksi rakkauden tunteeksi kaikkea olemassa olevaa kohtaan.

Jos ja kun avaruuslento saattaa vaikuttaa ihmiseen tällä tavoin, millaisia teoksia synnyttäisivät avaruudessa käyneet taiteilijat? Millaista musiikkia syntyisi? Millaisia maalauksia? Millaisia elokuvia? Tätä on pohtinut japanilainen miljardööri Yusaku Maezawa, joka suunnittelee lennättävänsä joukon taiteilijoita Kuun ympäri vuonna 2023.

Jos Pablo Picasso olisi nähnyt Kuun lähietäisyydeltä, millaisia maalauksia hän olisi tehnyt? Jos John Lennon olisi avaruudesta käsin nähnyt maapallon, millaista musiikkia hän olisi tehnyt? Jos he olisivat käyneet avaruudessa, miltä maailma nykyään näyttäisi?

Näin Yusaku Maezawa kysyy #dearMoon -projektin nettisivuilla. Hän sanoo toivovansa, että hänen projektinsa herättäisi ihmisessä asuvan uneksijan. Hän toivoo, että tämän kaiken seurauksena ihmiset ymmärtäisivät toisiaan paremmin. Hän toivoo rauhaa maailmaan.

Tämä #dearMoon -nimellä kulkeva projekti on ainakin näillä näkymin toteutumassa. Se on tarkoitus toteuttaa Elon Muskin perustaman SpaceX -yhtiön omistamalla avaruusaluksella, ja kuten sanottu, Yusaku Maezawa kutsuu mukaansa 6-8 eri alojen taiteilijaa, ja toivoo tämän avaruusmatkan inspiroimien taideteosten olevan ikään kuin alkupiste jollekin uudelle.

Ehkä herra Maezawa ei ole ajatustensa kanssa yksin, sillä esimerkiksi musiikintekijät ovat kautta aikain hakeneet inspiraatiota Kuusta ja avaruudesta, ja tekevät niin edelleen.

Timo Stjernberg kertoo - hymiön kera - tehneensä tämän esityksensä siinä toivossa, että hänet huomioitaisiin muusikkokandidaattina Kuun ympärilennolle. Sävelleys on nimeltään tietysti Dear Moon:

Miksi japanilainen miljardööri Yusaku Maezawa tahtoo lennättää ryhmän taiteilijoita Kuun ympäri? No, ehkä siksi että hänellä on siihen mahdollisuus.

Hän on tätä nykyä 43-vuotias liikemies ja yrittäjä, nettikaupalla rikastunut miljardööri. Toisaalta hänellä on myös muusikkotaustaa ja hän on merkittävä taiteen kerääjä. Hänen kokoelmissaan on muiden muassa Pablo Picasson, Yayoi Kusaman, Jeff Koonsin ja Jean Michel Basquiatin teoksia.

Ja nyt on siis suunta avaruuteen, kohti Kuuta.

Avaruus ja planeetat ovat usein kiehtoneet säveltäjiä. Ehkä kuuluisin planeettoja kuvaava sävellys on englantilaisen Gustav Holstin seitsemänosainen sävellyssarja The Planets. Se sävellettiin jo vuosina 1914-1916, ja sen jälkeen meidän Aurinkokunnassamme on tapahtunut yhtä ja toista.

Esimerkiksi Holstin sävellyssarjassa ei ole osaa nimeltä Pluto, koska Pluto löydettiin vasta vuonna 1930. Tuolloin Pluto nimettiin Aurinkokunnan yhdeksänneksi planeetaksi, ja tuota arvonimeä se sai kantaa vuoteen 2006 saakka, jolloin päätettiin, ettei Pluto ollutkaan planeetta, ja niin palattiin aikaisempaan kahdeksanplaneettaiseen Aurinkokuntaan.

Planeetat ovat inspiroineet säveltäjiä, onhan jokaisella planeetalla roolinsa ja hahmonsa esimerkiksi astrologiassa ja muinaisen Kreikan mytologiassa. Planeetat ruokkivat mielikuvitusta, avaruus inspiroi.

Ja tuo kaikki on mitä parasta innoitusta nimenomaan elektronisen musiikin tekemiseen. Tämän tietää myös Mika Toivanen, jonka uusi albumi on nimeltään Planets.

Ja avaruudessa mennään, alan parhaiden perinteiden mukaisesti. Tässä toinen kivi Auringosta:

Norjalainen kitaristi Håvard Volden leikittelee ajatuksella avaruudessa leijuvasta nauhurista, jolla voisi soittaa ääniä elektronisen musiikin historian eri vaiheista. Albumilla Space Happy ollaan hauskalla tavalla sekavissa avaruustunnelmissa. Nauhanpätkiä lentelee sieltä ja täältä, ja nauhuri toistaa kaiken. Tai miten sen nyt sanoisi, ainakaan tässä ei olla maan pinnalla:

Vuonna 1977 lähetettiin Voyager 1 ja 2 -luotainten mukana avaruuteen kultaiset levyt, jotka sisältävät musiikkia, ääniä ja kuvia maapallolta. Ajatuksena on, että jonakin päivänä maapallon ulkopuolinen sivilisaatio mahdollisesti saa käsiinsä jommankumman noista levyistä ja saa näin tietää, mitä kaikkea meillä täällä maapallolla on. Mitä me olemme tehneet ja miltä täällä kuulostaa ja näyttää.

Tuon levyn sisällön oli valinnut yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Carl Sagan. Hänet muistetaan paitsi laaja-alaisesta tieteellisestä työstään, myös esimerkiksi kirjastaan Contact ja siitä tehdystä samannimisestä elokuvasta. Carl Sagan tunnetaan myös toiminnastaan maapallon ulkopuolisen älyn etsimisessä. Hän esimerkiksi oli mukana SETI-projektissa.

Verkosta löytyy @discophone_:n esitys on First Contact. Sillä ei ehkä ole aivan suoraa yhteyttä Carl Saganin ajatuksiin, mutta kyseessä on kuin onkin ensikohtaaminen. Kyseessä on ensimmäinen kohtaaminen modulaarisen syntesoijan kanssa:

Robert Schroeder on ollut avaruudessa jo kauan, vuosikymmeniä. Hänen ensimmäinen albuminsa julkaistiin jo 1970-luvun lopulla ja matka jatkuu edelleen, samoissa tunnelmissa, videon kera:

Avaruushengessä on mukana myös amerikkalainen Robert Scott Thompson, jonka ensimmäinen laajamittainen elektroninen sävellys valmistui jo jokunen vuosi sitten, nimittäin vuonna 1976. Ja myös laitteisto oli tuolloin sanoisinko laajamittainen ja suurisuuntainen, nimittäin Moogin kolmossarjan modulaarinen syntesoija. Äänityslaitteina oli kaksi neliraitaista nauhuria. Tällä yhdistelmällä Robert Scott Thompson äänitti siis ensimmäisen laajamittaisen teoksensa, jossa oli viisi osaa ja joka kesti toista tuntia.

Hän kertoo inspiraationaan tuolloin, kuten monesti myöhemminkin, olleen progressiivisen rockmusiikin, Tangerine Dreamin ja Morton Subotnickin.

Robert Scott Thompson on aina liikkunut jossakin akateemisen elektronisen musiikin ja psykedeelisen progressiivisuuden, niin kutsutun avaruusmusiikin leikkauspisteessä, ja ehkä siksi hänen musiikkinsa on niin kiinnostavaa. Avaruusvisioita vuodelta 2018, albumilta Phonotopological:


AVARUUSROMUA 11.11.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:

TIMO STJERNBERG: Dear Moon (nettijulkaisu)
TOIVANEN: Venus (Planets)
TOIVANEN: Mercury (Planets)
TOIVANEN: Neptune (Planets)
HÅVARD VOLDEN: I (Space Happy)
HÅVARD VOLDEN: III (Space Happy)
HÅVARD VOLDEN: IX (Space Happy)
HÅVARD VOLDEN: X (Space Happy)
@discophone_: First Contact (nettijulkaisu)
ROBERT SCHROEDER: Space Discovery (Spaceland)
ROBERT SCOTT THOMPSON: Phase Space (Phonotopological)
ROBERT SCOTT THOMPSON: Properties of Space (Phonotopological)

  • Avaruusromua: Ne oli suunniteltu muuttuvaan maailmaan

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi.

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi. Niiden ei ollut tarkoitus olla ikuisia, vaan niiden rooli oli väistyä, kun tilalle tulisi jotakin uudempaa ja ehkä parempaa. Ne ovat värikkäitä ja sulavasti muotoiltuja tuoleja 1960-luvun alusta. Punainen, keltainen ja sininen. Edessä matala pöytä. Värikkäiden huonekalujen yläpuolella kuvassa lukee suurilla valkoisilla kirjaimilla: Optimistic Modernism. Optimistista modernismia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Asterix opettaa latinaa

    Asterix-kirjoja lukemalla voi suorastaan sivistyä.

    Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin.

  • Miksi opettelisin ranskaa?

    Ranskan kielen osaamisesta on paljon hyötyä ja iloa.

    Kaksikielisessä Suomessa saattaa tuntua ylivoimaiselta, että pitäisi vielä jaksaa opiskella useampia vieraita kieliä. Ranskalla on vaikean kielen maine. Ja mihin sitä edes nykyään tarvitsee? Englanti vaikuttaa välttämättömältä yleiskieleltä, jota kaikkien pitää osata, ja jolla pärjää missä vaan.

  • Avaruusromua: Mene ulos ja etsi hevosvaunut!

    Etsi hevosvaunujen ajaja! Miksi? Mihin tämä liittyy?

    Näin neuvottiin nuorta kirjailijanalkua 1800-luvun Pariisissa. Guy De Maupassant kysyi vanhemmalta kirjailijakollegalta neuvoa kirjoittamiseen. Miten minusta tulisi kirjailija? Miten opin kirjoittamaan? Kirjoittamaan niin, että se kiinnostaa lukijoita? Mene ulos. Mene Pariisin kaduille. Etsi hevosvaunujen ajaja, neuvoi vanhempi kirjailija. Miksi? Mihin tämä liittyy? Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri