Hyppää pääsisältöön

Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

Monitaituri Noora Västinen istuu pyörätuolissaan. Hänellä on kädessään Roisku ja Loisku -lastenkirja, jonka hän on itse kirjoittanut ja kuvittanut.
Monitaituri Noora Västinen istuu pyörätuolissaan. Hänellä on kädessään Roisku ja Loisku -lastenkirja, jonka hän on itse kirjoittanut ja kuvittanut. Kuva: Noora Västisen kotialbumi Kuusi kuvaa,noora västinen

Synnynnäistä luustonhaurautta sairastava Noora Västinen ei ole antanut kehonsa pysäyttää häntä. 29-vuotiaana jo viiteen ammattiin valmistunut nainen on kiireinen ja monessa mukana. Hän muun muassa opettaa ihmisille, miten iloita ja nauraa.

Kun Noora Västinen oli pieni, hänen luunsa pettivät usein. Harvinaista luustonhaurautta sairastava Västinen saattoi särkyä pelkän aivastuksen voimasta. Vaikka keho petti pienen Nooran, ilo ei.

– Lapsena harmitti, kun sattui. Joskus tuntui myös epäreilulta että pitää olla paikallaan. Jos kesällä oli kipsi jalassa, ei päässyt uimaan.

Kooltaan pieni Västinen on edelleen. Hän on noin 80 senttinen ja liikkuu pyörätuolilla. Västinen on siitä merkittävä 29-vuotias, että hän on opiskellut jo viiteen eri ammattiin.

Hän on steinerkoulun luokanopettaja, DanceAbility- opettaja, elämäntaidon valmentaja, naurujooga-ohjaaja sekä merkonomi. Lisäksi Västiseltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa ja hän vetää työpajoja sekä luennoi aktiivisesti.

Syksyllä 2018 hän aikoo syventää osaamistaan ja opiskelee kuudenteen ammatiinsa. Taideyliopistossa hän kouluttautuu osallistavan ja soveltavan taiteen asiantuntijaksi.

– Harvoin tulee sanottua ei uusille asioille. Uskon, että kun itse on avoin maailmalle, maailma on avoin myös minulle.

Päijänteellä vesi kantaa ja vanhemmat ratkaisevat

Luonto, ja etenkin vesi, ovat Västiselle tärkeitä. Hänen ollessaan 4-vuotias perhe muutti Jämsän keskustasta Päijänteen rannalle. Uudesta kodista rakennettiin esteetön, jotta kaikki olisi helposti saavutettavissa.

Veden pintaa Västinen palaa tuijottamaan myös nyt aikuisena.

– Kun illalla katsoo tyyntä järven pintaa, tuntuu että kaikki on hyvin. Lapsuudessa siihen maisemaan tottui, ja edelleenkin se on maisema, jossa silmä lepää. Vesi kantaa ja elämä kantaa.

Täytyi vain etsiä se reitti, miten ne asiat ovat minulle mahdollisia.

Vammaisuus tuli Västisen vanhemmille yllätyksenä. Alussa uutinen oli šokki.

– Sitten he päättivät, että mihin tahansa pystyn, mikä tahansa minua kiinnostaa, siinä he minua tukevat. Täytyi vain etsiä se reitti, miten ne asiat ovat minulle mahdollisia.

Västinen kuvaa vanhempiaan käytännön ihmisiksi. Elämässä ei ole ongelmia vaan haasteita, ja sairaus on kasvattanut periksiantamattomuutta.

Sairautensa ja vahvan luonteensa lisäksi, Västistä on puskenut tekemään myös hänen saamansa kasvatus.

Inspiraatio yllätti

Vuonna 2009 Västiseltä ilmestyi Roisku ja Loisku -lastenkirja. Kirjan synty on hyvä esimerkki siitä, miten luovuus toimii parhaiten.

Kun sukuun syntyi pieni tyttö, Västinen halusi kirjoittaa tälle sadun. Tarinasta tuli pitkä ja se tarvitsi kuvituksen. Siispä Västinen päätti opetella piirtämään ja lopulta teki kirjaan myös kuvituksen.

Ilman mitään etukäteissuunnittelua hänellä oli käsissään valmis lastenkirja. Täytyihän se sitten julkaista muidenkin käyttöön.

Vuotta myöhemmin julkaistiin toinen kirja, jossa seikkailivat samat hahmot. Lisäksi esimerkiksi Vallila Interior myy kangasta, jossa Roisku ja Loisku jatkavat seikkailujaan.

Matkustelu sai arvostamaan Suomea

Yli kuukauden mittainen interrail-reissu sai Västisen ymmärtämään, miten esteetöntä Suomessa on liikkua ja hyvin asiat täällä ovat.

Vuonna 2012 hän matkusti kahden ystävänsä kanssa läpi yhdeksän Euroopan maan. Ihmiset olivat kuitenkin aina ystävällisiä ja auttavaisia, joten kaikenlaisista tilanteista selvittiin.

Kolme vuotta myöhemmin Västinen päätti lähteä kahden kuukauden vapaaehtoistyöhön Slovakiaan. Hän toimi kehitysvammaisten nuorten päivätoimintakeskuksessa ja opetti ja ohjasi toimintaa siellä.

Myös Slovakiassa rakennukset olivat kovin esteellisiä ja esimerkiksi junamatkustaminen oli äärimmäisen vaikeaa. Esteetön juna täytyi erikseen tilata kahta viikkoa ennen matkustamista.

– Siellä pidettiin myös ennenkuulumattomana sitä, että vammainen nainen voisi kouluttautua ja työllistyä. Myös henkilökohtaisen avun järjestelmää ei Slovakiassa tunnettu, vaan vammaiset olivat joko hoitokodeissa tai perheidensä huolehdittavina.

Västinen koki ulkomailla kiitollisuutta siitä, että Suomessa asiat toimivat hyvin. Lisäksi hän uskoo, että oli omalla esimerkillään silmiä avaava.

Nauru laukaisee tunteita, suruakin

Parhaiten Västinen tunnetaan ehkä naurujoogaohjaajana. Naurujoogaohjaaja hän on ollut vuodesta 2009 asti ja pitänyt paljon erilaisia tunteja ja työpajoja.

Tällä hetkellä hänellä on yhteisprojekti ystävänsä Vea Vainion kanssa, nimeltään Naura Tanssi Hengitä. Työpajoja on vedetty tähän mennessä Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa.

– Tarkoituksenamme on tuoda naurun, tanssin, leikin ja hengitysharjoitusten avulla erilaisten päivätoimintakeskusten asiakkaat ja henkilökunta yhteen kohtaamaan toisensa. Työpajoja on järjestetty myös muun muassa vanhainkodeissa ja kouluissa.

Fake it fake it, until you make it!

Naurujooga ei perustu huumoriin tai pilkkaan, vaan se alkaa tekonaurusta. Katsekontaktin, kuulemisen ja koskemisen kautta kokemus jaetaan, ja se saattaa muuttua aidoksi nauruksi. Joogaan se liittyy erilaisten hengitysharjoitusten kautta.

– On OK, jos ei naurata. Ei ole pakko nauraa. Joku on jopa alkanut itkemään. Nauru laukaisee tunteita, se herättää meitä.

Västiselle ilo ja nauru ovat tärkeitä voimavaroja. Nauru vapauttaa sekä kehoa että mieltä ja vähentää stressiä. Hänen mielestään on tärkeää osata nauraa myös sellaisina ajanjaksoina kun se on vaikeampaa.

– Fake it fake it, until you make it! Västinen sanoo nauraen.

Teksti: Sandra Järvenpää

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.