Hyppää pääsisältöön

Luulitko sienikauden jo loppuneen? Sieneen voi mennä vaikka maaliskuussa

Sienikori sammalmättäällä.
Marraskuussakin ehtii vielä sieneen. Sienikori sammalmättäällä. Kuva: Kukka Ström / Yle Sieni,marraskuu,suppilovahvero

Sienikausi on edelleen käynnissä. Suppilovahveron lisäksi metsästä voi löytää muitakin erinomaisia ruokasieniä, kuten kuusilahokoita ja hallavahakkaita.

Marraskuinen metsä on hiljainen. Havupuiden neulasille tiivistynyt kosteus tippuu pisaroina alas maahan ja luonto näyttää kuolleelta. Ensisilmäyksellä ei vaikuta siltä, että metsästä voisi löytää mitään elämää. Mutta nyt, kun pakkanen on tehnyt ensipuraisunsa ja maahan pudonneet lehdet ovat menettäneet värinsä, on suppilovahveroiden vuoro. Niiden jalat hohtavat keltaisina harmaassa metsässä odottaen sienestäjää.

Suppilovahvero on tunnetuin myöhäissyksyn sienistä. Se levittäytyy paikoin laajoiksi esiintymiksi metsän pohjalle sammaleen sekaan ja on helppo tunnistaa suppilomaisesta lakistaan ja pitkästä solakasta jalastaan. Se ei hätkähdä pakkasia, eikä sitä haittaa pieni lumisadekaan. Jos syksy on leuto ja vähäluminen, suppilovahvero saattaa antaa satoa tammikuulle asti.

Monet sienet ovat herkkiä. Yksi hallayö voi pilata tai lopettaa sadon kokonaan. Myöhäissyksyn sienten salainen ase on niiden solunesteessä olevat aineet, jotka estävät solua jäätymästä. Suppilovahvero kestää monta kertaa sen, että päivällä on leutoa ja yöllä hallaa.

”Kun solu lopulta jäätyy, sen solukalvot rikkoontuvat ja itiöemä lysähtää kasaan”, kertoo biologi Jarkko Korhonen.

Suppilovahveroita.
Suppilovahveron on paikkauskollinen havumetsien sieni. Suppilovahveroita. Kuva: Kukka Ström / Yle suppilovahvero,sieni,marraskuu

Myöhäissyksyn sienet ovat usein lahottajia. Ne saavat ravintonsa lahopuusta tai kuolleesta kasvijätteestä, eivätkä ole riippuvaisia elävien puiden kanssa symbioosissa olevien sienten tavoin puiden antamasta sokerista.

Lehtipuun kanssa suhteessa oleva sieni ei kauan selviä, kun puu menee levolle. Suppilovahvero voi sinnitellä pidempään, sillä se saa ravinteensa ikivihreältä kuuselta. Kuusi on pidempään aktiivinen kuin lehtipuut, se kun ei pudota neulasiaan.

”Havupuut eivät mene niin nopeasti lepoon, joten ne voivat muodostaa myöhäisiä sienijuurikumppanuuksia”, Korhonen sanoo.

Suppilovahverot eivät siis ole ainoita herkullisia sieniä, joita metsä vielä tarjoaa. Kuusen ja männyn lahokannoilla viihtyvä kuusilahokka on erinomainen ruokasieni, samoin männyn kanssa symbioosissa elävä hallavahakas. Lehtipuurisukoissa viihtyvä talvijuurekas voi antaa satoa vielä maaliskuussakin.

Hallavahakas.
Hallavahakas viihtyy mäntymetsissä. Hallavahakas. Kuva: Kukka Ström / Yle Sieni,marraskuu,sienestys,Hallavahakas
Kuusilahokka.
Kuusilahokka kasvaa havumetsissä lahopuiden kannoilla. Kuusilahokka. Kuva: Kukka Ström / Yle Sieni,marraskuu,sienestys,kuusilahokka

Sieni kasvattaa itiöemän, sienen maanpäällisen osan, jotta se voi levittää itiöitä, eli lisääntyä. Sienestäjien onneksi itiöemän kasvattaminen on sienelle hyödyllistä talvellakin.

"Itiöt kestävät hyvin pakkasta, eikä ole väliä, jos ne sattuvat lentämään keskellä talvea ilmassa. Aikanaan, kun olosuhteet ovat sopivat, ne voivat itää," Korhonen sanoo.

Toimittajat Hannamari Vallila ja Kukka Ström lähtivät etsimään myöhäissyksyn sieniä. Kuuntele, millaisia ilon kiljahduksia marraskuinen sieniretki sai aikaan.

Vinkki:

Jäätyneitä sieniä ei kannata laittaa sellaisenaan suoraa pakastimeen. Jos sieni on umpijäässä, siitä ei pysty tarkkaan sanomaan, millainen se on sulaneena. Riskinä on se, että joukossa on pilaantuneita sieniä. Pilaantunut sieni on sulaneena vetelä.

Myöhäiset sienilajit:

Myöhäissyksyn sieniä.
Myöhäissyksyn sieniä: suppilovahveroita, kuusilahokoita ja hallavahakkaita. Myöhäissyksyn sieniä. Kuva: Kukka Ström / Yle marraskuu

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.