Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle Tanssiva karhu,palkinto,kirjallisuus,runous,sanataide,logo

Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli.

Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia. Yksi niistä tulee palkituksi.

Sääntöjen puitteissa Yle voi jakaa palkinnon samanaikaisesti erikseen sekä suomenkielisestä että ruotsinkielisestä teoksesta. Niin on toimittukin esimerkiksi vuosina 1995 ja 2005.

Tanssivan karhun nimi tulee Marja-Leena Mikkolan runosta

Kilpailun ehdokkaat ja voittajan valitsee Tanssivan karhun runousraati. Siinä ovat vakiojäseninä Ylen kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä-tuottaja Erja Manto ja puheenjohtajana vuosittain vaihtuva henkilö Ylen ulkopuolelta, ja tänä vuonna puheenjohtajana toimii runoilija Anja Erämaja.

Raati lukee vuoden ajalta ne kirjat, jotka kustantajat ja omakustanteiden laatijat sille lähettävät. Raadin runovuosi ei ole kokonainen kalenterivuosi, vaan kukin raati aloittaa siitä, mihin edeltävä raati on jäänyt. Esimerkiksi vuoden 2018 voittajan raati valitsi teoksista, joiden aikahaarukka oli vuoden 2017 huhtikuusta vuoden 2018 maaliskuuhun.

Yle loi Tanssivan karhun reaktiona kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sääntömuutokseen

Tanssivan karhun nimi tulee Marja-Leena Mikkolan vuonna 1976 kirjoittamasta runosta "Tyttö ja tanssiva karhu". Se on kuunneltavissa Elävässä arkistossa.

Yle loi Tanssivan karhun reaktiona kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sääntömuutokseen. Vuonna 1994 Finlandia-palkinto rajattiin koskemaan vain romaaneja. Tanssiva karhu -runopalkinnolla haluttiin kiinnittää huomiota kotimaiseen lyriikkaan ja tuoda uusia tutkijoita ja lukijoita myös pienten painosten kirjallisuudelle. Ylellä idean isänä toimi kirjallisuustoimittaja Juha Virkkunen.

Raati jakaa oman harkintansa mukaan myös Kääntäjäkarhu -palkinnon parhaasta runoteoksen suomennoksesta tai ruotsinnoksesta.

Kustantaja tai omakustanteen julkaisija, lähetä kirjasi Tanssivan karhun raadille

Tanssiva karhu –palkinto jaetaan jälleen Kajaanin Runoviikolla 2019!

Raati pyytää lähettämään huhtikuun 2018 – maaliskuun 2019 välisenä aikana ilmestyneet runoteokset arvioitavaksi. Voitte lähettää myös käännöslyriikan uutuudet, sillä raadin harkinnan mukaan jaossa on myös Kääntäjäkarhu-palkinto.

Raati toivoo teoksia luettavakseen sitä mukaa, kun ne ilmestyvät. Kirjat voi myös lähettää pakettina syksyn aikana ja kevään kirjat huhtikuun 15. päivään mennessä.

Tämänkertaisessa karhuraadissa ovat mukana puheenjohtajana runoilija Anja Erämaja, Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä/tuottaja Erja Manto.

Tanssiva karhu - Den Dansande Björnen on Ylen runoteokselle jaettava palkinto. Palkintoehdokkaat julkistetaan kesän kynnyksellä.

Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaetaan 25. kerran Kajaanissa, Runoviikon avajaisissa 3.7.2019. Palkintosumma on 4000 euroa.
Tanssivaa karhua koskeviin kysymyksiin vastaa:

  • Sari Siekkinen, puh. 040 749 4585

Runoteoksia (4 kpl) voi lähettää osoitteeseen: Tanssiva karhu, PL 59, 00024 Yleisradio.

Tanssivan karhun voittajat 1994 - 2018

  • 2018 Lassi Hyvärinen: Tuuli ja kissa
  • 2017 Sirpa Kyyrönen: Ilmajuuret
  • 2016 Anja Erämaja: Ehkä liioittelen vähän
  • 2015 Eino Santanen: Tekniikan maailmat
  • 2014 Juha Kulmala: Pompeijin iloiset päivät
  • 2013 Maria Matinmikko: Valkoinen
  • 2012 Henriikka Tavi: Toivo
  • 2011 Helena Sinervo: Väärän lajin laulut
  • 2009 Sanna Karlström: Harry Harlow'n rakkauselämät
  • 2008 Aki Salmela: Tyhjyyden ympärillä
  • Catharina Gripenberg: Ta min hand, det vore underligt
  • 2007 Tuomas Timonen: Oodi rakkaudelle
  • 2006 Kari Aronpuro: Gathandu
  • 2005 Ilpo Tiihonen: Largo
  • Peter Mickwitz: För vad kroppen är värd
  • 2004 Merja Virolainen: Olen tyttö, ihanaa!
  • 2003 Lauri Otonkoski: Olo
  • 2002 Aila Meriluoto: Kimeä metsä
  • 2001 Harri Nordell: Tomunhäikäisyvalo
  • Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen
  • 2000 Jyrki Kiiskinen: Kun elän
  • 1999 Mårten Westö: Nio dagar utan namn
  • 1998 Anni Sumari: Mitta ja määrä
  • 1997 Mirkka Rekola: Taivas päivystää
  • 1996 Bo Carpelan: I det sedda
  • Lauri Otonkoski: Musta oli valkoinen
  • 1995 Pentti Holappa: Ankkuripaikka
  • Eva-Stina Byggmästar: Framåt i blått
  • 1994 Sirkka Turkka: Sielun veli

Kääntäjäkarhulla palkitut

  • 2018 Kaisa Ahvenjärvi: Tuulisolmuja - saamelaisrunouden antologian kokoamisesta ja runojen suomentamisesta
  • 2017 Liisa Enwald Rainer Maria Rilken runoteoksen Uusia runoja suomennoksesta
  • 2016 Katriina Ranne Korallia ja suolakiteitä -antologian suomennoksesta ja kokoamisesta
  • 2015 Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz Gunnar Björlingin Auringonvihreä-teoksen suomentamisesta
  • 2014 Eeva Parkki 8+8-runoantologian suomennoksesta
  • 2013 Jukka Mallinen Uladzimir Njakljajeun kokoelmasta Punainen auringonlasku ja Sergei Zavjalovin teoksesta Joulupaasto
  • 2012 Caj Westerberg Tomas Tranströmerin runojen suomennoksista
  • 2011 Ei jaettu
  • 2010 Ei jaettu
  • 2009 Ei jaettu
  • 2008 Jyrki Kiiskinen Göran Sonnevin Valtameri/Oceanen suomennoksesta
  • 2007 Juhani Lindholm Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinoiden suomennoksesta
  • 2006 Jussi Rosti Zbigniew Herbertin Kyynelten teknologiasta -valikoiman suomennoksesta
  • 2005 Kristiina Lähde valikoiman Catharina Gripenbergin tuotantoa sisältävän Sinä siellä kaukana näytät tutulta suomennoksesta
  • 2004 Marja-Leena Mikkola Boris Pasternakin teoksen Sisareni, elämä suomennoksesta
  • 2003 Kai Nieminen Anselm Hollon teoksen Corvus suomennoksesta
  • 2002 Arto Kivimäki ja Sampo Vesterinen antiikin rakkausrunokokoelman Rakkaus ei koskaan lepää suomennoksesta
  • 2001 Pentti Saaritsa Fernando Pessoan En minä aina ole sama suomennoksesta
  • 2000 Lars ja Mats Huldén Kalevalan ruotsinnoksesta
  • 1999 Hannu Launonen Attila Józsefin teoksen Läpinäkyvä leijona suomennoksesta
  • 1998 Liisa Ryömä Carl Michael Bellmanin Lauluja lasin läpi suomennoksesta
  • 1997 Pertti Nieminen teoksen Kuin lennossa, kuin siivillä – Runoja Laulujen kirjasta Shih chingista suomennoksesta
  • 1996 Jyrki Vainonen Seamus Heaneyn Ojanpiennarten kuningas -kokoelman suomennoksesta
  • 1995 Ei jaettu
  • 1994 Caj Westerberg, Tua Forsströmin Lumileopardit – Puistot ja Gunnar Ekelöfin díwán-trilogian suomennoksista
  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.