Hyppää pääsisältöön

Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

Monitaituri Noora Västinen istuu pyörätuolissaan. Hänellä on kädessään Roisku ja Loisku -lastenkirja, jonka hän on itse kirjoittanut ja kuvittanut.
Monitaituri Noora Västinen istuu pyörätuolissaan. Hänellä on kädessään Roisku ja Loisku -lastenkirja, jonka hän on itse kirjoittanut ja kuvittanut. Kuva: Noora Västisen kotialbumi Kuusi kuvaa,noora västinen

Synnynnäistä luustonhaurautta sairastava Noora Västinen ei ole antanut kehonsa pysäyttää häntä. 29-vuotiaana jo viiteen ammattiin valmistunut nainen on kiireinen ja monessa mukana. Hän muun muassa opettaa ihmisille, miten iloita ja nauraa.

Kun Noora Västinen oli pieni, hänen luunsa pettivät usein. Harvinaista luustonhaurautta sairastava Västinen saattoi särkyä pelkän aivastuksen voimasta. Vaikka keho petti pienen Nooran, ilo ei.

– Lapsena harmitti, kun sattui. Joskus tuntui myös epäreilulta että pitää olla paikallaan. Jos kesällä oli kipsi jalassa, ei päässyt uimaan.

Kooltaan pieni Västinen on edelleen. Hän on noin 80 senttinen ja liikkuu pyörätuolilla. Västinen on siitä merkittävä 29-vuotias, että hän on opiskellut jo viiteen eri ammattiin.

Hän on steinerkoulun luokanopettaja, DanceAbility- opettaja, elämäntaidon valmentaja, naurujooga-ohjaaja sekä merkonomi. Lisäksi Västiseltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa ja hän vetää työpajoja sekä luennoi aktiivisesti.

Syksyllä 2018 hän aikoo syventää osaamistaan ja opiskelee kuudenteen ammatiinsa. Taideyliopistossa hän kouluttautuu osallistavan ja soveltavan taiteen asiantuntijaksi.

– Harvoin tulee sanottua ei uusille asioille. Uskon, että kun itse on avoin maailmalle, maailma on avoin myös minulle.

Päijänteellä vesi kantaa ja vanhemmat ratkaisevat

Luonto, ja etenkin vesi, ovat Västiselle tärkeitä. Hänen ollessaan 4-vuotias perhe muutti Jämsän keskustasta Päijänteen rannalle. Uudesta kodista rakennettiin esteetön, jotta kaikki olisi helposti saavutettavissa.

Veden pintaa Västinen palaa tuijottamaan myös nyt aikuisena.

– Kun illalla katsoo tyyntä järven pintaa, tuntuu että kaikki on hyvin. Lapsuudessa siihen maisemaan tottui, ja edelleenkin se on maisema, jossa silmä lepää. Vesi kantaa ja elämä kantaa.

Täytyi vain etsiä se reitti, miten ne asiat ovat minulle mahdollisia.

Vammaisuus tuli Västisen vanhemmille yllätyksenä. Alussa uutinen oli šokki.

– Sitten he päättivät, että mihin tahansa pystyn, mikä tahansa minua kiinnostaa, siinä he minua tukevat. Täytyi vain etsiä se reitti, miten ne asiat ovat minulle mahdollisia.

Västinen kuvaa vanhempiaan käytännön ihmisiksi. Elämässä ei ole ongelmia vaan haasteita, ja sairaus on kasvattanut periksiantamattomuutta.

Sairautensa ja vahvan luonteensa lisäksi, Västistä on puskenut tekemään myös hänen saamansa kasvatus.

Inspiraatio yllätti

Vuonna 2009 Västiseltä ilmestyi Roisku ja Loisku -lastenkirja. Kirjan synty on hyvä esimerkki siitä, miten luovuus toimii parhaiten.

Kun sukuun syntyi pieni tyttö, Västinen halusi kirjoittaa tälle sadun. Tarinasta tuli pitkä ja se tarvitsi kuvituksen. Siispä Västinen päätti opetella piirtämään ja lopulta teki kirjaan myös kuvituksen.

Ilman mitään etukäteissuunnittelua hänellä oli käsissään valmis lastenkirja. Täytyihän se sitten julkaista muidenkin käyttöön.

Vuotta myöhemmin julkaistiin toinen kirja, jossa seikkailivat samat hahmot. Lisäksi esimerkiksi Vallila Interior myy kangasta, jossa Roisku ja Loisku jatkavat seikkailujaan.

Matkustelu sai arvostamaan Suomea

Yli kuukauden mittainen interrail-reissu sai Västisen ymmärtämään, miten esteetöntä Suomessa on liikkua ja hyvin asiat täällä ovat.

Vuonna 2012 hän matkusti kahden ystävänsä kanssa läpi yhdeksän Euroopan maan. Ihmiset olivat kuitenkin aina ystävällisiä ja auttavaisia, joten kaikenlaisista tilanteista selvittiin.

Kolme vuotta myöhemmin Västinen päätti lähteä kahden kuukauden vapaaehtoistyöhön Slovakiaan. Hän toimi kehitysvammaisten nuorten päivätoimintakeskuksessa ja opetti ja ohjasi toimintaa siellä.

Myös Slovakiassa rakennukset olivat kovin esteellisiä ja esimerkiksi junamatkustaminen oli äärimmäisen vaikeaa. Esteetön juna täytyi erikseen tilata kahta viikkoa ennen matkustamista.

– Siellä pidettiin myös ennenkuulumattomana sitä, että vammainen nainen voisi kouluttautua ja työllistyä. Myös henkilökohtaisen avun järjestelmää ei Slovakiassa tunnettu, vaan vammaiset olivat joko hoitokodeissa tai perheidensä huolehdittavina.

Västinen koki ulkomailla kiitollisuutta siitä, että Suomessa asiat toimivat hyvin. Lisäksi hän uskoo, että oli omalla esimerkillään silmiä avaava.

Nauru laukaisee tunteita, suruakin

Parhaiten Västinen tunnetaan ehkä naurujoogaohjaajana. Naurujoogaohjaaja hän on ollut vuodesta 2009 asti ja pitänyt paljon erilaisia tunteja ja työpajoja.

Tällä hetkellä hänellä on yhteisprojekti ystävänsä Vea Vainion kanssa, nimeltään Naura Tanssi Hengitä. Työpajoja on vedetty tähän mennessä Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa.

– Tarkoituksenamme on tuoda naurun, tanssin, leikin ja hengitysharjoitusten avulla erilaisten päivätoimintakeskusten asiakkaat ja henkilökunta yhteen kohtaamaan toisensa. Työpajoja on järjestetty myös muun muassa vanhainkodeissa ja kouluissa.

Fake it fake it, until you make it!

Naurujooga ei perustu huumoriin tai pilkkaan, vaan se alkaa tekonaurusta. Katsekontaktin, kuulemisen ja koskemisen kautta kokemus jaetaan, ja se saattaa muuttua aidoksi nauruksi. Joogaan se liittyy erilaisten hengitysharjoitusten kautta.

– On OK, jos ei naurata. Ei ole pakko nauraa. Joku on jopa alkanut itkemään. Nauru laukaisee tunteita, se herättää meitä.

Västiselle ilo ja nauru ovat tärkeitä voimavaroja. Nauru vapauttaa sekä kehoa että mieltä ja vähentää stressiä. Hänen mielestään on tärkeää osata nauraa myös sellaisina ajanjaksoina kun se on vaikeampaa.

– Fake it fake it, until you make it! Västinen sanoo nauraen.

Teksti: Sandra Järvenpää

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Tieto isän kuolemasta tuli kouluradion kuulutuksena – Eero Hämeenniemestä kasvoi säveltäjä ja kielitaituri

    Hämeenniemen tie on kulkenut Valkeakoskelta maailmalle.

    Tieto isän kuolemasta tuli kouluradion kuulutuksena Eero Hämeenniemestä kasvoi säveltäjä ja kielitaituri Lapsena Eero Hämeenniemi hiippaili kavereineen koulun ikkunoista ja muita salareittejä pitkin Tietolan koulurakennuksiin seikkailemaan. Myöhemmin hän opetti siellä musiikin teoriaa soittajakavereille. Aikuisella iällä hän on ulottanut seikkailunsa mm.

  • Näyttelijä Leena Uotila taitaa tragikomedian keinot

    Näyttelijä Leena Uotila taitaa komedian rytmitajun.

    ”Näyttelijällä pitää olla muutakin näyteltävää kuin repliikit”, sanoo Leena Uotila, joka tiesi jo 5-vuotiaana haluavansa isänsä tavoin näyttelijäksi. Konkarinäyttelijää on kysytty vuosien varrella varsin erilaisiin rooleihin radioteatterissa, televisiossa, elokuvissa ja teatterissa.

  • Salonen! Mestariluokka - toivesarjan paluu

    Salonen! Mestariluokka - 6-osainen TV-sarja nyt Areenassa.

    Ylen Teema-kanavalla v. 2002 ensiesityksensä saanut Salonen! Mestariluokka -sarja palaa Yle kanaville 11.5.2020. Toivottu sarja on nähtävänä kokonaisuudessaan myös Yle Areenassa.

  • Oopperan supertähti Anneli Rauhala-Wentz laulaa vailla diivan elkeitä

    Oopperalaulaja Anneli Rauhala on näyttämöiden supertähti.

    Viipurissa syntynyt Anneli Rauhala-Wentz on laulanut liediä ja oopperaa menestyksekkäästi Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä. Savonlinnan oopperajuhlilla hän näytteli Salomen pääroolin. Musiikin kuunteleminen, pianon soittaminen ja laulaminen tuovat 91-vuotiaalle Rauhala-Wentzille joka päivä iloa. Eloisa musiikkilahjakkuus oli vain 10-vuotias koululainen, kun talvisota syttyi. Vaikka sota muutti aivan kaiken, antoi musiikki laulunsiivet elämään.

  • Miten saat menestystä ja vaikutusvaltaa katsomalla televisiosarjoja

    Telkkari luotiin myötäilemään elämää.

    Televisiosarjasivistys on yleissivistyksen viimeisin täydennysosa. Nyt jos koskaan on aika kehittää syvä, pakottava halu oppia hallitsemaan televisiosarjojen periaatteita. Näin poikkeusoloissa ravinto ja läheiset ovat jatkuvasti ympärillä, joten jos et lepsuile ja harhaudu oikealta tieltä, niin jouluun mennessä olet täysivaltainen connoisseur.

  • Pidätkö koronapäiväkirjaa? Kirjoittaminen on katastrofinhallintaa ja kurkotus tulevaisuuteen

    Kriisi saa ihmisen kirjoittamaan päiväkirjaa.

    Koronakriisi on saanut monet aloittamaan päiväkirjan pitämisen. Sosiaalisessa mediassa liikkuu päivityksiä aihetunnisteella #koronapäiväkirja. Sairastuneet ovat julkaisseet päiväkirjoja oireistaan ja lapsiperheet arjestaan poikkeustilassa. Myös perinteinen, käsinkirjoitettu päiväkirja on tehnyt paluun. Minä-muotoinen kirjoittaminen liittyy aina kriisiaikoihin, sanoo kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen.

  • Toivo runoa niille, joiden seuraa kaipaat

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan runotoiveita.

    Saako korona-eristys kaipaamaan työtovereiden naurua tai hassuttelua harrastuskavereiden kanssa. Ikävöitkö isovanhempien seuraa? Onko rakkaasi maitten ja merten takana? Toivo runoa hänelle jonka seuraa kaipaat! Toukokuun toisen päivän runolähetyksessä saa lähettää terveisiä! Kuulijoiden toiverunoja tulkitsevat Mirjami Heikkinen ja Eero Ojala.

  • Terapeutti Tommy Hellsten on aitiopaikalla ihmisyyteen

    Tommy Hellsten antaa lukijoilleen rakennuspalikoita elämään.

    Kirjailija, terapeutti, teologi ja kouluttaja Tommy Hellsten antaa lukijoilleen ja kuulijoilleen jatkuvasti rakennuspalikoita elämään. Hän käyttää itseään ja omia kokemuksiaan esimerkkeinä opastaessaan muita.

  • Täydelliseen kirjallisuusfestivaaliin tarvitaan rakkautta, seksiä ja ihmissuhteita

    Kirjallisia kohtaamisia Valituissa sanoissa

    Helsinki Litin näkemyksellistä keskustelua elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta nähdään kevään Valituissa sanoissa. Valitut sanat tuo koteihin viime kevään Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin keskustelut elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta. Lavalla on maailmankansalaisia, jotka ovat eläneet ja kasvaneet monessa eri maassa ja kulttuurissa.

  • Karismaattinen uutisikoni Heikki Kahila hurmaa James Bondina

    Uutisikoni Heikki Kahilan ura alkoi viihteestä.

    Muistatko Heikki Kahilan, kun hän esittää hyväsydämistä agenttia englanninkielisessä parodiassa Salaisen agentin äiti? Vai onko muistiisi tallentunut se hetki, kun uutisankkuri Kahila kertoo ensin presidentin määräämästä villahousupakosta ja nousee sitten pöydälle tanssimaan villapöksyissään?