Hyppää pääsisältöön

Kymppitonnien nettiliittymä: käsikirjoitus

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.
Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus. MOT,käsikirjoitukset

Kymmenkunta vuotta sitten laitettiin alulle valtion laajakaistaohjelma, jonka tarkoitus oli tarjota syrjäisimmillekin seudulle kunnon nettiyhteydet. Yli sadan miljoonan euron julkisesta tuesta huolimatta osa asiakkaista on jäänyt vaille tilaamiaan liittymiä.

Terttu Mattila:
”Välillä tulee mieleen, että olinpa hölmö, kun maksoin etumaksun.”

Janne Paunonen:
”Ei ole pystytty rakentamaan valtion tuen puuttumisesta johtuen.”

MOT: Onko viestisi se, että jos yhtiö on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, niin vastuu on yhtiöllä, ja voivat katsoa peiliin?

”Vähän karusti sanottu, mutta kärjistäen, ehkä vähän näin.”

MOT: Kymppitonnien nettiliittymä

MOT: Miltäs vaikuttaa nopeus tänään?

Terttu Mattila:
”Hitaalta. Hitaalta vaikuttaa.”

Olemme Niinilahden kylässä, Viitasaaren kaupungissa Keski-Suomessa. Terttu Mattila menee nettiin langattomalla mokkulayhteydellä.

”Monta kertaa se pätkii. Kun vaikka yrittää tehdä jonkin työn äkkiä loppuun, voi olla, että menee monta kymmentä minuuttia pidempään, mitä on suunnitellut.”

MOT: Mihin tarvitset nettiä täällä?

Milla Räsänen, Nurmijärvi:
”Kaikkeen. Pitää mm. katsoa Youtubea.”

Kuutisen vuotta sitten kyläläiset odottivat nettiyhteyksiin isoa parannusta. Niinilahdelle oli luvattu uusi huippunopea kiinteä laajakaista. Kyse oli valtakunnallisesta Laajakaista Kaikille –hankkeesta. Niinilahdella ja muuallakin Viitasaarella tuetun laajakaistan rakentaminen kompastui kuitenkin talousvaikeuksiin.

Janne Kinnunen
”Operaattori ei pystynyt suoriutumaan sopimuksen mukaisista velvoitteista, ja sitten lähdimme purkamaan sitä operaattorisopimusta.”

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoite oli, että lähes jokaisella suomalaisella tulisi olla korkeintaan kahden kilometrin päässä kotoaan saatavilla sadan megan nettiyhteys. Tavoitteen saavuttamiseksi kiinteiden verkkojen rakentamista on tuettu haja-asutusalueilla julkisin varoin yli sadalla miljoonalla eurolla.

Monista Keski-Suomen kunnista poiketen Hankasalmi jäi pois tuetusta laajakaistasta – kuntaa epäilyttivät verkon rakentamislainoihin vaaditut takuut.

Matti Mäkinen:
”Me katsottiin, että me emme voi lähteä takaamaan sitä hanketta. Siis siihen sisältyi liian isoja riskejä siihen lainatakuuseen. Takaukset olisivat meiltä menneet reilusti yli kuuteen miljoonaan.”

Useat tuetut laajakaistahankkeet ovat kohdanneet talousongelmia. Erityisen kiharaista on ollut Keski-Suomessa. Tuetun laajakaistan rakentajia on valittu maakunnallisilla kilpailutuksilla. Keski-Suomessa merkittävään osaan hankkeista löytyi vain yksi halukas rakentaja, pohjalainen Verkko-osuuskunta Kuuskaista.

Matti Mäkinen:
”Me katsottiin aikaisempia tilinpäätöksiä. Neljä viimeistä tilinpäätöstä oli miinusmerkkisiä.”

”Toinen juttu oli se, että Kuuskaista-osuuskunta olisi moninkertaistanut liikevaihtonsa tällä uudella hankkeella ottamalla nämä kaikki Keski-Suomen kunnat mukaan. Eli oli erittäin pieni toimija aloittamaan näin isoa ja mittavaa hanketta.”

”Yhtiön toimintavolyymi oli niin pieni, ettei sitä olisi voitu ottaa rakentamaan esimerkiksi kunnan koulukeskusta.”

15 muuta kuntaa Keski-Suomessa näytti kuitenkin kilpailutuksen voittaneelle Kuuskaistalle vihreää laajakaistahankkeessa.

Janne Kinnunen:
”Meillä oli vahva usko, että Kuukaista pystyy operaattorisopimuksen mukaiset velvoitteet hoitamaan”.

Kuukaistan kymmenien miljoonien urakat Keski-Suomessa jäivät kuitenkin suurelta osin kesken rahoitusongelmien takia.

Janne Kinnunen:
”Kerkesimme maksaa ennakkomaksuja noin 800 000 euroa. Näyttää siltä, että operaattorin velkasaneerauksen jälkeen tullaan saamaan jotakin takaisin, mutta ei koko summaa.”

Terttu Mattila:
”Melkeinpä välillä tulee mieleen, että olinpa hölmö, kun maksoin etumaksun. Mutta sitä hehkutettiin niin kauheasti ainakin täällä Viitasaarella, että nyt se tulee. Että nyt se tulee ja saadaan kunnon yhteydet.”

”Se oli vähän vaille 500 mitä maksettiin. Sieltä ei paljon tuel takaisin. Eikä mitään tullu vastineeksi.”

Kuuskaistan mukaan rakentamisen keskeytyminen ei johtunut osuuskunnan koon pienuudesta vaan paremminkin siitä, että tarvittaville lainoille ei saatu takauksia.

Terttu Mattila:
”Tyrijää mää en osaa sanoa. MIelestäni kun joku yritys rupea tekemään jotain urakkaa, niin pitäishän se tehdä loppuun asti, varsinkin kun siitä on maksettu.”

Kuukaista pahasti kesken jääneine verkkoineen on ääriesimerkki tuetun laajakaistahankkeen ongelmista. MOT tutki 26 tukipäätöksen saaneen laajakaistayhtiön tai taustayhtiön tilinpäätökset. Kannattavuus ja vakavaraisuus oli heikko yli puolella yhtiöistä.

grafiikka: 26 yhtiötä, kannattavuus heikko 15 kpl, vakavaraisuus heikko 17 kpl

Laajakaistayhtiöiden ongelmat uhkaavat kuntatalouttakin. Esimerkiksi keskisuomalainen Konnevesi on taannut riskialttiita laajakaistalainoja noin neljä miljoonaa euroa.

MOT: Voivatko ne takausvastuut kaatua kunnan niskaan?

Juha Jokitalo:
"Jos yhtiö ei löydä ratkaisua tähän rahoitukseen, niin silloin ne voi.”

”Eli meillä on tällä hetkellä meidän uudesta kouluinvestoinnista johtuen varsin paljon velkaa. Taitaa olla Keski-Suomen kunnista eniten. Olemme tässä haasteellisessa tilanteessa sopeuttaneet jo paljon toimintaamme. Eihän se ole meille tervetullut sellainen lisävelka.”

Viime vuonna iso joukko kuntajohtajia allekirjoitti hätähuudon, jolla varoitettiin liikenne- ja viestintäministeriötä verkonrakentajien konkurssiuhasta.

Sabina Lindström:
”Sen selvityksen mukaan, mitä meille on asiasta kerrottu, osa on huonossa kunnossa niin sanotusti. Eli vaatii seurantaa. Saattaa olla, että perustamisvaiheessa ehkä on oltu vähän optimistisia siinä, miten paljon niitä käyttäjiä tulee.”

MOT: Onko viestisi se, että jos yhtiö on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, niin vastuu on yhtiöllä, ja voivat katsoa peiliin?

Sabina Lindström:
”Vähän karusti sanottu, mutta kärjistäen, ehkä vähän näin, kyllä”

MOT: Vaikka ne pelisäännöt ja reunaehdot tulee täältä?

Sabina Lindström:
”Ne pelisäännöt ja reunaehdot on kaikille samat.”

MOT: Mikä on käsityksenne syistä näihin talousvaikeuksiin?

Sabina Lindström:
”Niin kuin sanoin, ne varmaan vaihtelee. Perimmäinen syy on varmasti se, että kysyntä on melko heikkoa.”

MOT: Onkos näille kulmille saatu myytyä liittymiä?

Jyrki Nevalainen:
”Kyllä on saatu myytyä. Muun muassa maanviljelyyn, he tarvitsevat kuidun ilman muuta.”

"Täällä Nurmeksessa on kaksi keskustaa. Porokylä ja sitten se varsinainen, perinteinen keskus, Nurmeksen keskusta."

Pielisen tietoverkko-osuuskunta on rakentanut tuettuja laajakaistaverkkoja kolmen kunnan alueelle Pohjois-Karjalassa.

MOT: Miltä se taloustilanne näyttää tällä hetkellä osuuskunnan osalta?

Jyrki Nevalainen:
”No kyllä se haastava on.”

grafiikka: Pielisen tietoverkko-osuuskunta, liikevaihto 0,455 milj. €, 8,1 milj. € pitkäaikaista lainaa erääntyy vuonna 2021, lähde: tilinpäätös

Osuuskunnalla oli viime vuonna liikevaihtoa vajaat puoli miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen mukaa pitkäaikaisia lainoja erääntyy reilut 8 miljoonaa euroa noin kolmen vuoden sisällä.

MOT: Kuinka näistä selvitään?

Jyrki Nevalainen:

”Niistä selvitään niin, että neuvotellaan jatko niille lainoille. Ja se että millä tavalla yleensä selvitään lainoista, niin kyllähän se pidemmässä juoksussa on se, että saadaan riittävästi maksavia asiakkaita.”

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kesään 2015 mennessä kunnat, valtion ja EU:n olivat tukeneet laajakaistahanketta arviolta 168 miljoonalla eurolla, kun kotitalousvähennyskin huomioidaan. Tuettujen verkkojen rakentaminen on ollut usein uusien pienehköjen osuuskuntien tai kunnallisten osakeyhtiöiden varassa. Telejättien innostus on ollut laimeaa – miksi tukimiljoonat eivät kiinnosta?

Matias Castren:
”Nämä hankkeet ovat osin olleet aika kompleksisia. Ja niissä ainakin osassa asiakasmäärät ovat ehkä olleet aika alhaisia.”

”Ne on olleet erittäin haasteellisia yhtälöitä.”

MOT: Millä lailla?

Matias Castren:
”Kustannukset ovat olleet aika isoja.”

”Kyllä varmaan on myös totta se, että ne ovat hallinnollisessakin mielessä aika työläitä olleet.”

MOT: Jos tämmöinen suuri ja mahtava ei pärjää, niin miten sellainen uusi ja mahdollisesti kokematon pieni operaattori tai rakentaja voisi onnistua?

Sabina Lindström:
”On se kieltämättä haasteellista. Tässä on nyt sitten pyritty edesauttaa niiden pienien olemassaoloa ja toimintamahdollisuuksia ohjeistamalla, neuvomalla ja mitä keinovalikoimaa on nyt sitten ollut käytettävissä.”

Asiakaspula oli ongelma osalle yhtiöistä.

MOT: Mistä se johtuu…se taloustilanteen haastavuus?

Jyrki Nevalainen:
”Suurin yksittäinen tekijä on lainojen korot. Ne ovat vähän turhan korkeat. Mutta niistäkin todennäköisesti päästään neuvottelemaan. Kyllä minä luottavainen olen sen suhteen. Koska meillä lainat on kunnilta, niin pystytään vaikuttamaan siihen asiaan.”

Kunnan pitää maksaa oma tukiosuus, jos se haluaa tuetun laajakaistan alueelleen. Lakisääteisen tuen päälle kunnat ovat joutuneet antamaan rakentamiselle lisäpanoksia, kuten lainoitusta, takauksia ja pääomituksia. Kahden vuoden takaisen selvityksen mukaan kunnat olivat lainanneet verkonrakentajille 85 miljoonaa euroa.

MOT: Oliko alkuperäinen idea, että kunnilta tullaan vaatimaan tavallaan tällaista lisäpanostusta näihin hankkeisiin?

Sabina Lindström:
”Meidän osaltahan ei kunnilta tällaisia lisäextroja niin sanotusti ole vaadittu. Nämähän ovat olleet kuntien omia ratkaisuja, päätöksiä tämmöisiin ryhtyä."

Laajakaistayhtiöiden ongelmat ovat aiheuttaneet tai tai uhkaavat aiheuttaa lisärasitteita useiden kuntien talouteen.

grafiikka: lista kunnista, joita verkkoyhtiöiden ongelmat koskettavat

Osa Keski-Suomessa kertaalleen kaatuneista laajakaistahankkeista on onnistuttu viemään maaliin uuden monikunnallisen yhtiön kautta. Mutta uusikin yhtiö rämpii talousongelmissa.

Janne Paunonen:
”Taloudellinen tilanne on tällä hetkellä todella haastava. Yhtiön kassasta puuttuu lähes viisi miljoonaa euroa valtion tukea.”

Keski-Suomen kuituhankkeen lisäharmiksi on tullut valtiontukisotku. Viestintävirasto on evännyt valtiontukia, koska sen mielestä hankkeiden muut tuet ylittävät julkisten tukien sallitut ylärajat.

MOT: Tuliko tämä yllätyksenä, että tämä valtion tukiosuuden, noin viiden miljoonan saaminen vaikeutui?

Janne Paunonen:
”Kyllä se tuli yllätyksenä. Mehän ollaan käyty Viestintäviraston kanssa hyvin paljon keskusteluja rahoitusjärjestelyistä. Toimittiin ohjeistuksen mukaan.”

Jenni Eskola
”Jo siinä hankkeen alkuvaiheessa on käyty läpi mm sitä, mistä se julkisen tuen enimmäismäärä koostuu ja miten se lasketaan.”

Keski-Suomen Valokuituverkot hakee Viestintäviraston ratkaisuihin muutosta.

MOT: Onko tässä tämän kyseisen talon liittymä?

Janne Paunonen:
”Siinä on tämän kyseisen talon kuitukieppi. Yhden talon kieppi.”

MOT: Milloin se saadaan rakennettua?

Janne Paunonen:
”Tavoite on tietenkin, että ensi kesänä tehtäisiin. Mutta tarvittaisiin rahoitusta”

Keski-Suomen valokuituverkot on myynyt reilut 4000 liittymää tai palvelusopimusta. Niistä noin 1600:aa ei ole kuitenkaan rakennettu valmiiksi.

Janne Paunonen:
”Jos olisi pystytty rakentamaan ja nämä olisivat käytössä, olisi menty suunnitelmien mukaan.”

MOT: Miksi kaikki eivät ole käytössä?

"Janne Paunonen:
”Ei ole pystytty rakentamaan valtion tuen puuttumisen takia.”

Kymmenen omistajakuntaa ovat taanneet talousongelmissa rypevään laajakaistahankkeeseen vajaan 30 miljoonan euron lainat.

grafiikka: kuntien takaukset 29 milj. €

Janne Paunonen:
”Jos kuntarahoituksen lainoja ei pystytä hoitamaan, ne realisoituu kuntien maksettavaksi”

Jotkut keskisuomalaiset kansanedustajat ovat laittaneet arvovaltaansa peliin ajaakseen laajakaistaa. Keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen sanoo toimineensa ovien avaajana ja ihmisten yhteen saattajana edistääkseen ongelmiin ajautuneita laajakaistahankkeita.

MOT: Pahimmassa tapauksessa noin 30 miljoonan euron takausvastuut voivat kaatua osakaskuntien niskaan, kannattiko edesauttaa tai myötävaikuttaa siihen, että kunnat ottavat tällaisen riskin?

Mauri Pekkarinen:
”Ensinnäkin, kunnat ovat tehneet ihan minulta kysymättä ja keltään kansanedustajalta kysymättä sitä, että lähtevätkö mukaan tällaiseen vai ei. Kyllä ne on tehny ihan omaehtoisesti ratkaisut mitä ovat tehneet.”

”Sen jälkeen, kun ne päättävät lyödä hynttyyt yhteen, kymmenen kuntaa, ja lähteä toteuttamaan asiaa, ja ongelmia tuli vastaan, totta kai me kaikki, minä muiden mukana, olemme olleet kuntia auttamassa.”

MOT: Jälkikäteen ajatellen, kannattiko kuntien mennä mukaan tähän asiaan, kun ottaa huomioon nämä riskit?

”En käy kunnille oppimestariksi, onko niiden kannattanut vai eikö niiden ole kannattanut mennä. Keski-Suomessa jok´ikinen kansanedustaja on ollut tässä mukana ja kannattanut tätä.”

Viime vaalikaudella Keski-Suomea edustanut Eila Tiainen kannusti kuntia mukaan tuettuun laajakaistaan yhteisvetoomuksella kansanedustajakollegoidensa kanssa.

Eila Tiainen:
”Nyt kun katsotaan minkälaisessa kusessa kunnat ovat, niin eihän olisi kannattanut kannustaa. Tarkoitus oli saada toimivat tietoliikenneyhteydet koko maahan ja yritystoimintaa voi harjoittaa riippumatta omasta asuinpaikaistansa. Sitä taustaa vasten tämä oli ihan hyvä hanke, ei me tiedetty, minkälaiseksi se muuttuu.”

MOT: Onko nämä helppoja rakentaa, tämmöiset kun on peltoa? Ei tarvitse räjäytellä kiviä, kallioita?

Jyrki Nevalainen:
”On. Paikoitellen se auttaa.”

Viime vuoden lopussa laajakaistahankkeen avulla nopea nettiyhteys oli rakennettu 84 000 kotitalouden tai yrityksen saataville. Alkuperäisen tavoitteen mukaan saatavuus tarkoitti korkeintaan kahden kilometrin päässä olevaa liittymismahdollisuutta.

grafiikka: Laajakaistahanke, saatavuus 84 000 kotitaloutta ja yritystä, lähde Viestintävirasto

MOT: Teillä oli ilmeisesti rakentamisaikana edullisia tarjouksia liittymiseen, mitä se tänä päivänä maksaa, jos täällä haja-asutusalueella sellainen joka asuu vähän kauempana 1 – 2 km:n päässä runkoverkosta, mitä se maksaa se liittyminen?

”Kyllä se tällä hetkellä on niin kallis, että hyvin harvalla on siihen halua lähteä. Koska se rakentaminen on karkeasti kymmenen euroa metri. Ja osuuskunnalla on se tavoite, että saadaan se raha suurin piirtein pois siinä vaiheessa kun se asiakas liittyy.

Liittymismaksut ovat vaihdelleet. Joskus on puhuttu satasista. Kahden kilometrin pistohaara voi kuitenkin maksaa liittyjälle kaksikymmentä tuhatta euroa kympin metrihinnalla.

MOT: Jos tällainen liittymä maksaa jopa parikymmentä tonnia, niin ostaisitko itse?

Sabina Lindström:
”Se on kieltämättä hyvin kallis, kyllä. Miettisin kyllä muutaman kerran.”

Moni muukin on empinyt. Viime vuonna laajakaistahanke oli mahdollistanut nopean valokuidun 84000 kotitaloudelle ja yritykselle. Liittymiä oli kytketty noin 28000 kappaletta ja käytössä se oli reilulla 20000:lla eli noin joka neljännellä mahdollisuuden saaneesta.

grafiikka: Laajakaistahanke, saatavuus 84 000 kotitaloutta ja yritystä, liittymiä kytketty 28 200 kpl, liittymiä käytössä 22 500 kpl, lähde: Viestintävirasto

Jenni Eskola:
”Jos tarkastellaan tätä liittymien menekkiä, niin se on itse asiassa jonkin verran parempi kuin vastaavasti kaupallisesti toteutetuissa hankkeissa. Tämä on ihan hyvin onnistunut siinäkin mielessä.”

Minulle selviää vähän yllättäen, että Viestintävirasto ei ole tilastoinut laajakaistan saatavuuden piirissä olevia koteja alkuperäisen idean eli kahden kilometrin enimmäisetäisyyden mukaan. Saatavuuden piiriin laskettu koti voi sijaita missä vain valmistuneella hankealueella, vaikka viiden kilometrin päässä verkosta. Kympin metrihinnalla viisi kilometriä tarkoittaa viiden kymppitonnin liittymiskulua.

MOT sai haltuuna Keski-Suomen Valokuituverkkojen luottamuksellisen tiedotteen Sen mukaan Multian kunnassa yksi käytössä oleva liittymä oli maksanut noin 46000 euroa keväällä 2017, jos verkon rakentamiskulut jakaa käytössä olevien liittymien määrällä.

grafiikka: 46 000 € / käytössä oleva liittymä

MOT: Kannattaako tällaisten liittymien rakentaminen, jotka tulevat näin kalliiksi?

Janne Paunonen:
”Multialla on tehty verkkoa todella pitkälti näille asiakkaille. Se on sitten hyvä kysymys, että tarvitseeko tarjota kaikille sitä mahdollisuutta valokuituun, mutta näissä omistajakunnissa se on tarjottu.”

MOT: Voidaanko noin isot rakentamiskulut per toimiva liittymä sitten kattaa sieltä Multiasta saatavilla tuloilla?

Janne Paunonen:
”Ei, ei tuollaisella asiakasmäärällä pysty kattaa tuollaista rakentamiskustannusta, mitä Multialla on tehty. Tarvitaan myös asiakkaita muualta.”

Joka tapauksessa yli parikymmentä tuhatta kotia tai yritystä nauttii tuetusta kiinteästä laajakaistasta. Kuinka langattomilla yhteyksillä pärjätään? Kuten jutun alussa kerroimme, Hankasalmi ei liittynyt tuettuun laajakaistaan.

Sanna Hänninen:
”Kaikki on langattomia yhteyksiä. Olen ollut hyvin tyytyväinen. Kyllä nämä ovat toimineet hyvin.”

Timo Makkonen:
”Välillä pätkii vähän.”

Kiia Kinnunen:
”Ihan hyvin on tähän mennessä toiminut, mitä tarvii.”

Anni Kauppinen:
”Nettitikku.”

MOT: Kuis se toimii?

”Välillä hyvin, välillä huonosti.”

Pienen ajomatkan päässä Hankasalmen keskustasta on Pietiläisten tila robottinavettoineen. Toimiva netti on tarpeen, mutta kiinteää yhteyttä ei ole.

Ida-Maria Pietiläinen:
”Päivittäin tarvitaan nettiä. Laskujen maksua on, ja sitten on paljon sellaisia nettipohjaisia ohjelmia, mitä käytetään.”

”Robotin ohjelmaan on sellainen etäyhteys, että saadaan omiiin puhelimiin, pystytään katsomaan, että onko joku lehmä vaikka käynyt lypsyllä. Ja jos on ongelmatilanne vaikka navetalla ja täällä on lomittaja, pystytään sen kautta neuvomaan.”

Täällä data liikkuu langattomasti ja apuna on lisäantenni.

MOT: Onko teidän tilalle ongelma, että ei ole kiinteää yhteyttä?

Tuomas Pietiläinen:
”En minä näe, että se on ongelma. Mielestäni toimii nuo 4g-yhteydet hyvin, en osaa kaivata mitään kiinteätä yhteyttä ainakaan nytten.”

Langattomat yhteydet ovat tulleet päivä päivältä kattavammiksi. 4G-verkot ylsivät jo pari vuotta sitten lähes kaikkiin koteihin.

grafiikka: 4G:n väestöpeitto, kehitys joka päättyy vuonna 2017 yli 99,9 prosentin peittoon, lähde: Viestintävirasto

Laita-alueille yhteydet voivat toki hidastella. Ja monin paikoin 4G jää satamegaisen kiinteän kuidun vauhdista selvästi.

Silti moni maaseudunkin asukas kokee langattoman netin riittäväksi.

MOT: Onko langattomat verkot tai niiden kehitys hidastanut jotenkin tai vaikuttanut jotenkin kiinteiden liittymien menekkiin?

Jyrki Nevalainen:
”On vaikuttanut ihan selkeästi koska ne on sen verran paljon edullisempia vielä tällä hetkellä.”

MOT: Mietittiinkö ennen verkkojen rakentamista sitä puolta, että langattomat verkot kehittyvät samaan aikaan ja voivat kiristää kilpailua?

Jyrki Nevalainen:
”Kyllähän siitäkin oli puhetta. Se että miten äkkiä ne loppujen lopuksi tuli, se pikkuisen tietenkin yllätti. Ei siinä olisi tarvittu kuin vuosi kaksi, niin meillä olisi ihan erilainen tilanne.”

Mobiiliverkon tietoliikenne on kuitenkin ollut vuodesta toiseen kasvussa, jonka odotetaan jatkuvan.

grafiikka: Mobiiliverkon liikenne, tietoa siirtävä matkaviestinverkon liittymä, gigatavut, nouseva käyrä, lähde: Viestintävirasto

MOT: Kuinka langattomien yhteyksien kapasiteetti riittää?

Matias Castren:
”Yhteyksiä rakennelleen yhtenään, uusia tukiasemia ja ikään kuin kasvatetaan olemassa olevien tukiasemien nopeuksia.”

MOT: Valtiovalta on luonut ne tukiehdot, niin mikä on valtion vastuu, että näillä reunaehdoilla voidaan toimia kannattavasti?

Sabina Lindström:
”No suuri osahan näillä pystyy toimimaan kannattavasti. Valtio ei ole ole sopimuspuoli, me olemme olleet tuen myöntäjänä tässä asiassa. Siltä osin sopimuksellista vastuuta tai juridista vastuuta ei valtiolla ole”.

Valtio on muuttanut laajakaistahankkeen tukiehtoja rakentajille paremmiksi havahduttuaan verkkoyhtiöiden talousongelmiin. Kohennettujen ehtojen turvin esimerkiksi täällä Etelä-Karjalassa uskallettiin aloittaa nyt käynnissä oleva urakka. Hövelimmät tukiehdot eivät kuitenkaan hyödytä täysimääräisesti Pielisen tietoverkko-osuuskunnan kaltaisia yhtiöitä, jotka tekivät verkkonsa aiemmin.

Mauri Pekkarinen:
”Se on kyllä on väärin….. näitä kuntia, eri puolilla näitä kuntia kohtaan, jotka olivat edistyksellisiä, jotka tekivät niin kuin valtiovalta heiltä toivoi. Ja kun sitten huomattiin, että hei, nämä nämä ehdot, mitä valtiovalta alun perin rakensi, eivät ole kohtuulliset. Kun valtio sitten muutti lainsäädäntöä niin se lainsäädäntö niille myöhään lähteneille on edullisempi kuin näille jotka edistyksellisesti lähtivät näiden ensimmäisten joukossa. Ja tämä on väärin.”

Jyrki Nevalainen:
"Tällä hetkellä on pikkuisen toista tuhatta aktiivista asiaskasta eli jolla on liittymä käytössä. Meillähän tavoite on sinne 3000 maksavaan asiakkaaseen. Sillä määrällä päästäisiin lainoista eroon 10 - 15 vuodessa."

MOT: Jos parituhatta pitäisi vielä myydä lisää, niin miten saadaan ihmiset liittymän?

Jyrki Nevalainen:
”Kyllähän se käytännössä riippuu siitä, miten äkkiä nämä 4G-verkot ovat tukossa.”

MOT: Tuleeko se menemään tukkoon se langaton?

”Ihan varmasti se tulee menemään tukkoon ennen pitkää.”

Viitasaaren Niinilahdella tuettu laajakaistaverkko jäi rakentamatta. Tilaajien pitäisi saada noin kolmannes etumaksuista takaisin.

Terttu Mattila:
”Jos tänne jotakin tuommoisa valokuituverkkoja tai mitä tahansa suunnitellaan, niin en maksa kyllä yhtään etumaksua. Sen pitää olla seinässä kiinni ennen kuin maksan, kyllä tuo oli sellainen koulutus.”

haastateltavat:

Terttu Mattila, Viitasaari

Milla Räsänen, Nurmijärvi

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, Viitasaari

Matti Mäkinen, kunnanjohtaja, Hankasalmi

Juha Jokitalo, kunnanjohtaja, Konnevesi

Sabina Lindström, ylijohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö

Jyrki Nevalainen, hallituksen puheenjohtaja, Pielisen Tietoverkko-osuuskunta

Matias Castren, liiketoimintajohtaja, Elisa

Jenni Eskola, päällikkö, Viestintävirasto

Janne Paunonen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Valokuituverkot

Mauri Pekkarinen, kansanedustaja, kesk.

Tuomas Pietiläinen, Hankasalmi

Ida-Maria Pietiläinen, Hankasalmi

Sanna Hänninen, Hankasalmi

Kiia Kinnunen, Hankasalmi

Anni Kauppinen, Hankasalmi

Timo Makkonen, Hankasalmi

Eila Tiainen, kansanedustaja 2011 - 2015, vas.