Hyppää pääsisältöön

Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

Monitaituri Noora Västinen istuu pyörätuolissaan. Hänellä on kädessään Roisku ja Loisku -lastenkirja, jonka hän on itse kirjoittanut ja kuvittanut.
Monitaituri Noora Västinen istuu pyörätuolissaan. Hänellä on kädessään Roisku ja Loisku -lastenkirja, jonka hän on itse kirjoittanut ja kuvittanut. Kuva: Noora Västisen kotialbumi Kuusi kuvaa,noora västinen

Synnynnäistä luustonhaurautta sairastava Noora Västinen ei ole antanut kehonsa pysäyttää häntä. 29-vuotiaana jo viiteen ammattiin valmistunut nainen on kiireinen ja monessa mukana. Hän muun muassa opettaa ihmisille, miten iloita ja nauraa.

Kun Noora Västinen oli pieni, hänen luunsa pettivät usein. Harvinaista luustonhaurautta sairastava Västinen saattoi särkyä pelkän aivastuksen voimasta. Vaikka keho petti pienen Nooran, ilo ei.

– Lapsena harmitti, kun sattui. Joskus tuntui myös epäreilulta että pitää olla paikallaan. Jos kesällä oli kipsi jalassa, ei päässyt uimaan.

Kooltaan pieni Västinen on edelleen. Hän on noin 80 senttinen ja liikkuu pyörätuolilla. Västinen on siitä merkittävä 29-vuotias, että hän on opiskellut jo viiteen eri ammattiin.

Hän on steinerkoulun luokanopettaja, DanceAbility- opettaja, elämäntaidon valmentaja, naurujooga-ohjaaja sekä merkonomi. Lisäksi Västiseltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa ja hän vetää työpajoja sekä luennoi aktiivisesti.

Syksyllä 2018 hän aikoo syventää osaamistaan ja opiskelee kuudenteen ammatiinsa. Taideyliopistossa hän kouluttautuu osallistavan ja soveltavan taiteen asiantuntijaksi.

– Harvoin tulee sanottua ei uusille asioille. Uskon, että kun itse on avoin maailmalle, maailma on avoin myös minulle.

Päijänteellä vesi kantaa ja vanhemmat ratkaisevat

Luonto, ja etenkin vesi, ovat Västiselle tärkeitä. Hänen ollessaan 4-vuotias perhe muutti Jämsän keskustasta Päijänteen rannalle. Uudesta kodista rakennettiin esteetön, jotta kaikki olisi helposti saavutettavissa.

Veden pintaa Västinen palaa tuijottamaan myös nyt aikuisena.

– Kun illalla katsoo tyyntä järven pintaa, tuntuu että kaikki on hyvin. Lapsuudessa siihen maisemaan tottui, ja edelleenkin se on maisema, jossa silmä lepää. Vesi kantaa ja elämä kantaa.

Täytyi vain etsiä se reitti, miten ne asiat ovat minulle mahdollisia.

Vammaisuus tuli Västisen vanhemmille yllätyksenä. Alussa uutinen oli šokki.

– Sitten he päättivät, että mihin tahansa pystyn, mikä tahansa minua kiinnostaa, siinä he minua tukevat. Täytyi vain etsiä se reitti, miten ne asiat ovat minulle mahdollisia.

Västinen kuvaa vanhempiaan käytännön ihmisiksi. Elämässä ei ole ongelmia vaan haasteita, ja sairaus on kasvattanut periksiantamattomuutta.

Sairautensa ja vahvan luonteensa lisäksi, Västistä on puskenut tekemään myös hänen saamansa kasvatus.

Inspiraatio yllätti

Vuonna 2009 Västiseltä ilmestyi Roisku ja Loisku -lastenkirja. Kirjan synty on hyvä esimerkki siitä, miten luovuus toimii parhaiten.

Kun sukuun syntyi pieni tyttö, Västinen halusi kirjoittaa tälle sadun. Tarinasta tuli pitkä ja se tarvitsi kuvituksen. Siispä Västinen päätti opetella piirtämään ja lopulta teki kirjaan myös kuvituksen.

Ilman mitään etukäteissuunnittelua hänellä oli käsissään valmis lastenkirja. Täytyihän se sitten julkaista muidenkin käyttöön.

Vuotta myöhemmin julkaistiin toinen kirja, jossa seikkailivat samat hahmot. Lisäksi esimerkiksi Vallila Interior myy kangasta, jossa Roisku ja Loisku jatkavat seikkailujaan.

Matkustelu sai arvostamaan Suomea

Yli kuukauden mittainen interrail-reissu sai Västisen ymmärtämään, miten esteetöntä Suomessa on liikkua ja hyvin asiat täällä ovat.

Vuonna 2012 hän matkusti kahden ystävänsä kanssa läpi yhdeksän Euroopan maan. Ihmiset olivat kuitenkin aina ystävällisiä ja auttavaisia, joten kaikenlaisista tilanteista selvittiin.

Kolme vuotta myöhemmin Västinen päätti lähteä kahden kuukauden vapaaehtoistyöhön Slovakiaan. Hän toimi kehitysvammaisten nuorten päivätoimintakeskuksessa ja opetti ja ohjasi toimintaa siellä.

Myös Slovakiassa rakennukset olivat kovin esteellisiä ja esimerkiksi junamatkustaminen oli äärimmäisen vaikeaa. Esteetön juna täytyi erikseen tilata kahta viikkoa ennen matkustamista.

– Siellä pidettiin myös ennenkuulumattomana sitä, että vammainen nainen voisi kouluttautua ja työllistyä. Myös henkilökohtaisen avun järjestelmää ei Slovakiassa tunnettu, vaan vammaiset olivat joko hoitokodeissa tai perheidensä huolehdittavina.

Västinen koki ulkomailla kiitollisuutta siitä, että Suomessa asiat toimivat hyvin. Lisäksi hän uskoo, että oli omalla esimerkillään silmiä avaava.

Nauru laukaisee tunteita, suruakin

Parhaiten Västinen tunnetaan ehkä naurujoogaohjaajana. Naurujoogaohjaaja hän on ollut vuodesta 2009 asti ja pitänyt paljon erilaisia tunteja ja työpajoja.

Tällä hetkellä hänellä on yhteisprojekti ystävänsä Vea Vainion kanssa, nimeltään Naura Tanssi Hengitä. Työpajoja on vedetty tähän mennessä Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa.

– Tarkoituksenamme on tuoda naurun, tanssin, leikin ja hengitysharjoitusten avulla erilaisten päivätoimintakeskusten asiakkaat ja henkilökunta yhteen kohtaamaan toisensa. Työpajoja on järjestetty myös muun muassa vanhainkodeissa ja kouluissa.

Fake it fake it, until you make it!

Naurujooga ei perustu huumoriin tai pilkkaan, vaan se alkaa tekonaurusta. Katsekontaktin, kuulemisen ja koskemisen kautta kokemus jaetaan, ja se saattaa muuttua aidoksi nauruksi. Joogaan se liittyy erilaisten hengitysharjoitusten kautta.

– On OK, jos ei naurata. Ei ole pakko nauraa. Joku on jopa alkanut itkemään. Nauru laukaisee tunteita, se herättää meitä.

Västiselle ilo ja nauru ovat tärkeitä voimavaroja. Nauru vapauttaa sekä kehoa että mieltä ja vähentää stressiä. Hänen mielestään on tärkeää osata nauraa myös sellaisina ajanjaksoina kun se on vaikeampaa.

– Fake it fake it, until you make it! Västinen sanoo nauraen.

Teksti: Sandra Järvenpää

  • Keittiömestari Heikki Nikula palasi keskelle kylmintä kaamosta ja loi kotirantaansa yhden Suomen parhaimmista ravintoloista

    Krantusta ruokailijasta kasvoi palkittu keittiömestari.

    Keittiömestari Heikki Nikula palasi keskelle kylmintä kaamosta ja loi kotirantaansa yhden Suomen parhaimmista ravintoloista Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Krantusta pojasta kasvoi kuitenkin innokas kalastaja ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa.

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä