Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Mitä meillä oli ennen tietokonetta?

Tietokoneen näppäimistö
Tietokoneen näppäimistö tietokoneet

"Teknologiaa palvotaan intensiivisemmin kuin mitään jumalaa. Ajassamme tuskin on suurempaa totuutta kuin digitalisaation välttämättömyys".

Näin kirjoittaa Pekka Vahvanen kirjassaan Kone kaikkivaltias ja jatkaa, että siihen uskovat miljardit ihmiset, jotka ovat lumoutuneita älypuhelimistaan ja takertuneet Intenetiin. Siihen uskovat poliitikot niin oikealla kuin vasemmalla, kirjoittaa Vahvanen ja toteaa, että he näkevät teknologian kehittämisen ainoaksi keinoksi pitää kansakuntansa elossa.

En ole kamera! sanoo Ozone Player albumillaan The Mind Gap:

Pekka Vahvanen listaa kirjassaan nykyajan liturgiaa, sitä jonka mukaan meidän tulee kehittää tekoälyä, jotta me menestyisimme kansainvälisessä kilpailussa. Sitä, jonka mukaan meidän pitää muuttaa peruskoulu digitaaliseksi, jotta meidän lapsemme oppisivat moderneilla metodeilla. Sitä, jonka mukaan meidän kaikkien on tultava digitaalisiksi kansalaisiksi, jotta me voisimme tulevaisuudessa hoitaa asiamme ilman toisten ihmisten apua. "Jotta emme olisi vaivaksi", sanoo Vahvanen.

Ovatko Parallel Worlds & Dave Bessell pessimistisissä tunnelmissa albumilla Dystopia?

Pekka Vahvanen pohtii miksi meidän uskomme teknologiaan on niin voimakasta. Siksi, että se on pelastanut meidät ennenkin, hän toteaa ja sanoo, että valistuksen ajasta lähtien maailman merkittävimpiin ideologioihin on kuulunut ajatus yhteiskunnallisesta edistyksestä, ja että tämän vääjäämättömäksi katsotun edistyksen edellytys on ollut teknologia.


Geneva Skeen albumilla A Parallel Array Of Horses.

Teknologia toi teollisen vallankumouksen myötä mukanaan ennennäkemätöntä vaurautta. Kirjassaan Pekka Vahvanen puhuu "teknologian taikuudesta", siitä kuinka teknologia antoi meille maagiset voimat liikkua nopeasti paikasta toiseen ja puhua toisella puolella maailmaa olevien ihmisten kanssa.

Me ihastuimme tekniikkaan ja tässä nyt olemme ja pohdimme hallitsemmeko me tekniikkaa vai hallitseeko tekniikka meitä. Kirjassaan Kone kaikkivaltias Pekka Vahvanen on vahvasti jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla. Hänen kirjansa koko nimi on Kone kaikkivaltias - kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan.

Julkaisulla 311098 Tapes Niko Skorpio työstää 20 vuoden takaista materiaalia:

Kyllä, Vahvasen kirja on teknologiakriittinen. Se haluaa näyttää meille digitalisaation kääntöpuolen. Se kyseenalaistaa teknologisen kehityksen välttämättömyyden. Se haluaa saada meidät pohtimaan, tuoko nykyisen kaltainen tekninen kehitys meille enää lisää onnea. Onko se meille enää hyväksi?

Peter Wullen teemakokoelmalla Music for Dystopias:

Samat bitit, jotka lupaavat poistaa tylsyyden meidän elämästämme, ovatkin viemässä siitä mielekkyyden, kirjoittaa Pekka Vahvanen.

Frans Kedes - White Noise For Lunatics And Possessed Ones vol.1:

AVARUUSROMUA 25.11.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
OZONE PLAYER: Lost In Math (The Mind Gap)
PARALLEL WORLDS & DAVE BESSELL: Mycelium (Dystopia)
GENEVA SKEEN: Flutter in Place (A Parallel Array of Horses)
NIKO SKORPIO: 311098 Tapes - osa - (311098 Tapes )
TOTAL E.T.: Prox-Luna I (Music for Dystopias)
FRANS KEDES: Technological Singularity - osa - (Music for Dystopias)

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.