Hyppää pääsisältöön

Puheet kertovat hetkistä historiassa

Urho Kekkonen puheenjohtajan paikalla ETYKissä Helsingissä 1975
Urho Kekkonen puheenjohtajan paikalla ETYKissä Helsingissä 1975 Urho Kekkonen puheenjohtajan paikalla ETYKissä Helsingissä 1975 Kuva: Jorma Pouta/Lehtikuva Urho Kekkonen,ETYK,teeman historia

Toisen maailmansodan tapahtumista viime vuosien kuumimpiin poliittisiin kiistoihin – viisiosaisessa lyhytdokumenttisarjassa aiheena on viisi eurooppalaista puheenvuoroa, jotka kertovat omasta ajastaan ja herättivät aikanaan keskustelua.

Suuret puheet ovat merkillinen historiallisen tapahtuman laji. Niillä on nostatettu kansoja vastarintaan ja rakennettu rauhaa, niissä on maalattu visioita tulevaisuudesta ja julistettu aikakausia päättyneiksi. Ketkä ovat meidän aikamme suuria puhujia? Ranskalais-saksalaisen Arten tuottamassa viisitoistaminuuttisten historiadokumenttien sarjassa esitellään puheita, joissa Euroopan historialliset hetket tiivistyvät.

Jokainen puhe on oman aikansa tuote, ja sitä ymmärtääkseen on tiedettävä, kuka oikeastaan puhui, missä ja kenelle. Tarkastelemalla puheita, jotka kertovat jotain olennaista tietystä hetkestä historiassa, löydämme niistä myös ajattomia sanomia.

Viidessä jaksossa aiheena on puheita toisen maailmansodan ajoilta 2010-luvulle.

Sveitsi 1940 – Henri Guisan: Pystymmekö puolustautumaan?

Sveitsi ei taipunut – vai taipuiko?

Kesällä 1940, kun Ranska oli sortunut Saksan hyökätessä ja Britannian armeija paennut mannermaalta, moni sveitsiläinen odotti maansa olevan valloittajan seuraava kohde. Silloin Sveitsin asevoimien komentaja kenraali Henri Guisan piti kansakunnalle rohkaisevan radiopuheen, jossa hän julisti, ettei Sveitsi antautuisi. Kuka tahansa maahan tunkeutuva vihollinen joutuisi maksamaan kalliin hinnan.

Sveitsi ei lopulta joutunutkaan taistelemaan toisessa maailmansodassa. Mutta kuinka suurelta osin tämä oli Sveitsin asevoimien ansiota – miten puolueeton Sveitsi todella oli?

Belgia 2016 – Paul Magnette: Ei CETA-sopimukselle

Tarvittiin vain yksi vastustaja, ja se yksi oli Vallonian pääministeri.

Vuonna 2016 keskustelu suurista vapaakauppasopimuksista kävi kiihkeänä. Vuosien ajan diskreetisti juristien ja virkamiesten kesken valmistellut mutkikkaat kokonaisuudet joutuivatkin julkisen riepottelun kohteeksi.

Lokakuussa 2016 Belgian Vallonian aluehallituksen pääministeri Paul Magnette oli yhtäkkiä koko Euroopan ja maailman intensiivisen mielenkiinnon kohteena. Vallonia oli päättänyt torjua EU:n ja Kanadan neuvotteleman CETA-sopimuksen. Miksi niin, ja mitä sitten tapahtui?

Itävalta 1988 – Thomas Bernhard: Skandaali nimeltä Heldenplatz

Itävallan natsimenneisyyden haamut teatterin näyttämöllä.

Vuonna 1988 Itävallassa vietettiin Anschlussin eli maan natsi-Saksaan liittämisen muistovuotta. Kirjailija Thomas Bernhardilta tilattiin samana vuonna Wienin kaupunginteatterin juhlavuoden näytelmä, jolla hän aiheutti yhden Itävallan historian suurimmista kulttuuriskandaaleista. Draamassa nimeltä Heldenplatz Bernhard epäsuorasti moitti maanmiehiään välinpitämättömyydestä ja väitti ettei natsiajasta ollut tehty kunnolla tiliä. Itävallan kunnian tahraamista, veronmaksajien rahoilla!

Osuiko Bernhard arkaan paikkaan antaessaan ymmärtää, että juutalaisvastaista henkeä oli edelleen Itävallan ilmassa? Mitä Bernhardista ja hänen väitteistään ajatellaan nyt, 30 vuotta myöhemmin?

Helsinki 1975 – Urho Kekkonen ja liennytyksen huippukokous

Oliko ETYK suomettumisen huipentuma vai alkoiko rautaesirippu silloin rakoilla?

ETYK oli ja on edelleen kiistelty tapahtuma niin Suomessa kuin maailmallakin – tosin jossain määrin eri syistä. Urho Kekkosen suuri hanke toi Euroopan maat ja maailman supervallat saman pöydän ääreen vuonna 1975, ja tuloksena oli sopimus, jolla vakiinnutettiin kylmän sodan rajalinjat normaalien kansainvälisten suhteiden pohjaksi. Samalla Neuvostoliitto sitoutui, ainakin paperilla, kunnioittamaan itäblokin kansakuntien itsemääräämisoikeutta.

Omassa puheessaan huippukokoukselle Kekkonen korosti ihmisten välisten yhteyksien ja yhteistyön merkitystä turvallisuudelle. Oliko ETYK lännen myöntyväisyyslinjan aallonpohja vai avasiko se mahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnalle rautaesiripun takana?

Irlanti 2014 – Panti Bliss: Yes, equal!

"Useimmat teistä ovat luultavasti homokammoisia. Niin olen minäkin."

Irlantilainen drag queen Panti Bliss astui helmikuussa 2014 Irlannin kansallisteatterin lavalle pitämään puhetta. Hän oli juuri ollut kohun keskipisteessä nostettuaan tv-haastattelussa esille Irlannissa yhä elävän homofobian. Vahingossa aktivistin rooliin joutunut Panti Bliss puhui avoimesti omasta kokemuksestaan homona, ja hänen esiintymistään on sanottu Irlannin hienoimmaksi puheeksi vuosisatoihin.

Panti Blissin puhe ja sen vastaanotto osoittivat Irlannin olevan muuttumassa. Seuraavana vuonna 62 prosenttia irlantilaisista äänestäjistä kannatti tasa-arvoista avioliittolakia.

Les grands discours Arten sivuilla (ranskaksi)

  • Historia synnyttää musiikkia, musiikki tekee historiaa

    Sarja historiallisista tapahtumista musiikin kautta.

    Millaista musiikkia soi viime vuosikymmenten historiallisten tapahtumien taustalla? Millaisiin lauluihin kuulennot, sodat ja mullistukset ovat innoittaneet lauluntekijöitä? Kahdeksanosainen sarja tarkastelee lähihistorian merkkihetkiä musiikin kautta, Vietnamista Berliinin muurille, Apollo-lennoista New Yorkin homojen Stonewall-mielenosoituksiin.

  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema