Hyppää pääsisältöön

Muraalit kukkivat betonissa - Katutaidetta tulee nyt joka tuutista

Rosa Hultman, Lea Rintala, Jaakko Blomberg
Rosa Hultman, Lea Rintala, Jaakko Blomberg Kuva: Jonni Roos/YLE katutaide,graffitit (teokset)

Jos sinusta on vaikuttanut siltä, että joka paikka on yhtäkkiä täynnä seinämaalauksia, olet oikeassa. Viime vuosina Suomeen on tehty ennätysmäärä katutaideteoksia. Miten muraalit ilmestyvät seinille, ketkä niitä tekevät, ja ennen kaikkea, mitä tämä uusi urbaani taide merkitsee julkisen kaupunkitilamme kannalta?

Katutaidetta tekevät monenlaisista taustoista tulevat ja monen ikäiset miehet ja naiset. Teoksista näkyvimpiä ovat usein muraalit eli seinämaalaukset, mutta katutaideaktivistit korostavat, että kaikenlaiset taideteot julkisessa tilassa kiinnostavat heitä. Installaatiot, vihertaide ja esimerkiksi valoteokset voivat olla katutaidetta siinä missä maalatut seinätkin.

– Tämähän on kansainvälinen suuntaus, joka tuli Suomeen aika myöhään. Helsingissä vuoteen 2008 ylläpidetty nollatoleranssi seinämaalauksien suhteen rajoitti tätä alaa, ja ensimmäiset varsinaiset muraalit tulivat Helsinkiin vasta vuonna 2015, sanoo tuottaja-aktivisti Jaakko Blomberg.

Espoossa katutaidetta kokeillaan nyt osana Karakallion kaupunginosan kehittämishanketta, ja yhdessä Elävä Espoo ry:n ja Upeart ry:n kanssa sinne tehdään muun muassa asukkaita osallistavia katutaidetyöpajoja.

– Espoon kaupunki näkee katutaiteen yhtenä väylänä elävöittää ympäristöä, ja se on tärkeää myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta, kertoo Espoon kaupungin tapahtuma- ja kulttuuripalvelupäällikkö Lea Rintala.

– Kaupungin tehtävä on mahdollistaa taiteilijoille tekeminen. Kaupungilla itsellään ei ole sitä osaamista, eikä se ole kaupungin tehtäväkään ryhtyä suoraan palkkaamaan katutaiteilijoita. Me teemme asioita kumppanien kautta.

Aktiiviset yhdistykset ovat avainasemassa uusien teosten synnyttämisessä. Esimerkiksi Upeart ry on ottanut yhteyttä lukuisiin suomalaisiin kaupunkeihin ja tarjonnut mahdollisuutta osallistua syyskuisin järjestettävään UPEA-taidefestivaaliin. Sitä kautta syntyivät kontaktit myös Espoon virkamiehiin.

Upeartin puheenjohtaja Rosa Hultman on erikoistunut lupaprosessien läpiviemiseen.

– Yhdistysten kautta on helpompi toimia. Yksityiselle ihmiselle sanotaan helposti, että "ei tämä ihan nyt onnistukaan", Hultman sanoo.

Katutaiteeseen on käytetty viime vuosina myös melko paljon rahaa. Erilaisia teoksia on Suomessa toteutettu satakunta ja keskikokoisen muraalin kustannukset saattavat esimerkiksi olla noin 15 000 euroa.

Jonni Roosin haastateltavina KulttuuriCocktailin radiolähetyksessä olivat katumaalari Rosa Hultman, tuottaja-aktivisti Jaakko Blomberg ja Espoon kaupungin tapahtuma- ja kulttuuripalvelupäällikkö Lea Rintala.

Lataa koko keskustelu täältä.