Hyppää pääsisältöön

Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

Dario Fon piirtämä kuva Leena Taavitsainen-Petäjästä v. 2003.
Dario Fon piirtämä kuva Leena Taavitsainen-Petäjästä v. 2003. Dario Fon piirtämä kuva Leena Taavitsainen-Petäjästä v. 2003. Kuva: Leena Taavitsainen-Petäjän kokoelmat. Dario Fo

Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä Helsinkiä uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. — Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

Voimaantumisen lähteet

— Näin jälkikäteen ajatellen Interrail oli nuoruudessa se tekijä, joka herätti kansainvälisyyteen ja kommunikaatioon. Suomi ei silloin, eikä ehkä vieläkään ole se voimaannuttavin maa minulle. Kaikki tilanteet, joihin interreilatessa törmäsi, opettivat reippautta, selviytymistä ja suun avaamista. Se kaiketi vieläkin horjuva itseluottamus, jonka elämässä olen saanut, on varmasti lähtenyt rakentumaan noiden ensimmäisten matkojen myötä, miettii Leena Taavitsainen-Petäjä.

— Olen aina saanut voimavaroja pyöräilemisestä ja uinnista. Kumpaakin minulle elintärkeää harrastusta pidän yllä läpi Suomen haastavien vuodenaikojen. Muutoinkin niin valtaisan virikkeellinen Helsinki on täydellinen kaupunki pyöräilyn ja uinnin rakastajalle. Suomessa elämme luonnon näkökulmasta keskellä suurta luksusta koko maailman mittakaavassa. Luonto on läsnä kaupungissakin. Sitä italialaiset aina jaksavat ihmetellä.

Kohtaamisen taito — l'arte dell'incontro

— Joku italialainen taiteilija on sanonut, että kauneuden ja kauneutta kohtaan tunnetun pelon raja liikkuu Garda-järven puolivälissä. Italiassa ei pelätä kauneutta. Joskus tuntuu, että näillä leveysasteilla pelätään tai ainakin hävetään kauneutta, sitä arastellaan. Kohtaamisen taito tai taide on äärimmäistä kauneutta ja siitä nauttimista. Suomalaiset valitettavasti pelkäävät toisen ihmisen kohtaamista. Surullisena joskus mietin, että tämä on menetettyjen kohtaamisten maa. Italialaiselle toinen ihminen on elämän suola. Jokainen kohtaaminen, vaikka ei enää milloinkaan tavattaisi uudestaan, jättää jäljen ja antaa päivään monesti hyvinkin kauniin värin, pohtii Leena Taavitsainen-Petäjä.

Kohtaamisen taito on olennainen myös opetustyössä.

— Italian kielen opettaminen on työ, jonka näen kohdallani jatkuvan ikuisesti, myös elämäni "kuudennessa kuvassa". Siihen en koskaan kyllästy, vannoo Leena Taavitsainen-Petäjä, vuosia uskollisia aikuisopiskelijoiden ryhmiä vetänyt, inspiroiva ja rakastettu opettaja. Myös monet lukiolaiset muistavat ikuisesti persoonallisen, innostavan opensa.

Kesk. italianopettaja Leena Taavitsainen-Petäjä Oriveden opistossa ryhmänsä kanssa 1990-luvun lopussa.
Kesk. italianopettaja Leena Taavitsainen-Petäjä Oriveden opistossa ryhmänsä kanssa 1990-luvun lopussa. Kesk. italianopettaja Leena Taavitsainen-Petäjä Oriveden opistossa ryhmänsä kanssa 1990-luvun lopussa. Kuva: Leena Taavitsainen-Petäjän kokoelmat. italian kieli,Oriveden Opisto

Suomentamisen kiemurat

Leena Taavitsainen-Petäjän opinnot Helsingin yliopistossa olivat laajat: englanti, italia, ruotsi, taidehistoria ja kansanrunous. Italiaa ei vielä silloin voinut opiskella pääaineena, mutta silti juuri siitä nousi se rakkain kieli. Ja ehdoton työkieli opettajana, kääntäjänä ja tulkkina.
Hänen romaanisuomennostensa lista on vaikuttava. Umberto Eco, Niccolò Ammaniti, Claudio Magris, Nicolai Lili, Fabio Geda, Giulio Leoni, Dario Fo, Roberto Saviano ja moni muu tunnettu, ajankohtainen kirjailija on mukana.

Työkieliin kuuluu myös englanti ja suomennoksiin lisäksi lastenkirjoja, tietokirjallisuutta ja monia keittokirjoja. Leena Taavitsainen-Petäjä onkin vannoutunut kulinaristi, taitava kokki ja intohimoinen leipuri. Hyvä ruoka on hänelle myös oiva tapa irrottautua arjesta.

— Kääntäminen on selkää ja kroppaa kuluttavaa, yksinäistäkin työtä. Ja jatkuvaa henkistä kamppailua. Voin sanoa, että rakastan ja vihaan tätä työtäni ja joskus todella haluaisin lomaa sanoista, tunnustaa tämä työhönsä tunteella paneutuva suomentaja.
Tuorein suomennos, Domenico Starnonen Solmuja, ilmestyi maaliskuussa 2018.

Taitavan puhujan tulkkaaminen palkitsee

Leena Taavitsainen-Petäjän työ tulkkina ulottuu valtiovierailujen tasolle. Hän on ollut mukana lähes kaikissa aikuisikänsä italialais-suomalaisissa valtiovierailuissa ja jättänyt oman osaamisensa maittemme yhteiseen historiaan. Kulttuuripainotteiset toimeksiannot, esimerkiksi kirjailijahaastattelut yleisön edessä, ovat hänen sydäntään lähellä. Niissä tilanteissa hän saa näyttää parhaimmat puolensa, verbaalisen eloisuuden, lennokkuuden ja luovuuden.

— Kovan tason kielitaidon lisäksi tulkkauksessa tarvitaan tuntosarvia, jotta yhteys puhujan, tulkin ja yleisön välille syntyy juuri oikealla tavalla. Työnä tulkkaus on äärimmäisen vaativaa, herkkää ja luovaa. Kypsyys ja kokemus auttavat, koska mielen analyyttisyys ja kielellisen aineksen käsittely vain kasvavat vuosien varrella, arvioi Leena Taavitsainen-Petäjä.

Italialainen ohjaaja, renessanssi-ihminen ja taiteellisuudessaan neroksi luonnehdittu Dario Fo teki pitkän työvierailun Suomeen aikavälillä elokuu 2002 - tammikuu 2003. Kansallisooppera oli kutsunut hänet ohjaamaan Rossinin oopperan Matka Reimsiin uuden, ennennäkemättömän version. Mitä tilattiin, myös saatiin!

Dario Fon produktio houkutteli oopperaan runsaasti uutta yleisöä. Moni oli oopperan suhteen täysi noviisi. Fon näyttämöllepano oli spektaakkelimainen valtavine, visuaalisine liikkeineen ja värimaailmoineen. Avainsana oli elämyksellisyys. Uusi yleisö ihastui taidelajiin oitis.

Leena Taavitsianen-Petäjä tulkkasi Dario Fota Kansallisoopperassa Matka Reimsiin -produktion yhteydessä. Metro-lehden leike tammikuulta 2003.
Leena Taavitsianen-Petäjä tulkkasi Dario Fota Kansallisoopperassa Matka Reimsiin -produktion yhteydessä. Metro-lehden leike tammikuulta 2003. Leena Taavitsianen-Petäjä tulkkasi Dario Fota Kansallisoopperassa Matka Reimsiin -produktion yhteydessä. Metro-lehden leike tammikuulta 2003. Kuva: Leena Taavitsainen-Petäjän kokoelmat., Metro-lehti Dario Fo,Il viaggio a Reims

Leena Taavitsainen-Petäjä teki tuotannossa olennaisen työn. Hän tulkitsi ohjaajan ja tiimin välistä kommunikaatiota kaikilla tasoilla. Vaativana tunnettu Dario Fo luotti osaavaan ammattilaiseen ja panosti kaiken hänen sanojensa varaan. Toisena tulkkina harjoituksissa toimi Kari Mokkila.
Produktion lopputulema oli huippuonnistunut. Niinpä Dario Fo lahjoitti tulkilleen henkilökohtaisen piirustuksen, jonka nimeksi hän antoi l'Amazzone delle parole, Sanojen amatsoni. Voisiko kaikkensa antanutta tulkkia enää osuvammin kiittää!

—Dario Fo on minulle henkilönä ehdottomasti vaikuttavin tulkattava, niin luova, osaava ja syvällisesti humaani. Häneltä opin eniten ihmisenä olemisesta, muiden huomioon ottamisesta, kiittää Leena Taavitsainen-Petäjä aikamme suurta, eurooppalaista kulttuurivaikuttajaa.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?