Hyppää pääsisältöön

Kenen nahkaa on pianopenkki? - Soittotuntien kootut selitykset

Pasi Lyytikäisen pilapiirros
Pasi Lyytikäisen pilapiirros Kuva: Pasi Lyytikäinen Pasi Lyytikäinen

Pieni oppilaani kokeili ensimmäistä kertaa salin flyygeliä. Kerroin, että koskettimet ovat norsunluuta. Oppilas oli syvästi vaikuttunut ja taputti varovaisesti pianopenkkiä.
- Kenen nahkaa tämä on?

Kuvitusta
Kuvitusta Pilapiirros

Kysäisin D-bändiltä, halutaanko ensi kerralla soittaa joululauluja. Vilpitön vastaus tuli välittömästi:
- Ei ku soitetaan mieluummin Paranoidia.

Kuvitusta
Kuvitusta hashtag

Hitaan kappaleen viimeinen kokonuotti soi vain vajaan 1/8-osan verran, eikä pianon loppusointu ollut edes alkanut, kun oppilaalla, 8 v. oli jo viulu kainalossa, leveä hymy, ja hän oli kertomassa vitsiä.

Ope:
- Kuinkas moneen ajattelit laskea tällä kappaleen viimeisellä äänellä? Tämähän on hitaan kappaleen viimeinen sävel ja kokonuotti on mielellään jopa pitempi. Että jospa et hätäilisi noin.

Oppilas:
- Emmä oo vielä päättäny, millä koreogafialla se sit lähtee. Jos mulla on iloinen päivä, jätän ton möhkäleen soittamatta. Emmä jaksa tollasii! Helppoahan se on sun vanhana ihmisenä soitella pitkiä ääniä 4 metrin jousella.

Huom! Kokoviululla soittava opettaja, "vanha ihminen" on 33-vuotias.

Kuvitusta
Kuvitusta hashtag

Sain huippulahjakkaan pikkuoppilaan. Äiti sanoi, että tyttö ei yhtään halua soittaa, joten he olivat sopineet, että kolme vuotta soitetaan ja sitten saa lopettaa. Tyttö aloitti iloisena pianotunnit.

Vuoden päästä hän oli jo ensimmäisissä pianokilpailuissaan. Äidin kanssa myhäilimme tyytyväisinä, että hyvin on lähtenyt liikkeelle, huimaa edistymistä, johon tyttö:
- Nyt ei sitten tarvitse kuin kaksi vuotta enää. Eihän?

Kuvitusta
Kuvitusta hashtag

Musiikkiopistolla oli lauluoppilaiden lied-ilta. Kesken konsertin iäkkäämpi mieshenkilö yleisöstä kysyi, että miksi laulatte vieraalla kielellä? Onko se jotenkin hienompaa? Laulunopettaja rykäisi ja vastasi, että ei toki hienompaa, mutta erilaista, ja että ei tätä runoutta usein ole edes suomennettu.

Konsertin päätyttyä mieshenkilö meni antamaan palautetta rehtorille:
- Tämä oli ihan perseestä!

Kuvitusta
Kuvitusta hashtag

Pidimme alakoulussa soitinesittelyjä. Kun muut opet kertoivat soittimistaan ja soittivat pikku teoksia, koin tarpeelliseksi pitää 2 minuutin pikaluennon jazz-improvisoinnista ennen bebop-esitystäni.

Kotimatkalla koulubussissa satuin kuulemaan, kun ekaluokkalainen rupatteli kavereilleen, että hauskin oli ollut se pappa, joka soitti hirveän nopeasti.
- Helppoahan se on, kun voi soittaa ihan mitä sattuu!

Pasi Lyytikäisen pilapiirros
Pasi Lyytikäisen pilapiirros Pilapiirros,pasi lyytikäinen

Miksi ei ole harjoiteltu soittoläksyjä? Miksi ei ole oltu tunnilla? Miksi nuotit ovat jääneet kotiin?
Musiikkiopistojen opettajat avautuvat soittotuntien hulvattomista selityksistä ja sattumuksista.
Uskomattomat tarinat piirtää kuviksi säveltäjä Pasi Lyytikäinen.

  • Riemastuttava oopperalöytö!

    Levyarvio

    Provinsiaalisen uran tehneen sveitsiläisen kapellimestarin, säveltäjän ja opettajan Richard Fluryn ensimmäinen ooppera, yksinäytöksinen ”Firenzeläinen tragedia” valmistui vuonna 1928 ja sai kantaesityksessään Solothurnissa Pohjois-Sveitsissä seuraavana keväänä varsin myönteisen vastaanoton lehdistöltä. Eipä ihme: hieman yli kolmekymmenvuotiaan paikallisen säveltämäksi se on suorastaan nerokas vetäen vertaansa selvästi esikuvallisen Richard Straussin Salome-oopperalle – Oscar Wilden tekstiin sekin. Vajaan kolmen vartin kestävä yksikohtauksinen nostatus sisältää niin wildemaisia lausahduksia kuin taiten verhoiltua sosiopoliittista debatointia.

  • Erika Foxin improvisatorinen välittömyys

    Levyarvio

    On sanottu että säveltäminen ja improvisaatio olisivat hyvin lähellä toisiaan, ja että hyvät sävellykset ovat vain hyvien improvisoijien ylöskirjoituksia. Riippuu varmaankin keneltä kysytään – mutta englantilaisen Erika Foxin musiikissa improvisatorinen välittömyys on kiehtovasti läsnä jokaisessa nuotissa osana jotain sellaista josta rakentuu kokonaisuuksia, vapaata muotoa.

  • Pianistin tarinointia rauhallisesti ja liioittelematta

    Levyarvio

    Tällä vuosikymmenellä vuoden 2010 Kuningatar Elisabeth -pianokilvan voiton jälkeen paikkansa kysytyimpien konserttipianistien joukossa vakiinnuttanut Denis Kozhuhin on tänä syksynä ihastuttanut levyjulkaisuja seuraavia miellyttävästi soivalla ja hyvin soitetulla albumilla valikoimasta Felix Mendelssohnin Sanattomia lauluja ja Edvarg Griegin Lyyrisiä kappaleita. Se sopii olohuoneisiin mitä parhaiten, erityisesti nyt iltojen pimetessä kynttilänvalolle sopivasti lämpöä antamaan. Lyyrisyyden lisäksi minua kuulijana miellyttää myös Kozhuhin tapa tarinoida rauhallisesti ja liioittelematta.