Hyppää pääsisältöön

Koetko häpeää?

Havaintoja ihmisestä -ohjelmasarjan kuva
Havaintoja ihmisestä -ohjelmasarjan kuva Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle ihminen,ihmisyys

Koetko häpeää? Millaisissa tilanteissa? Onko häpeä estänyt sinua toteuttamasta jotain asioita elämässäsi? Onko sinun sukupolvien ketjussa kulkenut häpeän taakkoja? Oletko yrittänyt päästä häpeästä eroon? Miten? Oletko onnistunut siinä?

Häpeä on yksi ihmisen perustunteista. Häpeää kokeva ihminen on saattanut jo lapsena oppia lukemaan toisista ihmisistä milloin häntä ei hyväksytä porukkaan.

Ihminen voi hävetä oikeastaan ihan mitä vain. Kuten esimerkiksi ulkonäköään, taustaansa, sairauksiaan, heikkoa matikkapäätä, suorituksiaan tai tekemättä jättämisiään.

- Olen huono, olen onneton, olen osaamaton, olen mitätön. Oman ihmisarvon vieminen estää tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa, kertoo Viljamaa.

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan kirjoittaa Hirveä häpeä -kirjassaan, että häpeä liittyy epäonnistumiseen ja virheiden tekemiseeen. Häpeä on sosiaalinen tunne, joka voi estää ihmistä meitä ihmisiä olemasta osa yhteisöä.

Häpeän tehtävänä on suojella meidän rajojamme, joten se on välttämätön osa jokaisen terveen ihmisen elämää. Häpeä myös estää meitä tekemästä pahaa muille. Kasvatusmetodina häpeää ei kannata käyttää.

- Suuret ikäluokat on kasvatettu häpeämään. Heidät on kasvatettu mustalla pedagogiikalla, jossa lapsen tahto pitää ensin nitistää, jotta häntä voi alkaa kasvattaa, kirjoittaa Viljamaa häpeää käsittelevässä kirjassaan.

Suomalaiseen sodanjälkeiseen traumaan liittyi vahvasti pelkääminen. Erilaisia häpeän taakkoja on voinut siirtyä suvussa useamman sukupolven ajan eteenpäin.

- Neuvostoliiton pelko, herran pelko, naapurin pelko, Ruotsin pelko, munaamisen pelko ja erilaisuuden pelko, luettelee Viljamaa kirjassaan.

Ovatko sotatraumat vaikuttaneet sukusi tai perheesi häpeään? Millä tavalla? Onko sinun sukupolvien ketjussa kulkenut häpeän taakkoja? Miten ne ovat ilmenneet? Onko häpeää yritetty purkaa puhumalla?

Vastaa kyselyyn tiistaina 27.11. mennessä. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa käsitellään häpeää Yle Radio 1:ssä torstaina 6.12. klo 12.10. Jakso tulee kuunneltavaksi Yle Areenaan samana päivänä.

Täytä lomake.
  • Oletko kohdannut epäasiallista kohtelua seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella? Kerro, millaista?

    Oletko kokenut tai pelännyt syrjintää?

    Onko pelko mahdollisesta syrjinnästä tai huonosta kohtelusta vaikuttanut siihen, mitä työpaikkoja tai koulutus-, harrastus- ja ammattialoja olet pitänyt itsellesi mahdollisena tai sopivana? Kerro tarkemmin, miten? Onko sinulla myönteisiä kokemuksia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtautumisesta työelämässä, koulutuksessa tai harrastuksissa?

  • Kohti sydänkesää - minkälaista musiikkia haluaisit kuulla? Toivoa voi jo nyt

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika.

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika. Mitä haluaisit kuulla näin kesällä? Toivemusiikin ei tarvitse olla kesäistä, eikä sen tarvitse muistuttaa lintujen liverrystä. Eikä konsertin pääpaino ole kuoromusiikissa, vaikka vierailevana juontajana onkin kohta Kanadaan muuttava kuoronjohtaja Kari Turunen. Illassa soi konserttimusiikki laidasta laitaan.

  • Hartauspuhujat elokuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat elokuussa 2019

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta) Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.