Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Mitä meillä oli ennen tietokonetta?

Tietokoneen näppäimistö
Tietokoneen näppäimistö tietokoneet

"Teknologiaa palvotaan intensiivisemmin kuin mitään jumalaa. Ajassamme tuskin on suurempaa totuutta kuin digitalisaation välttämättömyys".

Näin kirjoittaa Pekka Vahvanen kirjassaan Kone kaikkivaltias ja jatkaa, että siihen uskovat miljardit ihmiset, jotka ovat lumoutuneita älypuhelimistaan ja takertuneet Intenetiin. Siihen uskovat poliitikot niin oikealla kuin vasemmalla, kirjoittaa Vahvanen ja toteaa, että he näkevät teknologian kehittämisen ainoaksi keinoksi pitää kansakuntansa elossa.

En ole kamera! sanoo Ozone Player albumillaan The Mind Gap:

Pekka Vahvanen listaa kirjassaan nykyajan liturgiaa, sitä jonka mukaan meidän tulee kehittää tekoälyä, jotta me menestyisimme kansainvälisessä kilpailussa. Sitä, jonka mukaan meidän pitää muuttaa peruskoulu digitaaliseksi, jotta meidän lapsemme oppisivat moderneilla metodeilla. Sitä, jonka mukaan meidän kaikkien on tultava digitaalisiksi kansalaisiksi, jotta me voisimme tulevaisuudessa hoitaa asiamme ilman toisten ihmisten apua. "Jotta emme olisi vaivaksi", sanoo Vahvanen.

Ovatko Parallel Worlds & Dave Bessell pessimistisissä tunnelmissa albumilla Dystopia?

Pekka Vahvanen pohtii miksi meidän uskomme teknologiaan on niin voimakasta. Siksi, että se on pelastanut meidät ennenkin, hän toteaa ja sanoo, että valistuksen ajasta lähtien maailman merkittävimpiin ideologioihin on kuulunut ajatus yhteiskunnallisesta edistyksestä, ja että tämän vääjäämättömäksi katsotun edistyksen edellytys on ollut teknologia.


Geneva Skeen albumilla A Parallel Array Of Horses.

Teknologia toi teollisen vallankumouksen myötä mukanaan ennennäkemätöntä vaurautta. Kirjassaan Pekka Vahvanen puhuu "teknologian taikuudesta", siitä kuinka teknologia antoi meille maagiset voimat liikkua nopeasti paikasta toiseen ja puhua toisella puolella maailmaa olevien ihmisten kanssa.

Me ihastuimme tekniikkaan ja tässä nyt olemme ja pohdimme hallitsemmeko me tekniikkaa vai hallitseeko tekniikka meitä. Kirjassaan Kone kaikkivaltias Pekka Vahvanen on vahvasti jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla. Hänen kirjansa koko nimi on Kone kaikkivaltias - kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan.

Julkaisulla 311098 Tapes Niko Skorpio työstää 20 vuoden takaista materiaalia:

Kyllä, Vahvasen kirja on teknologiakriittinen. Se haluaa näyttää meille digitalisaation kääntöpuolen. Se kyseenalaistaa teknologisen kehityksen välttämättömyyden. Se haluaa saada meidät pohtimaan, tuoko nykyisen kaltainen tekninen kehitys meille enää lisää onnea. Onko se meille enää hyväksi?

Peter Wullen teemakokoelmalla Music for Dystopias:

Samat bitit, jotka lupaavat poistaa tylsyyden meidän elämästämme, ovatkin viemässä siitä mielekkyyden, kirjoittaa Pekka Vahvanen.

Frans Kedes - White Noise For Lunatics And Possessed Ones vol.1:

AVARUUSROMUA 25.11.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
OZONE PLAYER: Lost In Math (The Mind Gap)
PARALLEL WORLDS & DAVE BESSELL: Mycelium (Dystopia)
GENEVA SKEEN: Flutter in Place (A Parallel Array of Horses)
NIKO SKORPIO: 311098 Tapes - osa - (311098 Tapes )
TOTAL E.T.: Prox-Luna I (Music for Dystopias)
FRANS KEDES: Technological Singularity - osa - (Music for Dystopias)

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri