Hyppää pääsisältöön

Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

Yleisradion lastenkuunnelmasarja "Möttönen ja Vehtaaja". Seppo Kolehmainen, Jyrki Kovaleff ja Aune Lind lukevat Raija Orasen lastenkirjaa, Möttönen ja Vehtaaja. Yleisradion ohjelmat. Areenakuva.
Yleisradion lastenkuunnelmasarja "Möttönen ja Vehtaaja". Seppo Kolehmainen, Jyrki Kovaleff ja Aune Lind lukevat Raija Orasen lastenkirjaa, Möttönen ja Vehtaaja. Yleisradion ohjelmat. Areenakuva. Kuva: Raija Oranen Raija Oranen

Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila. Möttönen ja Vehtaaja -kuunnelmasarja on julkaistu Areenaan pysyvästi.

Pidä sydän iäti nuorena, pidä satu elävänä.― Maailmanmatkaaja M. Möttönen ja Vehtaaja

Möttönen ja Vehtaaja ovat kuin yö ja päivä – luonnonlaiska Möttönen on täynnä elämää ja hulluja ideoita, kun taas vanha kirjoituskone Vehtaaja on vähän rationaalisempi tapaus. Tämä joutuukin usein hillitsemään eläväisen Möttösen ideoita.

Kaverukset asuvat vanhassa mökissä kaupungin keskustan tuntumassa. Mökki alkaa olla purkukunnossa, ja siitä puhuva tönö jaksaakin aika ajoin muistuttaa.

Möttönen ja Vehtaaja viettävät päiviään leikkien ja lauleskellen. Joka päivä parivaljakko suorittaa tehtäviä. Eikä mitä tahansa pikkujuttuja, vaan Tehtäviä isolla T:llä. Ja tekemistähän riittää, sillä kadut ovat täynnä seikkailuja, kissoja ja toinen toistaan omituisempia henkilöhahmoja.

Raija Orasen lennokkaan tarinankerronnan ja eläväisten ääninäyttelijöiden takia Möttönen ja Vehtaaja -kuunnelma soveltuu myös aikuiseen makuun. Se korvakarkkia on varsinkin niille, jotka näkevät jokaisen päivän uutena seikkailuna ja niille, jotka suorastaan janoavat mielenkiintoisia Tehtäviä.

Möttönen löytää Vehtaajan

Vehtaaja on unohdettu vanhojen tavaroiden kaupan aivan perimmäiseen nurkkaan. Kukaan ei tunnu haluavan kotiinsa moista onnetonta romua. Ei ennen erästä sateista päivää, jolloin liikkeeseen astuu maailmanmatkaaja M. Möttönen. Tämä tajuaa vanhan koneen arvon ja haluaa Vehtaajaan mukaansa suorittamaan tehtäviä. Miten uusille toveruksille käy, kun Möttösen taskusta ei löydy killinkiäkään?

Möttösen mökki

Möttösen mökki on yksi harvoista mökeistä keskustassa. Mökki on kaunis, pieni ja sen ympärillä on upea puutarha. Puhuva rakennus on kuitenkin pahalla tuulella ja ei mikään ihme – Möttönen ei pidä mökistä tarvittavaa huolta.

Sotkuinen Möttönen joutuu käymään keskustelua itsensä kanssa pariinkin otteeseen, mutta lopulta lupautuu pitämään rakkaasta kodistaan parempaa huolta. Ja sen oman arvonsa tunteva mökki on ansainnut.

Sottapytty, se minä juuri olen! Sottapytty! Lika-Lauri! Saasta-Santtu! Roska-Risto! Pöly-Paavo! Annetaan minulle selkään. Oikein kunnon kuritus, enköhän minä siitä tokene.― Maailmanmatkaaja M. Möttönen

Kissa-Kaisa ja Kirsti Katkera

Eräänä hautovana heinäkuun iltapäivänä, kun asfaltti on pehmeää kuin puuro ja ajatukset tuntuvat sulavan päähän, haluaa Möttönen löytää jälleen Tehtävän. Kuumassa ilmassa ei niitä tosin tunnu löytyvän yhtäkään. Kuin sattumalta Möttönen ja Vehtaaja tapaavat Kirsti Katkeran, joka on nimensä veroisesti alakuloinen.

Kukaan ei ehdi leikkiä Kirstin kanssa kesälomien aikaan ja pienen tytön omistamat kirjatkin ovat jo luettu. Yhtäkkiä syntyy ajatus uudesta nelijalkaisesta ystävästä, joka voisi pitää Kirstille seuraa.

Koira, jolla oli punaiset henkselit

Sydäntalvella aamut ovat väsyttäviä ja pimeitä. Pakkanen kirjoaa ikkunaan jääkukkia. Möttönen suorastaan rakastaa talvea, Vehtaaja haaveilee jo lämpimämmistä keleistä. Pienen maanittelun jälkeen Möttönen saa Vehtaajan lähtemään liikkeelle kauniiseen pakkassäähän, sillä tehtäviä tulee tehdä.

Pääkadulla toverukset tapaavat kummallisen hahmon – koiran, jolla on etutassuissaan nahkaiset nyrkkeilyhansikkaat ja päällänsä punaiset henkselit. Ilman housuja tosin. Miten käy Mötösen ja Vehtaajan tehtävän, kun koira ymmärtää tahallaan kaikki sanat väärin?

-Sinä teeskentelet nukkumista.
-Enkä teeskentele!
-Minä tiedän, että teeskentelet.
-Minä nukun.
-Minä tiedän, ettet sinä nuku. Ja sinä tiedät minun tietävän ettet sinä nuku. Ja minä tiedän sinun tietävän minun tietävän...
-Taas sinä yrität olla sivistynyt!

Möttönen, kevät ja kirjakeitto. 1 ja 2.

Möttönen ja Vehtaaja heräävät outoon ääneen. Ääni muistuttaa selvästi rockmusiikkia. Melun lähde löytyy yllättävän läheltä, nimittäin Möttösen vatsahan se siellä rokkaa. On pakko lähteä ostamaan kaupasta apetta, jotta murisijamaha-ahmatti saa itseensä täytettä.

Kevät on saapunut kaupunkiin ja se saa houkuteltua Möttösen torille. Markkinapaikka onkin täynnä toinen toistaan ihanampia houkutuksia, jotka oikein huutavat Möttösen nimeä. Houkutus käy lopulta kalliiksi kukkarolle ja mahalle.

Tämän tarinan opetushan ei ole Möttösen mukaan se, että tuhlaajalla on nälkäinen loppu, vaan se, että "kevät on vaarallinen aika vilustumisen kannalta ja noin muutenkin".

-Vehtaaja, kuuletko sinä jotain?
-Kuulen.
-Kuuletko sinä samaa kuin minä?
-En minä voi tietää mitä sinä tiedät. En siis tiedä kuulenko samaa kuin sinä.
-Totta kai kuulet samaa kuin minä. Mitä sinä kuulet?
-Samaa kuin sinä.

Herra I. Murimuri ja me

Kissankujan kissat naukuivat ja venyttelevät raukeina kesäyössä. Mieli on seesteinen ja vähän tylsistynyt. Vehtaajan ja Möttösen rauhallinen kävely saa uuden käänteen, kun erään talon pihan roskapönttöjen takaa kuuluu rapinaa. Roskisten takaa ei löydy rottaa, vaan Pikku-Jukka, joka on piilossa suurimmalta viholliseltaan Herra I. Murimurilta.

Tuo siivouskaapissa asuva peto on aina nälkäinen ja valmiina käymään aivan pienimpien lelujen kimppuun sääliä tuntematta. Näin on käynyt Pikku-Jukan kirppupelin kirpuille, palapelin paloille ja legolle. On aika ottaa selvää, voiko menetettyjä leluja saada pois Herra I. Murimurin mahasta.

Kissa-Kaisa ja liikennekaaos

Ulkona on täydellinen liikennekaaos. Miljoona ta ainakin tuhat autoa ovat liikkumatta sikinsokin ja lapset kiipeilevät niiden katoilla ja konepelleillä. Kaupungin poliisipäällikkö Sapeli murjottaa tekemättä asialle yhtään mitään. Pormestari puolestaan ärjyy käheällä äänellä: "Missä ovat poliisit?!".

Poliisit ovat näkymättömissä pelaamassa korttia talojen takapihoilla, koska poliisimestari Sapeli kun on käskenyt heidän painua hiiteen. Möttönen ja Vehtaaja ovat ihmeissään. Mistä tämä kaikki sai alkuunsa ja miten se saadaan purettua? Siinäpä tehtävä tälle päivälle.

Bakteeri

Syyssateiden takia Möttösen kurkkuun on pesiytynyt bakteeri ja se ei sieltä poistumaan maanitteluista huolimatta. Iljettävä pikkuinen otus kiiluvine silmineen, piikkisine siipineen ja päässään bakteerilla on lakki kuin siilinnahka. Toverusten on pakko turvautua isä-Möttösen apuun. Vehtaaja on asiasta ihmeissään. Kuka on tuo kummallinen iso mies ja miksi se kutsuu Möttöstä Mauriksi?

Isä-Möttönen järkyttyy mökin huonosta kunnosta ja patistaa Möttöstä muuttamaan takaisin kotiin. Alkaa suuri neuvotteluoperaatio, jonka lopputulos tyydyttää niin kaupungin lapsia, mökin nykyisiä asukkaita, Isä-Möttöstä kuin itse mökinröttelöäkin.

-Luukku kiinni! Täällä vetää!― Bakteeri Möttösen kurkussa.

Pormestarin torni

Mökki saa vihdoin haluamaansa kohtelua, kun se päätetään kunnostaa talkoovoimin. Ainoa pulma toiminnalle on se, että rahat ovat lopussa. Mistä saada siis remonttitarvikkeet?

Pulma ratkeaa odottamatta, kun ulkoa kuuluu hirveä meteli. Pormestari ja poliisipäällikkö Sapeli ovat aikeissa rakentaa kissanvalvontatornin. Kissa-Kaisaa ja hänen 77:ää kissaa tämä tieto ei miellytä. Kuten arvata saattaa, pormestari ja Sapeli saavat jälleen aikaan sellaisen sopan, jota ei ilman kissoja selvitetä.

Möttönen muuttaa

Eräänä marraskuun viikonloppuna mökki kunnostetaan talkoovoimin melkein uuden veroiseksi. "Vihdoin minua kohdellaan niin kuin pitää!" pohtii mökki onnellisena. Kasvojenkohotuksen jälkeen mökissä järjestetään tupaantuliaiset, jotka osoittautuvat yleisömenestykseksi. Kesken tupaantuliaisten Möttönen ja Vehtaaja päättävät lähteä salaiselle tehtävälleen, joka lopulta lopettaa juhlat.

Illaksi hiljentyvä mökki saa kaverusten mielen melankoliseksi. Möttönen muuttaa uuteen asuntoon vanhempiensa kanssa ja Vehtaaja pelkää jäävänsä yksin. Ei hauskuus kuitenkaan siihen lopu. Uudet lapset ovat tulossa leikkimään mökkiin jo heti huomenna. Se voi olla jopa vielä hauskempaa!

-Vai sattui kaunis ilma? Minähän tilasin kauniin ilman Ilmatieteen keskuslaitoksesta.
-Etkä tilannut! Ei kaunista säätä voi tilata.
-Niinkö luulet? Katso ulos! Onko kaunis ilma vai eikö ole?
-On, on.
-Älä sitten intä!

Möttönen ja Vehtaaja sekä Melkoinen Möttönen -kirjoista on sovitettu myös musiikkinäytelmä Helsingin Juhlaviikoille vuonna 1983. Se kantoi nimeä M. Möttönen, maailmanmatkaaja. Musiikin sävelsi Hector ja sen rooleissa olivat muun muassa Matti Pellonpää, Harri Hyttinen, Marja Korhonen ja Liisa Tavi. Näytelmän ohjasi Kristiina Repo.

Melkoinen Möttönen -kuunnelmasarja on kuunneltavissa Areenassa 1.8.2019 asti.

Raija Oranen

  • Syntynyt 2. elokuuta 1948 Hyrynsalmella
  • Kirjoittanut useita romaaneja, lastenkirjoja, novelleja sekä käsikirjoituksia elokuviin ja televisiosarjoihin
  • Tunnetaan kenties parhaiten Ruusun aika ja Puhtaat valkeat lakanat-sarjojen käsikirjoittajana. Teoksest ovat ilmestyneet myös kirjoina.
Kirjailija Raija Oranen, jolle myönnettiin Sokeain kuunnelmapalkinto 1986.
Kirjailija Raija Oranen, jolle myönnettiin Sokeain kuunnelmapalkinto 1986. Kuva: Heikki Oksanen / Yle 1986,Raija Oranen,Sokeain kuunnelmapalkinto

Kaikki Toivotut-kuunnelmat löytyvät Radio Areenasta ja löydät niistä myös listan lyhyiden esittelyiden kanssa.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.