Hyppää pääsisältöön

Lea Pennasen Me leijonat lumosi lehdessä, lastenkirjana ja radiossa

Kaksi piirrosleijonaa.
Kaksi piirrosleijonaa. Kuva: Pixabay Lea Pennanen

Tule mukaan Me leijonien fantasiaviidakkoon, milloin kielletylle Äkkijyrkimyskalliolle, milloin merirosvoilemaan! Voit syöksyä seikkailuun myös silmät kiinni, sillä Lea Pennasen riemukas lastenkirjaklassikko löytyy Areenasta vuoden 1965 luentana.

Toimittaja ja lastenkirjailija Lea Pennasen Me leijonat oli aikansa multimediatarina, joka sai alkunsa Apu-lehden jatkokertomuksena. Leijonaperheen kommellukset painettiin Maija Karman kuvitusten vauhdittamana kirjaksi 1965, ja jo samana vuonna eloisan leijonaperheen kohelluksia kuultiin myös radioluentana, lukijana näyttelijä Pertti Weckström.

Me lensimme hurjassa kaaressa putouksen yli, ja massuissa tuntui epäleijonamaiselta, kun Äkkijyrkimykselle ei ollut lupa mennä, mutta Parrapas sanoi, että seikkailu on seikkailu.― Roar

Me leijonien henkiin herättämä maailma on moderni fantasiaviidakko, jossa perinteisistä rooleista koostuva perheyksikkö saa seurakseen kirjavan katraan hämmästyttäviä sivuhahmoja: ilkeä täti Krokotiili, mukava täti Kirahvi, Liukas Eläin, kummituseläin Nippe, tohtori Tiikeri, leijonamummu ja -vaari, norsuruhtinas, merirosvokopla, Taidettan simpanssiperhe ja monta muuta!

Leijonaperheeseen kuuluu äiti- ja isäleijona, päähenkilö Roar, siskokset Murr ja Viu sekä alati yskivä Töyssy-auto.

Roarin retket vievät merille, leijonamummulaan ja norsupalatsiin. Välillä lennetään Korppimerikotkan selässä myrskyn silmään ja toisinaan puuhastellaan pyykkipäivän merkeissä. Välillä nuha vaivaa pientä seikkailijaa, eikä tuhkarokoltakaan vältytä!

ROARR!

Koko 21-osainen luentasarja on kuunneltavissa Areenassa.

Lea Pennanen

Lea Pennanen (s. 1929) on suomalainen lastenkirjailija, jonka tunnetuin teos on Maija Karman kuvittama Piilomaan pikku aasi.

Pennanen on myös kääntänyt lastenkirjallisuutta ja toiminut päätyönään Yleisradiossa lastenradio-ohjelmien toimittajana, tuottajana ja ohjaajana.

Vuonna 2009 Pennaselle myönnettiin Tirlittan-palkinto, joka on Suomen Kirjailijaliiton jakama tunnustus suomenkieliselle lasten- ja nuortenkirjallisuudelle.

Lea Pennanen poseeraa pehmolelujen kanssa.
Filosofian maisteri Lea Pennanen ystävineen. Lea Pennanen poseeraa pehmolelujen kanssa. Kuva: Håkan Sandblom Lea Pennanen

Lähteet:
Lea Pennanen: Me leijonat, Otava, 1965
Apu-lehti

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto