Hyppää pääsisältöön

Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

Monitaituri Noora Västinen istuu pyörätuolissaan. Hänellä on kädessään Roisku ja Loisku -lastenkirja, jonka hän on itse kirjoittanut ja kuvittanut.
Monitaituri Noora Västinen istuu pyörätuolissaan. Hänellä on kädessään Roisku ja Loisku -lastenkirja, jonka hän on itse kirjoittanut ja kuvittanut. Kuva: Noora Västisen kotialbumi Kuusi kuvaa,noora västinen

Synnynnäistä luustonhaurautta sairastava Noora Västinen ei ole antanut kehonsa pysäyttää häntä. 29-vuotiaana jo viiteen ammattiin valmistunut nainen on kiireinen ja monessa mukana. Hän muun muassa opettaa ihmisille, miten iloita ja nauraa.

Kun Noora Västinen oli pieni, hänen luunsa pettivät usein. Harvinaista luustonhaurautta sairastava Västinen saattoi särkyä pelkän aivastuksen voimasta. Vaikka keho petti pienen Nooran, ilo ei.

– Lapsena harmitti, kun sattui. Joskus tuntui myös epäreilulta että pitää olla paikallaan. Jos kesällä oli kipsi jalassa, ei päässyt uimaan.

Kooltaan pieni Västinen on edelleen. Hän on noin 80 senttinen ja liikkuu pyörätuolilla. Västinen on siitä merkittävä 29-vuotias, että hän on opiskellut jo viiteen eri ammattiin.

Hän on steinerkoulun luokanopettaja, DanceAbility- opettaja, elämäntaidon valmentaja, naurujooga-ohjaaja sekä merkonomi. Lisäksi Västiseltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa ja hän vetää työpajoja sekä luennoi aktiivisesti.

Syksyllä 2018 hän aikoo syventää osaamistaan ja opiskelee kuudenteen ammatiinsa. Taideyliopistossa hän kouluttautuu osallistavan ja soveltavan taiteen asiantuntijaksi.

– Harvoin tulee sanottua ei uusille asioille. Uskon, että kun itse on avoin maailmalle, maailma on avoin myös minulle.

Päijänteellä vesi kantaa ja vanhemmat ratkaisevat

Luonto, ja etenkin vesi, ovat Västiselle tärkeitä. Hänen ollessaan 4-vuotias perhe muutti Jämsän keskustasta Päijänteen rannalle. Uudesta kodista rakennettiin esteetön, jotta kaikki olisi helposti saavutettavissa.

Veden pintaa Västinen palaa tuijottamaan myös nyt aikuisena.

– Kun illalla katsoo tyyntä järven pintaa, tuntuu että kaikki on hyvin. Lapsuudessa siihen maisemaan tottui, ja edelleenkin se on maisema, jossa silmä lepää. Vesi kantaa ja elämä kantaa.

Täytyi vain etsiä se reitti, miten ne asiat ovat minulle mahdollisia.

Vammaisuus tuli Västisen vanhemmille yllätyksenä. Alussa uutinen oli šokki.

– Sitten he päättivät, että mihin tahansa pystyn, mikä tahansa minua kiinnostaa, siinä he minua tukevat. Täytyi vain etsiä se reitti, miten ne asiat ovat minulle mahdollisia.

Västinen kuvaa vanhempiaan käytännön ihmisiksi. Elämässä ei ole ongelmia vaan haasteita, ja sairaus on kasvattanut periksiantamattomuutta.

Sairautensa ja vahvan luonteensa lisäksi, Västistä on puskenut tekemään myös hänen saamansa kasvatus.

Inspiraatio yllätti

Vuonna 2009 Västiseltä ilmestyi Roisku ja Loisku -lastenkirja. Kirjan synty on hyvä esimerkki siitä, miten luovuus toimii parhaiten.

Kun sukuun syntyi pieni tyttö, Västinen halusi kirjoittaa tälle sadun. Tarinasta tuli pitkä ja se tarvitsi kuvituksen. Siispä Västinen päätti opetella piirtämään ja lopulta teki kirjaan myös kuvituksen.

Ilman mitään etukäteissuunnittelua hänellä oli käsissään valmis lastenkirja. Täytyihän se sitten julkaista muidenkin käyttöön.

Vuotta myöhemmin julkaistiin toinen kirja, jossa seikkailivat samat hahmot. Lisäksi esimerkiksi Vallila Interior myy kangasta, jossa Roisku ja Loisku jatkavat seikkailujaan.

Matkustelu sai arvostamaan Suomea

Yli kuukauden mittainen interrail-reissu sai Västisen ymmärtämään, miten esteetöntä Suomessa on liikkua ja hyvin asiat täällä ovat.

Vuonna 2012 hän matkusti kahden ystävänsä kanssa läpi yhdeksän Euroopan maan. Ihmiset olivat kuitenkin aina ystävällisiä ja auttavaisia, joten kaikenlaisista tilanteista selvittiin.

Kolme vuotta myöhemmin Västinen päätti lähteä kahden kuukauden vapaaehtoistyöhön Slovakiaan. Hän toimi kehitysvammaisten nuorten päivätoimintakeskuksessa ja opetti ja ohjasi toimintaa siellä.

Myös Slovakiassa rakennukset olivat kovin esteellisiä ja esimerkiksi junamatkustaminen oli äärimmäisen vaikeaa. Esteetön juna täytyi erikseen tilata kahta viikkoa ennen matkustamista.

– Siellä pidettiin myös ennenkuulumattomana sitä, että vammainen nainen voisi kouluttautua ja työllistyä. Myös henkilökohtaisen avun järjestelmää ei Slovakiassa tunnettu, vaan vammaiset olivat joko hoitokodeissa tai perheidensä huolehdittavina.

Västinen koki ulkomailla kiitollisuutta siitä, että Suomessa asiat toimivat hyvin. Lisäksi hän uskoo, että oli omalla esimerkillään silmiä avaava.

Nauru laukaisee tunteita, suruakin

Parhaiten Västinen tunnetaan ehkä naurujoogaohjaajana. Naurujoogaohjaaja hän on ollut vuodesta 2009 asti ja pitänyt paljon erilaisia tunteja ja työpajoja.

Tällä hetkellä hänellä on yhteisprojekti ystävänsä Vea Vainion kanssa, nimeltään Naura Tanssi Hengitä. Työpajoja on vedetty tähän mennessä Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa.

– Tarkoituksenamme on tuoda naurun, tanssin, leikin ja hengitysharjoitusten avulla erilaisten päivätoimintakeskusten asiakkaat ja henkilökunta yhteen kohtaamaan toisensa. Työpajoja on järjestetty myös muun muassa vanhainkodeissa ja kouluissa.

Fake it fake it, until you make it!

Naurujooga ei perustu huumoriin tai pilkkaan, vaan se alkaa tekonaurusta. Katsekontaktin, kuulemisen ja koskemisen kautta kokemus jaetaan, ja se saattaa muuttua aidoksi nauruksi. Joogaan se liittyy erilaisten hengitysharjoitusten kautta.

– On OK, jos ei naurata. Ei ole pakko nauraa. Joku on jopa alkanut itkemään. Nauru laukaisee tunteita, se herättää meitä.

Västiselle ilo ja nauru ovat tärkeitä voimavaroja. Nauru vapauttaa sekä kehoa että mieltä ja vähentää stressiä. Hänen mielestään on tärkeää osata nauraa myös sellaisina ajanjaksoina kun se on vaikeampaa.

– Fake it fake it, until you make it! Västinen sanoo nauraen.

Teksti: Sandra Järvenpää

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.

  • Kirjailija Kaari Utrio yhdistää kirjoissaan huvin ja hyödyn

    Suomalaiset haluavat rentoutua tiedon parissa

    Rentoutuessaan lukemalla suomalainen haluaa huvin ja hauskuuden lisäksi myös tietoa. Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki oivalluksen jo uransa alussa ja niinpä hän on kirjoissaan yhdistänyt historian faktoja romantiikkaan ja jännitykseen. Somerniemellä asuva kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.