Hyppää pääsisältöön

Säteilyä ei voi estää, sillä kaikki säteilee – avaruus, maaperä, hengitysilma ja ihmisetkin

kuva auringonpurkauksesta
kuva auringonpurkauksesta Kuva: Robesus Inc. aurinko,tähti

Kaikki säteilee. Avaruus, maaperä, juomavesi, hengitysilma ja niiden myötä tietysti ihminenkin. Radio Suomen kuusiosainen Säteilyradio selvittää Säteilyturvakeskuksen asiantuntijoijen kanssa, mikä säteilystä on haitallista ja mikä hyödyllistä.

– Radioaktiivisia aineita, jotka lähettävät ionisoivaa säteilyä, on ympärillämme kaikkialla, kertoo laboratorionjohtaja, FT Maarit Muikku Säteilyturvakeskuksesta.

Kosmisessa säteily säteilyttää meitä avaruudesta. Maaperässä, juomavedessä ja hengitysilmassa on radioaktiivisia aineita, joten niitä päätyy ihmiseen suoraan ja elintarvikkeiden kautta.

Maaperässä radioaktiivia aineita ovat uraani, thorium ja kalium. Tuttu ja tarpeellinen kalium on ehkä yllätys, mutta yksi sen isotooppi on radioaktiivinen.

Radon on suurin säteilyn lähde Suomessa

Suomessa suurin osa radioaktiivisesta säteilystä päätyy ihmisen kehoon radonista, joka on luonnosta peräisin oleva hajuton ja väritön kaasu.

– Huoneilman radonista saamme puolet vuoden säteilyannoksestamme. Loppuosan saamme luonnosta, elintarvikkeista, auringosta ja maaperästä, kertoo Maarit Muikku.

– Lisäksi pienen pienen osan aiheuttavat keinotekoiset eli ihmisen tekemät radioaktiiviset aineet, hän sanoo.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena radioaktiivisia aineita pääsi ilmaan v. 1986. se näkyy Suomen luonnossa yhä.

– Säteilyaltistuksesta sen osuus on kuitenkin alle prosentin eli alle sadasosan. Eli hyvin hyvin pieni hippunen, korostaa Muikku. Tällaisista cesium-määristä ei ole hänen mukaansa ole terveydelle haittaa.

Säteilyä mitataan becquerelleinä ja mikrosiiverteinä

STUK mittaa ympäristön säteilymääriä. Elintarvikkeissa mittayksikkönä käytetään becquereliä eli hajoamisia sekunnissa. Ulkoilman säteilymäärää määriteltäessä mitataan annosnopeutta mikrosiivertteinä.

Suomalainen saa luononsäteilyä 0,3 millisiiverttiä vuodessa. Millisiivertti on siivertin tuhannesosa. Säteilysairaudesssa puhutaan, kun annosnopeus on kokonaisia siiverttejä. Se, milloin vaarallisia solumuutoksia alkaa tapahtua, on Muikun mukaan vaikea arvioida.

– Syöpäriski lisääntyy säteilyannoksen lisääntyessä. Silloin solumuutosten riski lisääntyy, mutta mihin piirretään turvallisuuden ja ison riskin raja, se on vaikea tehdä.

– Suomessa on turvallista liikkua ja hengittää ja syödä monipuolisesti, Muikku sanoo.

Säteilyradion kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Yle Areenassa. Ne kuullaan Radio Suomessa maanantaisin klo 20.45.
Säteilyradion videoita voi katsella Radio Suomen Facebookissa

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi