Hyppää pääsisältöön

Musiikkia vai rukousta?

Olen pitkään pitänyt Latvian radiokuoroa yhtenä maailman parhaista, mutta viime aikoina kuoro on levyttänyt lähinnä mystistä minimalismia ja ortodoksista kirkkomusiikkia, joten perusohjelmisto-osaamista on vaikea arvioida. Kehityksen huippu lienee Ondinen julkaisema uutuus, jolla kuoro esittää Andrejs Selickisin hyvin pelkistynyttä, hyvin uskonnollista musiikkia.

Paradisus vocis / Andrejs Selickis
Paradisus vocis / Andrejs Selickis Uudet levyt

Selickis on ääri-ilmiö jopa Baltian omintakeisessa kuoromusiikissa. Hänen musiikkinsa lähestyy kaavamaista, liturgista kirkkomusiikkia. Taidemusiikiksi sitä voinee nimittää siksi, että Selickis yhdistää eri ortodoksiperinteiden yksi- ja moniäänisiä piirteitä omintakeisesti. Ei-liturgisesti kuunneltuna Selickis synnyttää samantapaisen kokemuksen kuin hänen oppi-isänsä Pärt, mutta siinä missä Pärt kirkkaalla ja pelkistetyllä musiikilla johdattaa kuulijan huikaisevan tyhjyyden äärelle, Selickis esittää, että tyhjyyden täyttää usko. Tämä vilpittömyys tukevoittaa mystisen minimalismin musiikillista tyhjyyttä ja herättää kiinnostavia kysymyksiä taiteen olemuksesta, mutta tekee musiikista epäabsoluuttista ja sitä kautta kokemuksellisesti tukkoista.

Latvian radion kuoron pitkäaikainen johtaja Sigvards Klava on houkutellut Selickisin säveltämään musiikkia konserttimusiikin kontekstiin. Yhteistyön laajin tulos, Litania äiti Teresalle, sisältää karun ja toisteisen kamariorkesteriosuuden ja pari säkkipilliä, jotka tekevät iisonin virkaa. Kappale on vangitseva ja Pärt-henkisesti intensiivinen, mutta siirappinen nyyhkyloppu paljastaa puutteet Selickisin käsityötaidossa; hän on turvautunut helpoimpaan ratkaisuun.

Levyn muut, lyhyemmät teokset ovat kiinnostavia etenkin siksi, että pelkistynyt ja ennakoitava kuoroilmaisu silloin tällöin keskeytyy harmonian tai ilmaisun erikoisuuteen, jonka Selickis useimmiten onnistuu perustelemaan musiikillisesti.

Kuten arvata saattaa, Latvian radion kuoro veisaa kotimaansa musiikkia ansiokkaasti, mutta materiaalin ollessa tylsimmillään esityksen intensiteetti laskee, kun kuorolaisia ei innosta. Muutamassa fortekohdassa korkeimmat sopraanot sitä paitsi roikkuvat pahasti, mitä kuoron aiemmilla levyillä ei ole kuulunut.

Kaikesta kritiikistä huolimatta levy tuntuu arvokkaalta. Se herätti vahvoja tuntemuksia, se jäi mieleen, ja tiedän että joudun kuuntelemaan sitä vielä usein, koska sen herättämät kysymykset jäivät kaihertamaan. Siinä mielessä Andrejs Selickis saattaa olla kehitysversio Arvo Pärtistä, ja Ondine saattaa olla aallon harjalla.

Andrejs Selickis: Paradisus vocis; Litany to Mother Teresa; ym. - Latvian radion kuoro/Sigvards Klava. (Ondine, ODE 1327-2)

Kuuntele Uudet levyt 20.11.2018, toimittajana Kare Eskola.

  • Monteverdi-valikoima hurmaa kuin pienoisooppera

    Levyarvostelu

    Barokkiguru Rinaldo Alessandrinin johtama laulu- ja soitinyhtye Concerto Italiano on levyttänyt Monteverdia ennenkin. Parin vuoden takainen valikoima Night poimi madrigaalimestarin aarrearkusta musiikkia sotaan ja rakkauteen, kun taas uutuus Daylight keskittyy lauluun, tanssiin ja flirttailuun. Kun näistä aiheista kasataan vetävä, pienoisoopperan kaltainen kokonaisuus, joka vieläpä esitetään kertakaikkisen makoisasti, on kevätkauden voimasoittolevy selvillä.

  • Belle époquen loistavaa laulutaidetta patriarkaatin varjoista

    Levyarvostelu

    Sopraano Laetitia Grimaldi ja pianisti Ammiel Bushakevitz ovat laatineet BIS-yhtiön uutuuslevylle ohjelmiston, joka erottuu edukseen taidemusiikin tasa-arvoistumisen tuottamassa levyvirrassa. Ombres-otsikon alla kokonaisuus esittelee Ranskan Belle époque -aikakauden naissäveltäjien laulutuotantoa, joka on jäänyt varjoihin taidemusiikkikulttuurin keskittyessä suurmiesten suurteoksiin. Joskus tällaisten levyjen parasta antia on moniarvoistumisen ilo, mutta nyt iloa tuo myös herkullisen suoraviivainen musiikki.

  • Mezzo Melis Jaatisen profiililevyllä Skandinavia kohtaa Pariisin

    Levyarvostelu

    Norjassa ja Suomessa opiskellut, Oslossa asuva mezzosopraano Melis Jaatinen on vakiinnuttanut paikkansa etenkin pohjoismaiden oopperalavoilla, mutta omaa levyä on jouduttu odottamaan - tähän asti. Alban julkaisema uutuus "Impressions du nord" esittelee paitsi pätevän laulajan myös kiinnostavan ohjelmistonurkkauksen: Skandinaavisen kansallisromantiikan ranskalaiset vaikutteet ovat tuottaneet intensiivistä, tumman sävykästä musiikkia, joka sopii Jaatisen äänelle.

  • Kotimaiset Vasks-tulkinnat kestävät vertailun

    Levyarvostelu

    Latvialainen säveltäjä Peteris Vasks on noussut mystisen minimalismin kansainväliseksi kärkinimeksi immersiivisellä tunnemusiikillaan. Alban uutuuslevyllä Vasks-tarjontaa lisää säveltäjän ystävä, kapellimestari Juha Kangas, joka Tallinnan kamariorkesterin kanssa on taltioinut kaksi Vasksin suosittua konserttoa. Solisteina sellisti Marko Ylönen ja alttoviulisti Lilli Maijala joutuvat kovaan kansainväliseen vertailuun - mutta pärjäävät hyvin, päätellen siitä että oma sieluni liikahtaa, ja vieläpä Vasksin tarkoittamaan suuntaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua