Hyppää pääsisältöön

Poliisi vastaan poliisi: käsikirjoitus

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.
Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus. MOT,käsikirjoitukset

intro: poliisin päivä –tapahtuma Vantaan Jokiniemessä, KRP:n edustalla 25.8.2018

Kai Mykkänen: Suomessa on hyvin harvalukuinen, mutta maailman luotettavin poliisi.

Juha-Pekka Viitaniemi: Onhan mun maine niin täydellisesti pilattu ja tuhottu siellä. Jokainen ymmärtää sen minkälaista on olla poliisilaitoksen sisällä epäiltynä törkeistä rikoksista jatkuvasti.

Eerik Soininen: …kun asioita niitä ratkotaan käräjillä. Että meillä aikaisemmin kyllä asiat niin kun saatiin täällä laitoksen sisällä hoidettua keskenään, jos jotakin riita-asioita oli.

MOT: POLIISI VASTAAN POLIISI

poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen: Tervetuloa viettämään valtakunnallista Poliisin päivää maassa, joka on eri tutkimusten mukaan maailman vakain, vapain ja turvallisin. Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat.

Mielipidemittausten mukaan Suomen kansa suorastaan rakastaa poliisia, mutta voiko poliisi itse hyvin? MOT:n toimitus on vuosien varrella saanut vinkkejä poliisin sisältä: poliisilaitosten karsimisten aiheuttamista ongelmista, kiusaamistapauksista, jotka on haluttu vaieta kuoliaiksi, syrjintäepäilyistä ja palkkariidoista, joissa poliisilaitosten johto on saanut nenilleen.

MOT: Itä-Suomen poliisilaitoksen apulaispäällikkö ajeli pari vuotta sitten tässä Viitostiellä hurjaa ylinopeutta. Poliisipartio mittasi 135 kilometriä tunnissa kahdeksankympin alueella.

MOT:n kuvaaja: Mitkäs oli seuraukset?

MOT: No, vajaa neljä tonnia sakkoa. Apulaispoliisipäällikkö sai kyllä kortin heti takaisin ja työt jatkuivat normaalisti lupahallinnon puolella. Hänelle kuuluvat muun muassa ajoluvat ja sen tyyppiset asiat, mutta ei me sen takia olla tänne Itä-Suomeen ajettu. Täällä on vähän muunlaiset murheet.

Vielä parikymmentä vuotta sitten nykyisen Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella oli 14 poliisilaitosta. Poliisin rakenneuudistus Pora Ykkösen jäljiltä niitä oli vuonna 2009 enää kolme. Ja nyt siis yksi. Kehitys on ollut samanlaista koko Manner-Suomessa, jossa nyt on jäljellä yksitoista poliisilaitosta. Tässä ohjelmassa vierailemme niistä kolmella.

MOT: Miten poliisi suoriutuu tehtävistään täällä Itä-Suomessa tällä hetkellä?

Soininen: No kyllähän se tuota harva-alue ku on periaatteessa tyhjennetty poliisista niin sehän tarkottaa, ett käytännössä sitä, sitä että siinä niin kun avun saanti on viivästyny aika paljonkin (ja toisaalta niin ku tässä vaiheessa vielä meiän tulokset on kohtuullisen hyviä, yllättävänkin hyviä ajatellaan vaikka meitä Itä-Suomen laitoksesta on lähteny semmonen sata sata poliisia.

Taisto Huokko: Joo. Jos lyhyesti sanoo niin hyvin suoriutuu elikkä sillon tarkotetaan sitä, että näillä perinteisillä mittareilla ku tarkastellaan, puhutaan toimintavalmiusajoista tai rikosten selvitystasoista tai tutkinta-ajoista. Kyll nää etäisyydet aiheuttaa sen, että joka hälytykselle ei voida partiota laittaa eikä kyetä laittamaan. Joudutaan puhelimella hoitamaan. Meill on arviolta tehtäviä Itä-Suomessa viikottain noin 2000. Niin keskimäärin 15-prosenttia ehkä jopa 20-prosenttia hoidetaan puhelimella.

Soininen: Kaikki niin sanotut pienemmät rikokset ne jää oottamaan aikaa parempaa elikkä käytännössä niitä suurimpaa osaa ei tutkita sitte ollenkaan

Siellä rattijuopot saa ajaa niin ku aika huoletta menemään, siitä soitetaan, kansalainen hätäkeskukseen, että hei täällä joku kännikäinen ajeloo vaikka Ilomantsiin.

kyllähän tää tietysti tällainen rikostilastoja parantaa kun pikku tota taajamia tyhjennetään niin siellä rikostilastot siisteytyy siellähän rikollisuus vähenee. Se johtuu siitä kun siellä ei ole poliisia.

MOT: Joo niin, se on tilastokikka?

Soininen: Outokummusta jo vuosia sitten hävis oma virkapukuinen poliisi pois niin sieltä loppu käytännössä rattijuoppous siihen. Elikkä ihmiset raitistu.

MOT: Tapahtui tämmönen ihme?

Soininen: Niin kyllä.

Poliiseille maksetaan peruspalkan päälle enintään 32 prosenttia henkilökohtaista suoritelisää. Suoritelisän maksamisesta päättää laitoksen johto lähiesimiehen esityksestä .

Soininen: Pohjois-Karjalassa oli tulokset huomattavasti parempia kun verrattuna melkeen koko muuhun Suomeen. Ja siitä tuli se meille prosentin puolentoista ero siihen palkkaan, mutta se ei niin kun se ei nykyjohdolle käynyt, että ne pitää pal kaikilla pitää olla sama palkka, mikä on taas niin ku hassu ajatus jos verrataan tulosta.

Itä-Suomessa käynnistyi palkkariita, kun kolmesta laitoksesta tuli yksi. Päälliköt Kuopiossa totesivat, että pohjoiskarjalaisten henkilökohtaisia suorituksia oli tulkittu vuosia yläkanttiin. Siksi heidän palkkansa jäädytettiin. Mutta yksi vanhempi konstaapeli vei riidan työtuomioistuimeen ja siellä Kuopion pomot hävisivät - henkilökohtaiselle suoritusosalle ei saa asettaa yksipuolisesti enimmäismäärää. Vanhempi konstaapeli sai lisää palkkaa.

MOT: Vaikuttaako se jatkossa teidän tähän palkkauspolitiikkaan sitten tää päätös?

Huokko: Totta kai se vaikuttaa sillä tavalla, että tuon tyyppistä rajotetta ei voida käyttää.

Poliisin kenttähenkilöstössä on herännyt epäilys, että poliisipäälliköt sopivat keskenään eräänlaisesta palkkakartellista, jossa tuijotetaan keskiarvoja ja torpataan uudet palkankorotusperusteet.

Huokko: Joo tää ei pidä paikkaansa, että että tuota sovitaan jostakin tasosta, että. Tilannehan on se, että varmaan jokainen poliisilaitos seuraa niin ku muiden poliisilaitosten kehitystä ja taas jälleen kerran puhutaan ikävästä asiasta, keskiarvosta. Mutta että ei ei mitään sopimuksia oo tehty.

Savolaisten ja pohjoiskarjalaisten laittaminen saman poliisilaitoksen alle ei siis ole mennyt putkeen. Pohjois-Karjalan poliisiyhdistys kanteli vuosi sitten Poliisihallitukselle asti ja julisti menettäneensä luottamuksen laitoksen johtoon.
Kertojaääni: ”Syyllistäminen on aiheuttanut henkilöstössä vastakkainasettelua savolaisten ja pohjoiskarjalaisten välillä. Tämä tilanne pahentaa eriarvoisuutta laitoksen henkilöstön keskuudessa.

Huokko: Ett se se on todella harmi, että ett näin on käynyt, pahoittelen sitä, mutta se ei oo ollu tarkotus.

Poliisihallitus ei vastauksessaan Pohjois-Karjalan poliisiyhdistykselle halunnut ottaa mitään kantaa Itä-Suomen poliisijohdon toimintaan tai itse palkkakiistaan. Se totesi vain, että tilanne poliisilaitoksella on haasteellinen.

Soininen: Kun luottamus kerran menetetään niin se on hirmu vaikea saaha takasin rakennettua, se kestää.

Ennakkotiedot poliisin loppuvuonna julkistettavasta henkilöstöbarometrista kertovat, että Itä-Suomen poliisilaitokselta entistä useampi on hakeutumassa muualle töihin ja että arviot laitoksen johtamisesta menevät punaiselle pahemmin kuin edellisellä kerralla.

Huokko: Me ollaan, voin sanoo, että varsin merkittävästi satsattu nimenomaan niin ku johtamisen kehittämiseen esimiestyössä. Hyvin monin tavoin ja tota nyt näyttää kuitenki siltä tuon barometritulosten mukaan niin meidän on edelleen syytä niin ku tehdä sitä työtä ja jatkaa.

Olisimme halunneet selvittää, mitä eroja työhyvinvoinnissa on eri poliisilaitosten välillä. Teimme henkilöstöbarometristä tietopyynnön jokaiselle Suomen 11:lle poliisilaitokselle, tuloksetta. Poliisihallituksen linjauksen mukaan laitosten työhyvinvointi ei kuulu kansalaisille julkistettavien asioiden piiriin.

Mykkänen: Se tietysti täytyy muistaa, ett ku meill on kuitenkin yli 7000 poliisia joka päivä töissä niin tämän kokoisessa yhteisössä totta kai syntyy myös riitoja ja on myös sairauksia, henkisiäkin sairastumisia, joita sitten josta aiheutuu sitt seuraamuksia, mutt oleellist on se, että esimiehet on kykeneviä puuttumaan ja että yhteisön henki yleisesti on hyvä.

Poliisihallintoon on tehty vuosina 2014-2018 154 aluehallintoviranomaisten tarkastusta, jotka ovat koskeneet esimerkiksi työpaikan ristiriitoja ja työssä jaksamista. Tarkastuksilla on kiinnitetty huomiota työn kuormitustekijöihin ja noin joka neljäs kohde on saanut velvoitteen korjata toimintatapoja poliisilaitoksilla. Suoranaista epäasiallista kohtelua ja syrjintää on ollut työsuojelun vastuualueella käsiteltävänä noina vuosina poliisihallinnossa vain viisi kertaa.

Yksi näistä valvontapyynnön tekijöistä on rikosylikomisario Ilkka Piispanen.

MOT: Kuulostaa erikoiselta että niinkin korkea-arvoista poliisia kuin rikosylikomisariota syrjitään. Millä tavalla teitä on syrjitty?

Ilkka Piispanen: No sen jälkeen kun minä sairastuin ja kerroin tästä sairastumisesta niin periaatteessa koko ajan ja se on ilmenny sillä tavoin että minun työura, se on niinkun pysäytetty ja se on
kääntyny laskuun.

Piispanen johti aikaisemmin Jokilaaksojen poliisilaitoksen rikostorjuntayksikköä Ylivieskassa. Vuoden 2014 rakenneuudistuksessa poliisilaitos yhdistettiin Oulun poliisilaitokseen.

Piispanen: Minun hierarkkinen asema tippui yksikön johtajasta tutkinnanjohtajaksi. Ja sillä oli automaattinen vaikutus palkkaukseen. Ja tämä kosketti vain minun johtamaa yksikköä.

Pyysimme ensisijaisesti poliisipäällikkö Sauli Kuhaa kameran eteen vastaamaan Ilkka Piispasen syytöksiin, mutta päällikkö päätti laittaa tuleen apulaispäällikkö Arto Karnarannan.

Arto Karnaranta: Kysymys on organisaatiorakenteen muuttamisesta, josta johtuen sitten Ilkka Piispanen on henkilökohtaisista syistänsä tietysti johtuen tykännyt sitten erityisen huonoa ja kokee kokee, että että tämä organisaatiomuutos rakenteeseen on on tehty hänen terveydentilaan liittyvistä syistä johtuen. Ja tämähän ei pidä paikkaansa.

Karnaranta: Oulussa yksi tutkintayksikkö lakkautettiin. Eli kahdesta tutkintayksi silloisesta tutkintayksiköstä muodostettiin yksi tutkintayksikkö, yhdistettiin ne toinen toisiinsa. Ja samalla tehtiin myöskin tuolla Koillismaan alueella Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi-alueella tehtiin vähän vastaavan tyyppisiä muutoksia. Eli eli se Jokilaaksojen tutkintayksikkö ei kylläkään ollut ainoa, joka oli muutoksen kourissa tuossa vaiheessa.

Karnaranta: Joillakin on saattanut palkka nousta jos toimenkuvaan on tullut lisää tehtäviä. Joidenkin osalta se on voinut laskea jos jos toimenkuva on on on supistunut.

MOT: Eli ymmärsinkö oikein että vastaavissa viroissa teidän kollegat ovat säilyttäneet palkkatasonsa tai sitä on jopa nostettu, mutta teillä sitä on laskettu?

Piispanen: Juuri näin niinkun sanoitte, että ovat säilyttäneet ja osalla on nostettu ja heidän toimenkuvaan ei oo tullu mitään muutoksia.

Karnaranta: Poliisilaitoksen kanta yleisellä tasolla syrjintään on on nollatoleranssi, me emme hyväksy sitä missään tilanteessa, emmekä kenenkään henkilön kohdalla, ei ei missään tapauksessa. Ei myöskään Piispasen osalta, että tällä hänen terveydentilallansa ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Ilkka Piispasella diagnosoitiin FALS-sairaus vuonna 2010. Se on lopulta kuolemaan johtava, lihaksia ja liikehermoja rappeuttava sairaus, mutta se etenee hitaammin kuin tutumpi lihasrappeuma ALS.

Piispanen: Kyllä, täs ei voi ennustaa yhtään mitään, että lääkärit on seitsemän vuotta nyt jo olleet väärässä.

MOT: Ja tämä sairaus, joka vaikuttaa teidän motoriikkaan, ei kuitenkaan vaikuta teidän ajatteluun ja kognitiivisiin taitoihin?

Piispanen: No ei ainakaan tällä tietämyksellä ja onneksi näin, että pystyy töissä olemaan. Päätähän mä täällä käytän ja käsiä, ei täällä jalkoja tarvii.

Piispanen kaatui vuonna 2015 ja katkaisi reisiluunsa. Sairausloman jälkeen laitoksen johto ohjasi hänet dementiatutkimuksiin.

Karnaranta: Minun ymmärrys on se, että vastaavan tyyppisessä tapauksessa työterveyshuolto tai tai vastaava, joka tämmösen tämmösen arvioinnin tekee niin niin, ett siihen sisältyisi myöskin tämä dementiatesti. Se on minun käsitykseni tämä.

Piispanen: Työnantaja käytti valtion virkamieslain suomaa oikeutta ja määräsi minut tutkimuksiin. Ja kylhän sitä on ihmetelty porukalla että miksi sinne jouduin.

Ilkka Piispanen kokee, että työnantaja on pitkin matkaa esittänyt hänestä valheellisia ja loukkaavia väitteitä, kuten
on painostanut alaisiaan vaikenemaan sairaudestaan
teettänyt töitään muilla
on käyttänyt työaikaansa poliittiseen toimintaan

Piispanen on kotikuntansa Toholammin kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Piispanen: No eihän niis oo mitään perää ja nuo on, miten minä nyt sanoisin, järjettömiä väitteitä. Kuinka minä voisin ketään painostaa, jos minä sen tien valitsisin niin ei tämä työssäkäynti ainakaan helpottuisi.

Karnaranta: Onko hän selviytynyt työstään, niin minun näkökulma, operatiivisesta toiminnasta vastaavana on se, että hän on selvinny työstään hyvin.

MOT: Hän ei ole saanut huomautuksia eikä varoituksia?

Karnaranta: Ei minun tietääkseni ole saanut.

Piispasen syytöksen työnantajaansa kohtaan ovat kovat:
Oulun poliisilaitos on toistuvasti rikkonut yhdenvertaisuuslakia.
Työnantajan menettelyssä poliisilaitos on syyllistynyt muun muassa työturvallisuusrikokseen, työsyrjintään, virka-aseman väärinkäytökseen ja kunnianloukkaukseen.

Toisaalta Piispanen hävinnyt tähän asti käymänsä taistelut. AVI ei löytänyt konkreettista näyttöä, että työnantaja olisi toiminut yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaisesti. Myös palkkariidassa työtuomioistuin päätti työnantajan eli valtion hyväksi. Piispanen teki tutkintapyynnön poliisilaitoksen neljää johtavassa asemassa olevaa henkilöä vastaan. Lapin syyttäjänviraston syyttäjä-tutkinnanjohtaja ei nähnyt syytä epäillä Oulun poliisilaitoksen johtoa mistään rikoksesta. Piispanen on valittanut tämän jälkeen myös syyttäjän toiminnasta Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Virastoon tulee vuosittain 600:sta 900:ään ilmoitusta poliisin epäillyksi tekemistä rikoksista.

Jos poliiseihin törmää entistä harvemmin kentällä, niin käräjäsaleissa heitä näkee - ja arvovaltaisimmalla mahdollisella tasolla. Entinen eläkkeellä oleva poliisiylijohtaja, Helsingin poliisilaitoksen eläkkeellä oleva entinen komentaja ja nykyinen, virasta pidätetty komentaja sekä muun muassa KRP:n nykyinen, virasta pidätetty johtaja ovat syytteessä virkarikoksista, jotka liittyvät Jari Aarnion rikosvyyhteen ja tietolähdetoiminnan valvomattomuuteen.

Smolnassa, valtioneuvoston juhlahuoneistossa kukitetaan Vuoden poliisi 2018 rikoskomisario Santeri Sivonen, KRP:n UHKAT-toiminnon päällystöesimies.

MOT: Nyt valittiin varmasti luotettava vuoden poliisi, mutta aina se valinta ei ole mennyt nappiin. Jari Aarniokin on valittu vuoden poliisiksi. Mitä Aarnion tapaus ja se, että korkeat poliisijohtajat ovat nyt epäiltynä virkarikoksesta, mitä se on aiheuttanut poliisin maineelle?

Mykkänen: Luottamus on edelleen 95 prosenttia, eikä ole häivähtänyt luottamus poliisiin, mutta kyllä kysymyksissä tarkemmin kun kysytään, että luotetaanko, että kaikki poliiisit ovat esimerkiks korruptoitumatttomia niin niin siellä näkyy notkahdus jo silloin neljä vuotta sitten alkanut ja voimakkaasti on painotettu organisaatiolle, että se täytyy ansaita takaisin.

50:stä 70:een poliisia on saanut vuosittain tuomion rikoksista. Suurin osa näistä on lieviä tekomuotoja. Muita virkavelvollisuuksien rikkomisia on tapahtunut 176 kertaa, epäasiallista käyttäytymistä 63 kertaa.

Tänä syksynä on ollut julkisuudessa epäillyt kiusaamistapaukset Lounais-Suomen poliisilaitoksella. MOT tapasi molemmat poliisit, jotka ovat kannelleet apulaispoliisipäälliköstä AVIin.

Viitaniemi: Mä olen käynyt varmaan 150 kertaa kaiken kaikkiaan työterveyslääkärin ja työterveyspsykologin vastaanotolla ja kaikki mahdolliset mitä työterveyshuollon kautta on ollu mahdollista saada ja vähän enemmänkin.

Viitaniemen ongelmat poliisilaitoksella alkoivat onnettoman talokaupan jälkeen. Hän myi talonsa kuusi vuotta sitten samalla poliisilaitoksella työskentelevälle kollegalle. Puolentoista vuoden asumisen jälkeen tämä halusi purkaa kaupan tai saada merkittävän alennuksen kauppahintaan. Viitaniemi ei tähän suostunut ja niin alkoi vuosia kestänyt riitely.

Talon ostanut poliisi teki tutkintapyynnön petoksesta, mutta syyttäjä ei nähnyt asiassa rikokseen viittaavaa. Asuntokauppaa puitiin kuitenkin oikeudessa riita-asiana. Viitaniemi hävisi käräjäoikeudessa. Hovissa hän sen sijaan voitti. Asian piti olla siis loppuun käsitelty. Mutta nyt talokauppa on jälleen käräjillä, rikosasiana. Viitaniemeä epäillään törkeästä petoksesta.

Asianajajaliiton asiantuntijaryhmän jäsen: Hoidan verraten paljon asunto- ja kiinteistökauppariitoja, mutta tällaiseen en ole törmännyt. Luulen, että ihan helppo ei tällaisessa asiassa ole saada tutkintapyyntöä etenemään vaan poliisi pitkälti katsoo nämä asiat yksityisoikeudellisiksi riidoiksi.

Viitaniemi: mä tein tämmösen oikeustoimen eli myin talon, tein ihan rehellisen kaupan siin omasta mielestäni ja sit on lähdetty tähän, tää on kestäny nyt kuusi ja puol vuotta. Ja ihan rikosepäilyt on kestäny viisi vuotta.

Olennaista ei ole, mikä on talokauppaan kytkeytyvän oikeuskäsittelyn lopputulos vaan se, onko talokauppa vaikuttanut Viitaniemen asemaan työpaikalla.

Viitaniemi on ollut poliisina 26 vuotta. Häneen ei ole kohdistunut yhtään kurinpidollista toimenpidettä ennen talokauppariitaa. Sen sijaan riidan aikana hän on ollut virasta pidätettynä kaksi kertaa: aikaisemmin kuukauden ja nyt kesäkuun alusta lähtien.

Työpaikalla Viitaniemi ajautui törmäyskurssille talokaupan toisen osapuolen esimiehen, erityistutkintasektorin silloisen johtajan, nykyisen apulaispoliisipäällikkö Teijo Ristolan kanssa.

Viitaniemi: Hän mainitsi että tää talokauppa rasittaa koko poliisilaitosta ja mä en ymmärtäny sitä ja kysyin hänelt sit et miten mun talokauppani, miten se kuuluu poliisilaitokselle, miten se vaikuttaa tähän, miten se kuuluu hänelle, hän ei siihen mitään vastannu.

Esitimme haastattelupyynnön myös Teijo Ristolalle, mutta poliisipäällikkö Tapio Huttunen päätti, ettei Ristola esiinny tässä ohjelmassa omassa asiassaan.

Viitaniemi kokee, että Ristola on kiusannut häntä palavereissa sekä ehdottanut mielivaltaisia työsiirtoja. Hän on tehnyt Ristolasta rikosilmoituksen.

Viitaniemi: onhan mun maine niin täydellisesti pilattu ja tuhottu siellä, jokainen ymmärtää sen minkälaista on olla poliisilaitoksen sisällä epäiltynä torkeistä rikoksista jatkuvasti niin… ei oo mahdollista. Ei enää psyyke kestä sitä.

Kun poliisia epäillään rikoksesta, juttu pitää tutkia jossain muualla kuin omalla poliisilaitoksella. Viitaniemen talokaupan jatkonäytöksessä oli kuitenkin erikoinen piirre: sen tutkinta kahden riitajutun todistajan osalta aloitettiin omalla laitoksella. Viitaniemen kahta asiantuntijatodistajaa epäillään törkeästä perättömästä lausumasta oikeudessa ja heitä siis tutki aluksi talon ostajan entinen esimies omalta laitokselta.

Esitutkinta-oikeudesta väitellyt Mika Launiala pitää tätä ratkaisua outona.

Mika Launiala: Tässä on kyseessä rikosjuttu, jossa poliisimies on asianomistajana ja juttua tutkitaan poliisilaitoksessa, jossa tämän poliisin virkapaikka on. Ja se on yksi sellainen esimerkki, joka hallituksen esityksessä mainitaan tilanteesta, jossa tutkinta pitäisi suorittaa jossain muussa poliisilaitoksessa esteellisyyden takia. Eli jutun esitutkinnan puolueettomuus kärsii siitä, että juttu tutkitaan poliisilaitoksessa, jossa jutun asianomistajana oleva virkamies itse palvelee.

Iiro Paakkinen on toinen Lounais-Suomen apulaispoliisipäälliköstä kannellut poliisi.

MOT: Miten poliisipäällikkö suhtautu teidän valitukseen? Tai kummasteluun?

Iiro Paakkinen: Mielestäni hän suhtautu hyvin siinä tilanteess eli kerroin hänelle asiat, kerroin sen, ett tota oon hyvinkin kummissani siitä, ett oon nyt joutunu jollain tavall Ristolan hampaisiin ja ja ihmettelin sitä, ett ett mikä siihen mahto olla syynä ja hän otti asian niin ku olin tavallaan odottanutkin eli hän sano, ett ett tämmöseen pitää puuttua, ett tämmönen kiusaaminen pitää loppua,

Tapio Huttunen: Tapaus on sellanen jossa olen asianomaisen ihmisen kanssa keskustellut tässä mutta keskustelujen jälkeen ja selvittelyjen jälkeen itse en pitänyt niitä argumentteja mitä siinä esitettiin kiusaamisena.
Toinen tapaus on semmonen jossa valitettavasti vakavan rikossyytteen vuoksi olen joutunut jättämään virasta toisen ja kiusaamisväite tuli sitten pari viikkoa tämän tapauksen jälkeen.

Viitaniemi: No sehän ei pidä paikkaansa et mä olen 2015, poliisipäällikkö kävi sillon Kaarinan poliisiasemalla jossa mä toimin sillon niin hän kävi kenttäkäynnillä siellä ja mä kerroin hänelle sillon et mulla on nyt jo kohdistettu koko tän talokauppariidan aikana kiusaamista, epäasiallista käyttäytymistä tän erikoistutkintasektorin poliisien toimesta. Ja hän sano et se on hänen tehtävä puuttuu siihen jos mä teen ilmotuksen ja sit mä oon tehny vuonna 2016 ja 2017 hänelle lisää näit ilmoituksia mut ne ei oo johtanu mihinkään.

Huttunen: Talokauppa on siviilijuttu eikä se kuulu tänne mut valitettavasti tämä on tullut osaks tätä meidän poliisilaitoksen elämää, mut sen voin sanoa, että se on ollu vireillä jo monta vuotta ja se millään tavalla ei vaikuta meidän päivittäiseen työntekoon täällä. Tuntuu että ainoastaan media tekee tästä ongelmaa tällä hetkellä.

Aluehallintoviranomaisen tarkastuksen perusteella on syytä epäillä, että poliisilaitoksella on kohdeltu alaisia epäasiallisesti ja työnjohtovaltaa on käytetty tavalla, johon on puututtava.
.
MOT: Useat alaisenne ovat kertoneet minulle että poliisilaitostanne johdetaan pelolla, huutamalla ja käskyttämällä.

Huttunen: Minä sanon kyllä että pelolle ei oo sijaa tässä talossa. Tai pelolla johtamiselle ei oo sijaa tässä, meil on täys nollatoleranssi siihen.

MOT sai haltuunsa rikostorjuntasektorin työhyvinvointikyselyn ajalta, jolloin apulaispoliisipäällikkö Ristola johti sektoria.

MOT: Alaiset ovat siis vastanneet tähän kyselyyn että ”johtaminen on jämähtänyt käskytystasolle”, ”johtajilla heikot ihmissuhdetaidot, jotka pitävät yllä eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta”. Tää rikossektorin hyvinvointikysely näyttää erilaisia asioita kuin henkilöstöbarometri.

Huttunen: No ensinnäkin toteaisin että rikostutkintasektorin hyvinvointikysely tehtiin siinä vaiheessa kun me käynnistettiin rikostutkintasektorin kehittämistoimia. Me haluttiin tehdä tämmönen lähtötason kartotus ihan avoimelta pöydältä ja haluttiin et kaikkien ääni tulee kuuluviin siellä. Ja niinkun kerroin tossa noista rikostutkintasektorin tän hetkisistä barometrituloksista niin ne on erinomaisia.

ohjelman loppukaneetit

MOT: Seuraavaksi tapauksenne on esillä Kokkolan käräjäoikeudessa yhdenvertaisuuslakiin perustuvana riita-asiana. Mitä odotatte käsittelyltä?

Piispanen: Minä ensisijaisesti odotan sitä että työnantaja hyväksyy tekemäni kanteen ja saamme sovintoratkaisun aikaiseksi.

Karnaranta: No onhan se tietyllä tavalla kiusallinen totta kai tämmönen organisaation sisäinen varsin vakavalta vaikuttava riita-asia. Joka joka niin pahimmillaan voi voi vaikuttaa sekä työyhteisön sisäiseen ilmapiiriinkin niin kyllä minä sitä aika kiusallisena tapauksena pidän.

Ilkka Piispanen odottaa Valtakunnansyyttäjänviraston vastauksia tekemiinsä valituksiin. Juha-Pekka Viitaniemen petosrikosjutussa annetaan käräjäoikeuden tuomio myöhemmin tällä viikolla. Viitaniemestä on aloitettu Sisä-Suomen syyttäjänvirastossa myös uusi poliisirikosepäilyn esiselvittely. Viitaniemen muun muassa Teijo Ristolasta tekemä tutkintapyyntö on Sisä-Suomen syyttäjänvirastossa. Siellä selvitellään yhä täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit. Myös keskusrikospoliisi on mukana selvittelyssä.

Soininen: Asioita niitä ratkotaan käräjillä. Että meillä aikaisemmin kyllä asiat niin kun saatiin täällä laitoksen sisällä hoidettua keskenään, jos jotakin riita-asioita oli.

Kysyimme myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiselta, onko hän huolissaan alaistensa jaksamisesta. Kolehmainen vastasi sähköpostilla näin:
Olen poliisin tilanteesta enemmän huolissani kuin koskaan aiemmin. Vaarana on, että henkilöstö väsyy ja kansalaisten luottamus poliisin kykyyn kantaa päävastuu arjen turvallisuudesta laskee.

Haastateltavat:

EERIK SOININEN
pääluottamusmies, Itä-Suomen poliisilaitos

TAISTO HUOKKO
poliisipäällikkö, Itä-Suomen poliisilaitos

KAI MYKKÄNEN
sisäministeri

ILKKA PIISPANEN
rikosylikomisario, Oulun poliisilaitos

ARTO KARNARANTA
apulaispoliisipäällikkö, Oulun poliisilaitos

JUHA-PEKKA VIITANIEMI
rikosylikonstaapeli, Lounais-Suomen poliisilaitos

MIKA LAUNIALA
oikeustieteen tohtori

IIRO PAAKKINEN
vanhempi rikoskonstaapeli, Lounais-Suomen poliisilaitos

TAPIO HUTTUNEN
poliisipäällikkö, Lounais-Suomen poliisilaitos