Hyppää pääsisältöön

Oikeistopopulistien hallitsemassa Puolassa vihollisia etsitään niin idästä, lännestä kuin oman maan sisältäkin

Varsovalaiset juhlivat Puolan perustuslainpäivää 2018
Varsovalaiset juhlivat Puolan perustuslainpäivää toukokuussa 2018 Varsovalaiset juhlivat Puolan perustuslainpäivää 2018 Kuva: Marko Lönnqvist Puola,mielenosoitukset,perustuslait

Puolassa valtaa pitävä oikeistopopulistinen Laki ja oikeus -puolue haluaa kiristää aborttilakeja, ei suostu vastaaottamaan pakolaisia ja haluaa kertoa historiasta vain oman näkemyksensä. Tämä sopii vain osalle puolalaisista. Kaduilla osoitetaan mieltä. Puola on jakautunut syvästi kahteen epäluuloiseen leiriin.

Kamil Mrozowicz esittelee kivistä muistopaasia, jossa on puolan ja hepreankielistä tekstiä. Muistomerkki pystytettiin vuonna 2001 Itä-Puolan Jedwabneen. Tällä paikalla kesäkuussa 1941 poltettiin elävältä satoja Jedwabnessa asuneita juutalaisia.

Puola oli natsi-Saksan miehittämä ja julmuuksista erityisesti juutalaisia kohtaan on totuttu syyttämään saksalaisia. Jedwabnessa murhaajat olivat kuitenkin paikallisia puolalaisia, jotka syyttivät juutalaisia Neuvostoliiton tukemisesta. Se, että murhaajat olivat puolalaisia, paljastui suurelle yleisölle vasta 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa.

Aktivisti Kamil Mrozowicz seisoo joukkomurhattujen juutalaisten muistomerkillä Jedwabnessa
Kamil Mrozowicz Jedwabnen joukkomurhan muistomerkillä. Aktivisti Kamil Mrozowicz seisoo joukkomurhattujen juutalaisten muistomerkillä Jedwabnessa Kuva: Marko Lönnqvist Puola,toinen maailmansota,juutalaiset,Jedwabne

- Olemme järjestäneet tilaisuuksia, joissa on puhuttu paikallishistoriasta ja Jedwabnen tapahtumista. Usein vastaanotto on ollut torjuva. Monet kiistävät, että täällä olisi tapettu juutalaisia, Mrozowicz kertoo.

Mrozowicz on kansalaisaktivisti ja itse Jewabnesta kotoisin. Ulkolinjan kuvausryhmän kanssa hän ei kuitenkaan halua kaupungin keskustassa näyttäytyä, sillä hänet tunnetaan.

Peiteltyjä uhkauksia perheelle

- Perheelleni on soitettu. Ei mitään suoria uhkauksia ole tullut, mutta on annettu ymmärtää, että pidetään silmällä. Minun on oltava varovainen, sillä perheeni ei voi täältä minnekään muuttaa.

Puolan parlamentti sejm sääti taannoin lain, jonka mukaan on rangaistavaa väittää puolalaisten osallistuneen juutalaisten joukkotuhoon. Lakia on kutsuttu holokaustilaiksi.

- Jos joku jäi kiinni siitä, että oli luovuttanut juutalaisen saksalaisille, antoi Puolan vastarinta-armeija siitä kuolemantuomion. Monet suojelivat juutalaisia sodan aikana. Siksi on äärimmäisen loukkaavaa kun ulkomaisissa lehdissä puhutaan puolalaisista keskitysleireistä, selittää lain taustaa hallitsevan Laki- ja oikeus -puolueen kansanedustaja Stanisław Pięta.

Historian hallitseminen on osa hallituksen politiikkaa

Kansalaisaktivistit, juutalaisjärjestöt ja monet ulkovallat ovat paheksuneet uutta lakia historiaa vääristävänä. Historian hallitsemisesta on kuitenkin tullut tärkeä osa Puolan oikeisto-populistisen hallituksen politiikkaa.

- Puolan kulttuuriministeri Piotr Gliński sanoi, että hallituksella on demokraattinen mandaatti muuttaa minkä tahansa museon näyttelyä haluamakseen. Tämä on todella mielenkiintoinen kysymys: kerrotaanko historiasta sen mukaan, mitä kulloinenkin hallitus haluaa, vai pitäisikö siitä kertoa historian ammattilaisten kokoama näkemys, pohtii professori Pawel Machcewicz.

Toisen maailmansodan museo Gdanskissa
Toisen maailmansodan museo Gdanskissa avattiin vuonna 2017. Toisen maailmansodan museo Gdanskissa Kuva: Marko Lönnqvist Puola,Gdańsk,museot

Machcewicz tietää mistä puhuu. Hän oli rakentamassa Gdańskiin uutta toisen maailman museota, joka avattiin vuonna 2017. Museonjohtajana toiminut Machcewicz sai potkut, koska museon näyttely ei ollut hallituksen mielestä tarpeeksi isänmaallinen.

Gdańskin museo oli Puolan edellisen Eurooppa-mielisen hallituksen jättisatsaus. Ajatuksena oli luoda museo, jossa sankaritarinoiden sijasta kerrotaan tavallisten ihmisten kärsimyksistä eri puolilla Eurooppaa. Ajatus ei kansallismielistä oppositiota miellyttänyt.

Puolan hallituspuoleen PiS:n perustaja Jaroslaw Kaczynski Smolenskin lentorurman muistojuhlassa
PiS-puolueen perustajiin kuuluva Jaroslaw Kaczynski on Puolan politiikan voimahahmo, vaikka hänellä ei ole muodollista asemaa hallituksessa. Puolan hallituspuoleen PiS:n perustaja Jaroslaw Kaczynski Smolenskin lentorurman muistojuhlassa Kuva: EPA/Leszek Szymanski Puola,Jaroslaw Kaczyński

- Kaczynski puhui hyvin yleisellä tasolla ja esitti kovia syytöksiä. Hän sanoi, että museomme johtaa Puolan hajoamiseen. Hän sanoi, että museo on puolalaisen ja eurooppalaisen eliitin salajuoni, jonka tarkoituksena on kitkeä puolalaisten kansallinen identiteetti ja vaihtaa se eurooppalaiseen.

Gdańskin Toisen maailmansodan museolla on nyt uusi johto ja museon näyttelyä on ryhdytty muuttamaan kansallismielisempään suuntaan. Entinen museonjohtaja Pawel Machcewicz puolestaan työskentelee tutkijana Berliinin mainekkaassa Wischenschaftkollegissa.

Puolan sejm
Puolan parlamentti Sejm. Puolan sejm Kuva: Marko Lönnqvist Puola,Varsova,Sejm

Holokaustilain aiheuttamaan kansainväliseen arvostelun jälkeen Puolan hallitus taipui lieventämään lakia. Monen muun asian kanssa Puola on sen sijaan hyvin uhmakas. Puolan johto on ajautunut törmäyskurssille EU:n kanssa monesta asiasta. EU:n mielestä oikeusvaltio on uhattuna, koska Puolan hallitus ryhtyi erottamaan perustuslakituomioistuimen tuomareita. EU määräsi erotetut tuomarit takaisin virkoihinsa.

EU:n arvomaailma koetaan uhkana, mutta raha kelpaa

Puola ei ole myöskään suostunut ottamaan yhtään turvapaikanhakijaa muista EU-maista. Taloudellisesti Puola on hyötynyt EU-jäsenyydestä paljon. Populismiin nojaava hallitus kuvaa kuitenkin koko EU:n uhkana.

- Emme hyväksy arvoja, jotka mielestämme ovat epäarvoja.

- Meille on tärkeätä, että olemme kristittyjä. Me näemme, mitä tapahtuu läntisessä Euroopassa: Ei ole avioliittoja eikä lapsia. Lännessä ei ole tulevaisuutta, koska he rakentavat yhteiskuntansa sen varaan että tappavat syntymättömiä lapsia abortilla, solmivat homoavioliittoja ja tappavat vanhukset eutanasialla, valottaa hallituksen näkemystä kansanedustaja Stanisław Pięta.

kansanedustaja stanislaw pienta ww2 muistomerkillä varsovassa
PiS:n kansanedustaja Stanisław Pięta toisen maailmansodan muistomerkillä Varsovassa. kansanedustaja stanislaw pienta ww2 muistomerkillä varsovassa Kuva: Marko Lönnqvist Puola

Puolaa hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen (PiS) ideologia pohjautuu paljolti katolisen kirkon konservatiivisen siiven arvoihin. Siksi on luonnollista, että vaikkapa seksuaalivähemmistöjen oikeudet tai abortti ovat usein politiikan keskiössä.

Nykyään Puolassa on Euroopan tiukimpiin kuuluva aborttlaki. Abortti on sallittu vain raiskauksen tai insestin uhrille sekä siinä tapauksessa, että äidin elämä on välittömässä vaarassa. Käytännössä abortin saanti on usein mahdotonta. Niinpä puolalaiset naiset lähtevät usein keskeyttämään raskautensa naapurimaihin kuten Tšekkiin, Saksaan tai Ukrainaan.

- Toimenpide tehtiin aamulla ja parin tunnin päästä pääsen lähtemään kotiin. Koko ajan on kova pelko. Puolassa ei voi mennä lääkäriin, koska hän rekisteröisi raskauden ja se taas johtaisi kyselyihin raskauden päättymisestä. Minulla on kotona jo kolme lasta ja pelkään oikeudellisia seuraamuksia, sanoo Saksan Prezlaussa sairaalassa oleva Juztyna.

Puolalainen nainen sairaalasängyssä saksalaisella aborttiklinikalla Prezlaussa
Puolalainen Juztyna teki abortin Saksan Prenzlaussa. Operaatiosta tietää hänen lisäkseen vain oma aviomies. Puolalainen nainen sairaalasängyssä saksalaisella aborttiklinikalla Prezlaussa Kuva: Marko Lönnqvist Puola,abortti,Saksa,Prenzlau

Juztynan mukaan abortti on tehtävä nopeasti ja salaa. Hänen tapauksessaan operaatiosta tietää vain oma aviomies. Ne joilla ei ole varaa matkustaa ulkomaille abortin takia, turvautuvat usein laittomiin puoskareihin.

Oppositio on esittänyt aborttilakiin lievennyksiä, mutta hallitus on halunnut kieltää abortin periaatteessa kokonaan. Kumpikaan hanke ei ole edennyt. Aborttilain tiukentamisaikeet ovat saaneet liikkeelle valtavia mielenosoituksia eri puolilla Puolaa.

Hallituksen kompromissiton politiikka on saanut vastareaktiona puolalaisen kansalaisyhteiskunnan muutenkin aktivoitumaan. Namysłówin torilla Avoin Puola -verkoston aktivistit jakavat ohikulkijoille leipää.

Leipä, jossa paperikääreessä teksti: Andrzej, juutalainen leipuri.
Tämän leivän leipoi juutalainen Andrzej. Leipä, jossa paperikääreessä teksti: Andrzej, juutalainen leipuri. Kuva: Marko Lönnqvist Puola,leipä,rasismi,Namyslow,suvaitsevaisuus

- Varsovalaisessa leipomossa on töissä pakolaisia, maahanmuuttajia, seksuaalivähemmistöjen edustajia ja juutalaisia. Me jaamme leipää ja kerromme, kuka sen on leiponut. Tarkoituksena on symbolisesti selittää, että ihonväristä, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta me kaikki syömme samanlaista leipää, kertoo aktivisti Adam Świtlik.

Świtlikin mukaan Avoin Puola ryhtyi leipätempaukseen vastaiskuna nousevalle muukalaiskammolle. Puolassa ei ole juuri lainkaan turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttajat ovat lähinnä ukrainalaisia vierastyöläisiä ja työperäisesti värvättyjä aasialaisia. Silti PiS puhuu pakoalaisuhasta ja vanavedessä monet äärioikeistolaiset ryhmät ovat aktivoituneet.

- Tilanne on mennyt sellaiseksi, että Wroclawin torilla mielenosoituksessa poltettiin juutalaista esittävä nukke. Täällä Namysłowissa PiS:n edustaja järjesti mielenosoituksen turvapaikanhakijoita vastaan. Syynä oli, että pormestari oli sanonut että kaupunki voi ottaa vastaan yhden syyrialaisen pakolaisperheen, Świtlik sanoo.

Adam Switlik jakaa vähemmistöjen leipomaa leipää ohikulkijoille Namyslowissa
Adam Switlik jakaa vähemmistöjen leipomaa leipää ohikulkijoille Namysłówin torilla. Adam Switlik jakaa vähemmistöjen leipomaa leipää ohikulkijoille Namyslowissa Kuva: Marko Lönnqvist Puola,Namyslow,aktivismi,suvaitsevaisuus

Avoimen Puolan ja monien muiden kansalaisjärjestöjen aktivoituminen kertovat osaltaan puolalaisen yhteiskunnan syvästä jakautumisesta. Oikeistopopulistinen hallitus on hyvin suosittu, mutta samaan aikaan iso osa puolalaisia vastustaa sitä yhä kiivaammin.

- Puolan jakautuminen hyvin suuri tragedia. Jos populistinen PiS häviää seuraavat vaalit ja Puola palaa taas eurooppalaisen demokratian tielle, ei tämä ongelma mihinkään poistu. Puola on vallanvaihdoksen jälkeenkin edelleen kipeästi kahtia jakautunut, pohtii professori Machcewicz.

Ulkolinja: Puolan jako
TV1 torstaina 15.11.2018 klo 22.00, myös Yle Areena

  • Sergejn pieni CS:GO-SUOMI -sanakirja

    Opas Counter-Strike: Global Offensiven maailmaan.

    Etkö ymmärrä e-urheilusta kertovan Inside ENCE -dokumentin päähenkilöiden kieltä? ENCE eSportsin 16-vuotias superlahjakkuus, tarkka-ampuja Jere “sergej” Salo opastaa sinut Counter Strike Global Offensiven maailmaan sana kerrallaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua