Hyppää pääsisältöön

Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

Dario Fon piirtämä kuva Leena Taavitsainen-Petäjästä v. 2003.
Dario Fon piirtämä kuva Leena Taavitsainen-Petäjästä v. 2003. Dario Fon piirtämä kuva Leena Taavitsainen-Petäjästä v. 2003. Kuva: Leena Taavitsainen-Petäjän kokoelmat. Dario Fo

Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä Helsinkiä uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. — Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

Voimaantumisen lähteet

— Näin jälkikäteen ajatellen Interrail oli nuoruudessa se tekijä, joka herätti kansainvälisyyteen ja kommunikaatioon. Suomi ei silloin, eikä ehkä vieläkään ole se voimaannuttavin maa minulle. Kaikki tilanteet, joihin interreilatessa törmäsi, opettivat reippautta, selviytymistä ja suun avaamista. Se kaiketi vieläkin horjuva itseluottamus, jonka elämässä olen saanut, on varmasti lähtenyt rakentumaan noiden ensimmäisten matkojen myötä, miettii Leena Taavitsainen-Petäjä.

— Olen aina saanut voimavaroja pyöräilemisestä ja uinnista. Kumpaakin minulle elintärkeää harrastusta pidän yllä läpi Suomen haastavien vuodenaikojen. Muutoinkin niin valtaisan virikkeellinen Helsinki on täydellinen kaupunki pyöräilyn ja uinnin rakastajalle. Suomessa elämme luonnon näkökulmasta keskellä suurta luksusta koko maailman mittakaavassa. Luonto on läsnä kaupungissakin. Sitä italialaiset aina jaksavat ihmetellä.

Kohtaamisen taito — l'arte dell'incontro

— Joku italialainen taiteilija on sanonut, että kauneuden ja kauneutta kohtaan tunnetun pelon raja liikkuu Garda-järven puolivälissä. Italiassa ei pelätä kauneutta. Joskus tuntuu, että näillä leveysasteilla pelätään tai ainakin hävetään kauneutta, sitä arastellaan. Kohtaamisen taito tai taide on äärimmäistä kauneutta ja siitä nauttimista. Suomalaiset valitettavasti pelkäävät toisen ihmisen kohtaamista. Surullisena joskus mietin, että tämä on menetettyjen kohtaamisten maa. Italialaiselle toinen ihminen on elämän suola. Jokainen kohtaaminen, vaikka ei enää milloinkaan tavattaisi uudestaan, jättää jäljen ja antaa päivään monesti hyvinkin kauniin värin, pohtii Leena Taavitsainen-Petäjä.

Kohtaamisen taito on olennainen myös opetustyössä.

— Italian kielen opettaminen on työ, jonka näen kohdallani jatkuvan ikuisesti, myös elämäni "kuudennessa kuvassa". Siihen en koskaan kyllästy, vannoo Leena Taavitsainen-Petäjä, vuosia uskollisia aikuisopiskelijoiden ryhmiä vetänyt, inspiroiva ja rakastettu opettaja. Myös monet lukiolaiset muistavat ikuisesti persoonallisen, innostavan opensa.

Kesk. italianopettaja Leena Taavitsainen-Petäjä Oriveden opistossa ryhmänsä kanssa 1990-luvun lopussa.
Kesk. italianopettaja Leena Taavitsainen-Petäjä Oriveden opistossa ryhmänsä kanssa 1990-luvun lopussa. Kesk. italianopettaja Leena Taavitsainen-Petäjä Oriveden opistossa ryhmänsä kanssa 1990-luvun lopussa. Kuva: Leena Taavitsainen-Petäjän kokoelmat. italian kieli,Oriveden Opisto

Suomentamisen kiemurat

Leena Taavitsainen-Petäjän opinnot Helsingin yliopistossa olivat laajat: englanti, italia, ruotsi, taidehistoria ja kansanrunous. Italiaa ei vielä silloin voinut opiskella pääaineena, mutta silti juuri siitä nousi se rakkain kieli. Ja ehdoton työkieli opettajana, kääntäjänä ja tulkkina.
Hänen romaanisuomennostensa lista on vaikuttava. Umberto Eco, Niccolò Ammaniti, Claudio Magris, Nicolai Lili, Fabio Geda, Giulio Leoni, Dario Fo, Roberto Saviano ja moni muu tunnettu, ajankohtainen kirjailija on mukana.

Työkieliin kuuluu myös englanti ja suomennoksiin lisäksi lastenkirjoja, tietokirjallisuutta ja monia keittokirjoja. Leena Taavitsainen-Petäjä onkin vannoutunut kulinaristi, taitava kokki ja intohimoinen leipuri. Hyvä ruoka on hänelle myös oiva tapa irrottautua arjesta.

— Kääntäminen on selkää ja kroppaa kuluttavaa, yksinäistäkin työtä. Ja jatkuvaa henkistä kamppailua. Voin sanoa, että rakastan ja vihaan tätä työtäni ja joskus todella haluaisin lomaa sanoista, tunnustaa tämä työhönsä tunteella paneutuva suomentaja.
Tuorein suomennos, Domenico Starnonen Solmuja, ilmestyi maaliskuussa 2018.

Taitavan puhujan tulkkaaminen palkitsee

Leena Taavitsainen-Petäjän työ tulkkina ulottuu valtiovierailujen tasolle. Hän on ollut mukana lähes kaikissa aikuisikänsä italialais-suomalaisissa valtiovierailuissa ja jättänyt oman osaamisensa maittemme yhteiseen historiaan. Kulttuuripainotteiset toimeksiannot, esimerkiksi kirjailijahaastattelut yleisön edessä, ovat hänen sydäntään lähellä. Niissä tilanteissa hän saa näyttää parhaimmat puolensa, verbaalisen eloisuuden, lennokkuuden ja luovuuden.

— Kovan tason kielitaidon lisäksi tulkkauksessa tarvitaan tuntosarvia, jotta yhteys puhujan, tulkin ja yleisön välille syntyy juuri oikealla tavalla. Työnä tulkkaus on äärimmäisen vaativaa, herkkää ja luovaa. Kypsyys ja kokemus auttavat, koska mielen analyyttisyys ja kielellisen aineksen käsittely vain kasvavat vuosien varrella, arvioi Leena Taavitsainen-Petäjä.

Italialainen ohjaaja, renessanssi-ihminen ja taiteellisuudessaan neroksi luonnehdittu Dario Fo teki pitkän työvierailun Suomeen aikavälillä elokuu 2002 - tammikuu 2003. Kansallisooppera oli kutsunut hänet ohjaamaan Rossinin oopperan Matka Reimsiin uuden, ennennäkemättömän version. Mitä tilattiin, myös saatiin!

Dario Fon produktio houkutteli oopperaan runsaasti uutta yleisöä. Moni oli oopperan suhteen täysi noviisi. Fon näyttämöllepano oli spektaakkelimainen valtavine, visuaalisine liikkeineen ja värimaailmoineen. Avainsana oli elämyksellisyys. Uusi yleisö ihastui taidelajiin oitis.

Leena Taavitsianen-Petäjä tulkkasi Dario Fota Kansallisoopperassa Matka Reimsiin -produktion yhteydessä. Metro-lehden leike tammikuulta 2003.
Leena Taavitsianen-Petäjä tulkkasi Dario Fota Kansallisoopperassa Matka Reimsiin -produktion yhteydessä. Metro-lehden leike tammikuulta 2003. Leena Taavitsianen-Petäjä tulkkasi Dario Fota Kansallisoopperassa Matka Reimsiin -produktion yhteydessä. Metro-lehden leike tammikuulta 2003. Kuva: Leena Taavitsainen-Petäjän kokoelmat., Metro-lehti Dario Fo,Il viaggio a Reims

Leena Taavitsainen-Petäjä teki tuotannossa olennaisen työn. Hän tulkitsi ohjaajan ja tiimin välistä kommunikaatiota kaikilla tasoilla. Vaativana tunnettu Dario Fo luotti osaavaan ammattilaiseen ja panosti kaiken hänen sanojensa varaan. Toisena tulkkina harjoituksissa toimi Kari Mokkila.
Produktion lopputulema oli huippuonnistunut. Niinpä Dario Fo lahjoitti tulkilleen henkilökohtaisen piirustuksen, jonka nimeksi hän antoi l'Amazzone delle parole, Sanojen amatsoni. Voisiko kaikkensa antanutta tulkkia enää osuvammin kiittää!

—Dario Fo on minulle henkilönä ehdottomasti vaikuttavin tulkattava, niin luova, osaava ja syvällisesti humaani. Häneltä opin eniten ihmisenä olemisesta, muiden huomioon ottamisesta, kiittää Leena Taavitsainen-Petäjä aikamme suurta, eurooppalaista kulttuurivaikuttajaa.

CV Leena Taavitsainen-Petäjä

Nimi: Leena Taavitsainen-Petäjä

Syntymäaika ja -paikka: Helsinki, 5.10.1955
Sähköposti: leena.taavitsainen@kolumbus.fi

Koulutus:
Ylioppilas, Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1974, hum. kand., Helsingin yliopisto 1977, filosofian maisteri, Helsingin yliopisto 1985 (pääaine: englanti, sivuaineet: italia, ruotsi, taidehistoria, kansanrunous). Lisäksi opintoja Vapaan taidekoulun ammattilinjalla 1970-luvulla.

Kielitaito:
Suomi, italia, englanti, ruotsi, (ruostunut) ranska

Romaanisuomennokset:
Susanna Tamaro: Kulje sydämesi tietä, Otava, 1995
Pia Pera: Lolitan päiväkirja, Otava, 1997
Susanna Tamaro: Maailman henki, Otava, 1998
Claudio Magris: Tonava, WSOY, 2000
Umberto Eco: Baudolino, WSOY, 2002
Diego Marani, Sotilas ilman menneisyyttä, Helmi Kustannus, 2003
Niccolò Ammaniti: Minä en pelkää, Otava, 2004
Diego Marani: Viimeinen vostjakki, Helmi Kustannus, 2004
Dario Fo: Ensimmäiset seitsemän vuottani (ja muutama niiden lisäksi), WSOY, 2004
Simonetta Agnello Hornby: Mantelinpoimija, Otava, 2006
Giulio Leoni: Mosaiikkimurha. Dante-mysteeri, Otava, 2006
Giulio Leoni: Valon salaisuus. Dante-mysteeri, Otava, 2007
Giorgio Faletti: Minä tapan, Bazar Kustannus Oy, 2007
Niccolò Ammaniti: Taivaan ja maan väliltä, Otava, 2008
Nicolai Lilin: Siperian opetukset, Like, 2010
Niccolò Ammaniti: Juhla alkakoon, Otava, 2011
Fabio Geda: Krokotiilimeri, Otava, 2012
Davide Enia: Maan päällä, Siltala, 2013
Irene Cao: Sinun katseesi, Gummerus, 2014
Irene Cao: Sinun tuoksusi, Gummerus, 2015
Irene Cao: Sinun kosketuksesi, Gummerus, 2015
Roberto Saviano: ZeroZeroZero, WSOY, 2015
Luca D’Andrea: Rotko, Tammi, 2017
Domenico Starnone: Solmuja, ilm. maalisk. 2018

Muita suomennoksia:
kymmeniä ei-kaunokirjallisia suomennoksia italiasta ja englannista, joukossa lastenkirjoja (Lasten Keskus, WSOY), keittokirjoja (esimerkiksi Italian keittiö, Italian keittotaidon akatemia, Art House, Leslie Forbes: Toscanan herkut, Otava, Claudia Roden: Italialainen keittokirja, Otava, Sopranos keittiössä, Otava), elämäntapaoppaita ja psykologian kirjoja (Valitut Palat), seksioppaita (Otava), taidekirjoja, esseekirjoja (esim. Paola Jacobbi: Haluan nuo kengät, WSOY). Myös islamin historiaa ja nykyhetkeä käsittelevä kirjajärkäle, Carlo Panellan Islamin musta kirja (WSOY 2009). Lisäksi taidekatalogisuomennoksia mm. Sara Hildénin taidemuseolle. Barbie – The icon –historiikki (italiasta) Siltala-kustantamolle, 2018.

Muuta:
Olen kirjoittanut laajan artikkelin Italian nykykirjallisuudesta Merja Vannelan toimittamaan teokseen Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus (Kirjastopalvelu, 1989).
Olin yksi haastateltavista Leena Jäppisen dokumentissa Kääntäjät/Yle Teema (2004).
Pidin avajaispuheen (aiheena suomentaminen) Helsingin kirjamessuilla vuonna 2014, kun Italia oli kirjamessujen teemamaa.
Vuonna 2016 minua kuvattiin dokumenttiin, jonka Italian valtiollinen tv- ja radioyhtiö RAI teki aiheena kirjailija Alberto Moravian merkitys ja tunnettuus Euroopan eri maissa (tekijät: Nadia Alese ja Luca Lancise).
Olen myös haastatellut/tulkannut esim. Akateemisessa kirjakaupassa italialaisia kirjailijoita, mm. seuraavia: Antonio Tabucchi, Roberto Pazzi, Claudio Magris, Dario Fo, Roberto Saviano.
Olen toiminut lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen ulkomaansihteerinä.
Olen ollut mukana Suomen Strega-palkintokomiteassa vuoteen 2017.

Tunnustukset:
Tunnustuksena työstäni italialaisen kulttuurin edistämiseksi (käännökset, tulkkaukset, opetus) Italian tasavallan presidentti on myöntänyt minulle kaksi cavaliere-ansiomerkkiä. Vuonna 1993: Ordine al Merito della Repubblica Italiana. Vuonna 2005 Ordine della Stella della Solidarietà Italiana. Vuonna 2010 sain presidentin kiitosmitalin.

  • Keittiömestari Heikki Nikula palasi keskelle kylmintä kaamosta ja loi kotirantaansa yhden Suomen parhaimmista ravintoloista

    Krantusta ruokailijasta kasvoi palkittu keittiömestari.

    Keittiömestari Heikki Nikula palasi keskelle kylmintä kaamosta ja loi kotirantaansa yhden Suomen parhaimmista ravintoloista Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Krantusta pojasta kasvoi kuitenkin innokas kalastaja ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa.

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä