Hyppää pääsisältöön

Ulkonäköpaineet ovat myös miesten riesa – katso vaikka somea ja kuuntele miesten läpän heittoa pukukopissa

Mies ja nainen katsovat kännykkään.
Bloggaaja Joonas Pesonen ja psykologi Monica Ålgars poseerasivat kuvaajan pyynnöstä ennen kuin keskustelivat ulkonäköpaineista. Mies ja nainen katsovat kännykkään. Kuva: Yle / Inkeri Kuisma Ulkonäköpaineet,ulkonäkö,Yle Radio Suomi,Monica Ålgars

Oletko mies vai hiiri? - Mielellään olen hiiri tässä tapauksessa, sanoo kolmikymppinen Joonas Pesonen. Hän kehottaa tarkkailemaan käytettyjä sanoja ja sanontoja, jotta pojat ja miehet eivät jäisi kapean mieskuvan vangeiksi.

Joonas Pesonen joutui nuorena painimaan ympäristön asettamien ulkonäköpaineiden kanssa. Hän oli eksyksissä, koska ei tunnistanut itseään 1990-luvun raavaasta miesihanteesta. Hän kertoo kirjoittavansa blogiaan, jotta nuoret uskaltaisivat murtaa stereotyyppisen miehen mallin.

Psykologi Monica Ålgars sanoo Radio Suomessa useiden tutkimusten vahvistavan, että monet miehet kokevat ongelmia kehonkuvassaan.

– He kokevat, että esimerkiksi omassa koossa tai painossa on jotain vikaa tai että he eivät ole tarpeeksi puoleensavetäviä.

UIlkonäköpaineet voivat johtaa jopa masennukseen tai syömishäiriöön. Aiemmin uskottiin, että syömishäiriöt ovat nuorten naisten ongelma. Sittemmin on Ålgarsin mukaan selvinnyt, että asia koskee myös poikia sekä aikuisia, niin naisia kuin miehiäkin.

Olen mieluummin hiiri kuin mies

Pesosella on antaa joitakin neuvoja, miten mieskuvaa voitaisiin monipuolistaa. Hän nostaa ykkösasiaksi tunteet. Hänen mielestään pitäisi vihdoin ymmärtää, että miehilläkin on tunteet.

Tärkeää on myös, että pitää tarkkailla sanoja ja kieltä, jolla puhuu.

– Kestä kuin mies! Oletko mies vai hiiri? Pesonen luettelee esimerkkejä sanonnoista, joita yhä viljellään.

– Mielellään olen hiiri tässä tapauksessa, hän lohkaisee.

Miehen pitää kestää toisen miehen "läppä" ulkonäöstä?

Radio Suomen keskustelussa nousee esiin joukkuelajeja harrastavien miesten keskinäinen “hurtti huumori” – pukukopeissa letkautellaan huomautuksia ulkonäöstä.

Toimittaja Olli Aimola kertoo kokemuksesta, etteivät läpäksi kutsutut heitot tyyliin “on Aimolalle tullut pari kiloa lisää” tunnu hyvältä.

Samaa kertoivat v. 2017 Ylen Vaakakapinan kyselyyn vastanneet miehet.

Pesosen mielestä henkilökohtaisuuksiin menevä huomauttelu on huonoa huumoria, jota ei pitäisi viljellä. Ålgars on samaa mieltä.

– Työssäni näen, miten ihmisten kommentit voivat vaikuttaa. Ne eivät ole ainoa syy sairastua, mutta kyllä se vaikuttaa, miten muut kohtelevat meitä ja kehoamme, hän sanoo.

Aimola kertoo, että pukukopissa mies ei tohdi sanoa joukkuekaverilleen “hei, toi oli ikävästi sanottu”, koska itsestään selvästi miehen pitää kestää puhe kuin puhe.

Ammattiauttajat eivät tunnista miesten ongelmia

Monica Ålgars väittää, että kielikuvat, joita käytämme ja niiden takana olevat asenteet selittävät osaltaan sekä avun pyytämisen että sen saamisen vaikeuksia. Hän on työssään psykologina ja psykoterapeuttina erikoistunut auttamaan kehonkuvansa tai syömishäiriön kanssa kamppailevia.

– Uskoisin, että pojilla ja miehillä on suurempi kynnys hakea apua kuin tytöillä ja naisilla. Tämä liittyy ehkä stereotypioihin ja leimautumisen pelkoon, mutta myös tapaan suhtautua omiin kokemuksiin ja tunteisin.

– Uskallan väittää, että paljon herkemmin me ammattihenkilöt huomaamme kehonkuvaan liittyviä ongelmia tytöissä ja naisissa, ja poikien ongelmat jäävät huomaamatta.

Pesonen sanoo olleensa onnekas, koska hänellä on ollut läheisiä ihmisiä, joiden kanssa on voinut puhua tuntemuksistaan.

Lihaksikas mies punaisissa shorteissa levittää käsiään ja pitelee kameraa.
Mies esittelee lihaksiaan. Lihaksikas mies punaisissa shorteissa levittää käsiään ja pitelee kameraa. Kuva: Unsplash / Jakob Owens mies,Ulkonäköpaineet,retkeily,ilo

Instagrammissakin voisi näkyä vähemmän täydellisyyttä

Joonas Pesosen nuoruudessa Batman-tyyppiset sankarihahmot olivat mallina atleettivartaloiselle miesihanteelle, nykyisin ihannemiehen malleja väitetään olevan useita. Sosiaalinen media kuitenkin todistaa toista.

Somessa poikien ja miesten päivitykset pursuavat lihaksia ja huolella valittuja asentoja, päälle on valittu puoleensavetävimmät vaatteet ja hiukset on aseteltu karvalleen oikein.

– Feedissä sokaistuu, kun unohtuu, että se on vain yksi ainoa kuva yhdestä hetkestä, Pesonen myöntää.

Silotellun totuuden sijaan oikeita ihmisiä näkee vaikkapa uimarannoilla, uimahalleissa ja saunoissa.

Ålgars innostuu tästä keinona tarkistaa faktat. – Kehoja ja ulkonäköjä on todella monenlaisia. Instagrammissakin voisi näkyä erilaisuutta ja vähemmän täydellisyyttä.

Pesonen tunnustaa itsekin ruokkivansa yksipuolista mieskuvaa päivityksissään – ja toruu itseään siitä. Ehkäpä hänkin julkaisee joskus aamukuvan, jossa tukka sojottaa nukkumisen jäljiltä.

– Jokainen haluaa olla uniikki lumihiutale ja kuulua samalla johonkin joukkoon, hän kuvaa mielikuvien ja todellisuuden ristiriitaa.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi