Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle Tanssiva karhu,palkinto,kirjallisuus,runous,sanataide,logo

Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli.

Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia. Yksi niistä tulee palkituksi.

Sääntöjen puitteissa Yle voi jakaa palkinnon samanaikaisesti erikseen sekä suomenkielisestä että ruotsinkielisestä teoksesta. Niin on toimittukin esimerkiksi vuosina 1995 ja 2005.

Tanssivan karhun nimi tulee Marja-Leena Mikkolan runosta

Kilpailun ehdokkaat ja voittajan valitsee Tanssivan karhun runousraati. Siinä ovat vakiojäseninä Ylen kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä-tuottaja Erja Manto ja puheenjohtajana vuosittain vaihtuva henkilö Ylen ulkopuolelta, ja tänä vuonna puheenjohtajana toimii runoilija Anja Erämaja.

Raati lukee vuoden ajalta ne kirjat, jotka kustantajat ja omakustanteiden laatijat sille lähettävät. Raadin runovuosi ei ole kokonainen kalenterivuosi, vaan kukin raati aloittaa siitä, mihin edeltävä raati on jäänyt. Esimerkiksi vuoden 2018 voittajan raati valitsi teoksista, joiden aikahaarukka oli vuoden 2017 huhtikuusta vuoden 2018 maaliskuuhun.

Yle loi Tanssivan karhun reaktiona kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sääntömuutokseen

Tanssivan karhun nimi tulee Marja-Leena Mikkolan vuonna 1976 kirjoittamasta runosta "Tyttö ja tanssiva karhu". Se on kuunneltavissa Elävässä arkistossa.

Yle loi Tanssivan karhun reaktiona kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sääntömuutokseen. Vuonna 1994 Finlandia-palkinto rajattiin koskemaan vain romaaneja. Tanssiva karhu -runopalkinnolla haluttiin kiinnittää huomiota kotimaiseen lyriikkaan ja tuoda uusia tutkijoita ja lukijoita myös pienten painosten kirjallisuudelle. Ylellä idean isänä toimi kirjallisuustoimittaja Juha Virkkunen.

Raati jakaa oman harkintansa mukaan myös Kääntäjäkarhu -palkinnon parhaasta runoteoksen suomennoksesta tai ruotsinnoksesta.

Kustantaja tai omakustanteen julkaisija, lähetä kirjasi Tanssivan karhun raadille

Tanssiva karhu –palkinto jaetaan jälleen Kajaanin Runoviikolla 2019!

Raati pyytää lähettämään huhtikuun 2018 – maaliskuun 2019 välisenä aikana ilmestyneet runoteokset arvioitavaksi. Voitte lähettää myös käännöslyriikan uutuudet, sillä raadin harkinnan mukaan jaossa on myös Kääntäjäkarhu-palkinto.

Raati toivoo teoksia luettavakseen sitä mukaa, kun ne ilmestyvät. Kirjat voi myös lähettää pakettina syksyn aikana ja kevään kirjat huhtikuun 15. päivään mennessä.

Tämänkertaisessa karhuraadissa ovat mukana puheenjohtajana runoilija Anja Erämaja, Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä/tuottaja Erja Manto.

Tanssiva karhu - Den Dansande Björnen on Ylen runoteokselle jaettava palkinto. Palkintoehdokkaat julkistetaan kesän kynnyksellä.

Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaetaan 25. kerran Kajaanissa, Runoviikon avajaisissa 3.7.2019. Palkintosumma on 4000 euroa.
Tanssivaa karhua koskeviin kysymyksiin vastaa:

  • Sari Siekkinen, puh. 040 749 4585

Runoteoksia (4 kpl) voi lähettää osoitteeseen: Tanssiva karhu, PL 59, 00024 Yleisradio.

Tanssivan karhun voittajat 1994 - 2018

  • 2018 Lassi Hyvärinen: Tuuli ja kissa
  • 2017 Sirpa Kyyrönen: Ilmajuuret
  • 2016 Anja Erämaja: Ehkä liioittelen vähän
  • 2015 Eino Santanen: Tekniikan maailmat
  • 2014 Juha Kulmala: Pompeijin iloiset päivät
  • 2013 Maria Matinmikko: Valkoinen
  • 2012 Henriikka Tavi: Toivo
  • 2011 Helena Sinervo: Väärän lajin laulut
  • 2009 Sanna Karlström: Harry Harlow'n rakkauselämät
  • 2008 Aki Salmela: Tyhjyyden ympärillä
  • Catharina Gripenberg: Ta min hand, det vore underligt
  • 2007 Tuomas Timonen: Oodi rakkaudelle
  • 2006 Kari Aronpuro: Gathandu
  • 2005 Ilpo Tiihonen: Largo
  • Peter Mickwitz: För vad kroppen är värd
  • 2004 Merja Virolainen: Olen tyttö, ihanaa!
  • 2003 Lauri Otonkoski: Olo
  • 2002 Aila Meriluoto: Kimeä metsä
  • 2001 Harri Nordell: Tomunhäikäisyvalo
  • Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen
  • 2000 Jyrki Kiiskinen: Kun elän
  • 1999 Mårten Westö: Nio dagar utan namn
  • 1998 Anni Sumari: Mitta ja määrä
  • 1997 Mirkka Rekola: Taivas päivystää
  • 1996 Bo Carpelan: I det sedda
  • Lauri Otonkoski: Musta oli valkoinen
  • 1995 Pentti Holappa: Ankkuripaikka
  • Eva-Stina Byggmästar: Framåt i blått
  • 1994 Sirkka Turkka: Sielun veli

Kääntäjäkarhulla palkitut

  • 2018 Kaisa Ahvenjärvi: Tuulisolmuja - saamelaisrunouden antologian kokoamisesta ja runojen suomentamisesta
  • 2017 Liisa Enwald Rainer Maria Rilken runoteoksen Uusia runoja suomennoksesta
  • 2016 Katriina Ranne Korallia ja suolakiteitä -antologian suomennoksesta ja kokoamisesta
  • 2015 Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz Gunnar Björlingin Auringonvihreä-teoksen suomentamisesta
  • 2014 Eeva Parkki 8+8-runoantologian suomennoksesta
  • 2013 Jukka Mallinen Uladzimir Njakljajeun kokoelmasta Punainen auringonlasku ja Sergei Zavjalovin teoksesta Joulupaasto
  • 2012 Caj Westerberg Tomas Tranströmerin runojen suomennoksista
  • 2011 Ei jaettu
  • 2010 Ei jaettu
  • 2009 Ei jaettu
  • 2008 Jyrki Kiiskinen Göran Sonnevin Valtameri/Oceanen suomennoksesta
  • 2007 Juhani Lindholm Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinoiden suomennoksesta
  • 2006 Jussi Rosti Zbigniew Herbertin Kyynelten teknologiasta -valikoiman suomennoksesta
  • 2005 Kristiina Lähde valikoiman Catharina Gripenbergin tuotantoa sisältävän Sinä siellä kaukana näytät tutulta suomennoksesta
  • 2004 Marja-Leena Mikkola Boris Pasternakin teoksen Sisareni, elämä suomennoksesta
  • 2003 Kai Nieminen Anselm Hollon teoksen Corvus suomennoksesta
  • 2002 Arto Kivimäki ja Sampo Vesterinen antiikin rakkausrunokokoelman Rakkaus ei koskaan lepää suomennoksesta
  • 2001 Pentti Saaritsa Fernando Pessoan En minä aina ole sama suomennoksesta
  • 2000 Lars ja Mats Huldén Kalevalan ruotsinnoksesta
  • 1999 Hannu Launonen Attila Józsefin teoksen Läpinäkyvä leijona suomennoksesta
  • 1998 Liisa Ryömä Carl Michael Bellmanin Lauluja lasin läpi suomennoksesta
  • 1997 Pertti Nieminen teoksen Kuin lennossa, kuin siivillä – Runoja Laulujen kirjasta Shih chingista suomennoksesta
  • 1996 Jyrki Vainonen Seamus Heaneyn Ojanpiennarten kuningas -kokoelman suomennoksesta
  • 1995 Ei jaettu
  • 1994 Caj Westerberg, Tua Forsströmin Lumileopardit – Puistot ja Gunnar Ekelöfin díwán-trilogian suomennoksista
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.