Hyppää pääsisältöön

Pitkä matka esikoulusta kolmekymppisiksi

Dokumenttien Matka on pitkä ja Matka jatkuu päähenkilöitä lapsina ja aikuisina
Dokumenttien Matka on pitkä ja Matka jatkuu päähenkilöitä lapsina ja aikuisina Kuva: Illume Liisa Helminen,matka jatkuu

Liisa Helmisen dokumentit seuraavat kuuden ekaluokkalaisen koulutaipaleen alkua 90-luvulla – ja samojen kuuden aikuisen elämää kolmekymppisinä.
Teeman kuukauden dokumenttina Matka jatkuu sekä sen edeltäjä Matka on pitkä. Sunnuntai 25.11.2018 klo 12.00, molemmat myös Areenassa.

Liisa Helminen on pitkän uran tehnyt lastenelokuvien ohjaaja, jonka nimekkäimpiä töitä ovat elokuvat Kuningas jolla ei ollut sydäntä ja Pelikaanimies sekä animaatiosarjat Turilas ja Jäärä ja Urpo ja Turpo. Näiden fiktioelokuvien lisäksi Helminen on ohjannut kaksi poikkeuksellista pitkää dokumenttia, jotka nyt muodostavat paketin Teeman kuukauden dokumentti -paikalla.

Vuonna 1993 Liisa Helminen ohjasi elokuvan Matka on pitkä, jossa hän seuraa kuuden karkkilalaisen lapsen arkea esikoulun viimeisinä päivinä ja sen jälkeen ala-asteen ensimmäisellä luokalla.

Matka on pitkä on hyvin yksinkertainen elokuva, jossa oikeastaan vain kuvataan elämää. Liisa Helmisellä on taito ottaa lapsiin yhteys heidän omalla tasollaan, eivätkä nämä toisaalta arkaile kameraa tai tunnu esiintyvän sille.

Aleksi, Hanna, Joel, Mesale, Tuukka ja Tuuli juttelevat kameran edessä vapautuneen oloisesti keskenään ja kameran takana olevan ohjaajan kanssa ajatuksistaan, siitä mikä koulussa jännittää ja ehkä pelottaakin, mikä taas on kivaa, mikä vaikeaa, mikä helppoa.

Joku on väittänyt, että ihmisen ikävuodet kuluvat osapuilleen logaritmisesti: ensimmäiset kymmenen vuotta ovat kokemuksellisesti yhtä pitkä ja merkityksellinen aika kuin koko loppuelämä sen jälkeen. Se on helppo uskoa kuunnellessa kuusi–seitsemänvuotiaiden ajatuksia elämästä. Heidän ympärillään on jo kokonainen, huikea maailma, jossa kuitenkin kuudesluokkalaiset, puhumattakaan seiskaluokkalaisista, häämöttävät kuvitelmissa lähes käsittämättömän isoina ja vähän uhkaavina. Matka on todella pitkä.

Vuonna 2017 dokumentti sai seuraajan. Matka jatkuu palaa samojen kuuden ihmisen elämään, kun he ovat kolmekymppisiä aikuisia. Päähenkilöt kohtaavat toisensa lapsuuden maisemissa ja katsovat itseään elokuvassa kaksi vuosikymmentä sitten. Aikuisena on vaikea asettua todella lapsen sijaan, mutta lapsuuden todellisuus voi palata välähdyksinä, jotka saavat pienetkin arkiset asiat tuntumaan syvästi merkityksellisiltä. Totta kai kuusivuotiaan minän juttujen kuuleminen myös naurattaa.

Matka jatkuu on tavallaan dokumentti lama-Suomen lapsista. Vuonna 1993 elettiin keskellä historiallisen syvää lamaa, josta ekaluokkalaisilla toki ei ollut kovin täsmällistä käsitystä mutta joka sai monet huolestumaan maan ja lasten tulevaisuudesta. Pelot eivät toteutuneet: Suomi ei romahtanut ja tämänkin elokuvan päähenkilöt elävät kaikki osapuilleen tavallista, turvallista elämää.

Liisa Helmisen dokumentit muodostavat kiinnostavan parin omalaatuisella tavalla. Niiden yksinkertaisesti ja dramatisoimatta esittämän tavallisen todellisuuden seuraamisessa on jotain samaa kuin oikein vanhojen lehtien tai muiden arkisten historiallisten asiakirjojen selailemisessa, mutta ne kertovat silti nykyhetkestä ja lähimenneisyydestä. Tulevaisuudessa niiden arvo epäilemättä kasvaa.

  • Matka on pitkä, Suomi 1993. O: Liisa Helminen
  • Matka jatkuu, Suomi 2017. O: Liisa Helminen

Yle Teema