Viisivuotiaan Ellien paino oli jo pitkään huolestuttanut neuvolan työntekijöitä. Äiti Reetta sysäsi huolen aina syrjään, kunnes tuli äitienpäivä, joka muutti kaiken ja ajoi elämänmuutokseen.
Paperi kahisee, kun valkoiselle arkille piirtyy merenalainen maisema. Merenneidot, vedenalaiset kasvit ja kalat saavat vaivattoman näköisesti muotonsa, kun Ellie, 5, antaa kynän liukua paperilla.
Keittön pöydän ääressä piirtää tomera ja hoikka tyttö vaaleanpunaisessa paidassaan, ja ympärillä käy iloinen lapsiperheen kuhina. Välillä pelataan jalkapalloa ja leikitään piilosta sisarusten kanssa. Kun on ruoka-aika, lautaselle kootaan värikäs annos – vähintään puolet kasviksia.
Vielä viime keväänä kuva Ellien ja äiti Reetta Kellokankaan perheen tyypillisestä päivästä olisi näyttänyt toisenlaiselta. Aamupiirretyt olisivat huomaamatta venyneet päiväpiirretyiksi, ja pois ruudun äärestä olisi saatettu siirtyä vasta illalla isän palattua töistä.
Pitkin päivää naposteltiin, ja sekä äidille että lapsille maistuivat einekset kuten nakit ja lihapiirakat.
Ellien painosta huolestuttiin neuvolassa
Reetta-äiti kertoo painaneensa pahimmillaan 110 kiloa, mutta napostelu, rajoittamaton ruutuaika ja liikkumattomuus jättivät jälkensä myös lapsiin.
Neuvolassa oltiin jo pidempään oltu huolissaan Ellien painosta, joka keikkui normaalin ja ylipainon rajoilla.
– Joka kerta puhuttiin asiasta ja neuvottiin, että vaaleat viljat olisi pitänyt vaihtaa tummiin, lisätä kasvisten ja hedelmien määrää ja syödä vähemmän sokeria, Reetta muistelee.
– Mä olin aina, että juujuu. Tiesin kyllä että ihan oikeasti pitäisi tehdä jotain, mutta lopulta sivuutin ohjeet. Ajattelin, että Ellien paino vain hakee paikkaansa.
Myös lasten ruudun edessä viettämä aika sai syyllisyyden tikittämään äidin takaraivossa.
– Tablettiin oli vaan niin helppo tarttua, kun kotona oli meneillään härdelli ja lapset riehuivat.
Myös terveyshuolet painoivat mieltä.
– Oli täpärällä, etten saanut itselleni verenpainetautia ja muita lihavuuden oheissairauksia, niin eihän niitä lapsille haluaisi, Reetta sanoo.
Lasten lihavuus kolminkertaistunut 1980-luvulta – syyt sekä kotona että yhteiskunnassa
Lasten lihavuus on tikittävä aikapommi. Viimeisimpien tietojen mukaan alle teini-ikäisistä tytöistä noin 14 prosenttia ja pojista 23 prosenttia on ylipainoisia.
Teini-ikäisistä pojista jo yli neljännes (26 %) ylittää normaalipainon rajan, ja tytöistäkin lähes 20 prosentilla on liikapainoa.
– Lihavien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut sitten 1980-luvun, lihavuustutkija ja sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki kertoo.
Mistä tämä sitten oikein johtuu? Yle Uutiset kysyi artikkelissaan asiaa usealta asiantuntijalta, ja syyllisiksi nimettiin niin koti, yhteiskunta kuin aivokemia.
Mustajoki mainitsee suurimmaksi syyksi ruokatottumusten muuttumisen.
– Tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että pääsyy etenkin lasten lihomiseen on se, että ruokamaailma on muuttunut niin paljon viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana.
Te vanhemmat ette ole syypäitä lasten lihavuuteen, vaan kyseessä on suurempi yhteiskunnallinen ilmiö.
Mustajoen syyttävä sormi osoittaa esimerkiksi sokeripitoisten virvoitusjuomien, karkkien, pizzojen, sipsien ja muiden energiapitoisten herkkujen suuntaan.
Ruokatottumusten lisäksi lasten lihomiseen vaikuttaa Mustajoen mukaan luontaisen leikin ja liikkumisen vähentyminen.
– Tämä johtuu osin siitä, että ruutuaikahoukutus on nykyään niin suuri. Tämä on viime vuosien iso ongelma, joka ei valitettavasti ole vähenemään päin, Mustajoki harmittelee.
Mustajoki kuitenkin korostaa, ettei vanhempien ole syytä potea syyllisyyttä oman lapsensa ylipainosta. Myös uusi tutkimus vahvistaa Mustajoen näkemyksen.
– Te vanhemmat ette ole syypäitä lastenne lihavuuteen, vaan kyseessä on yhteiskunnallinen ilmiö. Nykymaailmassa lihominen tapahtuu todella helposti. Vielä 40 vuotta sitten samanlaisilla vanhemmilla ei ollut ylipainoisia lapsia, koska silloin lihottavia elintarvikkeita, kuten hampurilaisia, limuja, karkkeja ja sipsejä, oli tarjolla vähemmän.
– Tiedetään, että geenit vaikuttavat ylipainon syntymiseen, joten jos lapsella on geneettistä taipumusta, ylipainoa kertyy todella herkästi, Mustajoki jatkaa.
Äitienpäivä, joka muutti koko perheen elämän
Reetta ei jäänyt laakereilleen makaamaan, vaan päätti antaa ainakin omille kiloilleen kyytiä. Erilaiset dieetit tulivat naiselle tutuiksi.
– Milloin vähensin hiilihydraatteja, milloin olin pussikeittokuurilla. Tuloksia en kuitenkaan oikein saanut aikaan, Reetta muistelee.
Sitten tuli kevät, äitienpäivä ja lasten jalkapalloseuran järjestämä äitienpäiväottelu. Lapset joutuivat kuitenkin lähtemään otteluun ilman äitiään.
Jäin kotiin, kun kunto oli niin heikko ja tiesin, etten pärjää pelissä. Tämä oli minulle viimeinen niitti.
Reetta sisuuntui ja päätti, että elämän suunnan olisi nyt muututtava.
– Ajattelin, että jos ei muuta, niin ainakin lasten juttuihin pitäisi jaksaa osallistua.
Reetta olikin onnensa kukkuloilla, kun hänet valittiin mukaan Olet mitä syöt -tv-ohjelmaan. Vaikka monet asiantuntijat ja esimerkiksi Syömishäiriöliitto ovat suhtautuneet tv-ohjelmaan suurella varauksella, Reetta koki, että ohjelmasta saatu tuki auttoi häntä huimasti eteenpäin. Nainen pudotti ohjelman aikana yhteensä kolmetoista kiloa painoa.
Ja mikä parasta, elämänmuutos toi positiivisia muutoksia myös lasten elämään. Ruutuaika rajattiin aamupiirrettyihin, ja tilalle tuli piirtämistä, trampoliinilla pomppimista ja kävelylenkkejä.
Nakit ja ranskalaiset vaihtuivat terveelliseen, tavalliseen kotiruokaan. Ellielle maistuvat esimerkiksi lihapullat ja spagetti.
Tänä syksynä Ellien viisivuotisneuvolassa saadut uutiset kruunasivat äidin ilon.
– Siellä huomattiin, että Ellien paino on laskenut normaalikäyrälle, Reetta myhäilee.
Jo teineillä todetaan ylipainon aiheuttamia sairauksia – terveyshaitat samoja kuin aikuisilla
Lapsen ylipaino ei ole mikään pikkujuttu, vaan siihen puuttuminen olisi tärkeää.
– Lihavuus aiheuttaa suuren joukon sairauksia, mutta on hidas prosessi, joka syntyy ja pahenee vuosien aikana, Mustajoki muistuttaa.
Haitat näkyvät usein vasta aikuisiässä, mutta jo teini-ikäisillä todetaan esimerkiksi ylipainon aiheuttamaa tyypin 2 diabetesta ja astmaa.
Jos lapsen liikapainoon ei puututa, hänestä kasvaa suurella todennäköisyydellä myös ylipainoinen aikuinen.
– Silloin lihavuuteen liittyvät haitat ja sairaudet saattavat näkyä aikaisemmin kuin vasta aikuisiässä alkaneessa lihavuudessa, Mustajoki kertoo.
Yli puolet vanhemmista eivät tunnista lapsensa ylipainoa
Lapsen lihavuuteen puuttuminen on kuitenkin hankalaa, jos vanhemmat eivät itse tunnista lapsensa ylipainoa.
Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan 80 prosenttia vanhemmista pitää 5-vuotiasta ylipainoista normaalipainoisena.
– 11-vuotiaan lapsen ylipainonkin tunnistaa vain noin puolet vanhemmista, Mustajoki kertoo.
Mustajoki arvelee, että lapsen ylipainoa ei ole helppo huomata, koska lapsi kasvaa jatkuvasti.
– Muutenkin on tietysti ymmärrettävää, että haluaa nähdä oman lapsensa mahdollisimman sopivana. Olisi kuitenkin tärkeää, että vanhemmat tulisivat tietoiseksi lapsensa painosta.
Jos oman lapsen paino mietityttää, apua voi kysyä vaikkapa neuvolasta tai terveyskeskuksesta.
– Apuna tulkinnassa käytetään lasten painoindeksiä (ISO-BMI), joka poikkeaa aikuisten painoindeksi-mittauksesta lapsen jatkuvan kasvun vuoksi.
Älä tee lapsen painosta numeroa – kodin esimerkki keskiössä
Vaikka syy lapsen ylipainoon ei ole vain vanhemmissa, esimerkissä on valtavasti voimaa. Jos lapsella on ylipainoa, koko perheen on syytä muuttaa ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan.
– Muutoksia pitää kuitenkin aina perustella lapselle terveydellisillä syillä, ei sillä, että pitää laihduttaa. Laihduttaminen johtaa usein häiriintyneeseen ruokasuhteeseen, Mustajoki painottaa.
Älä siis nosta lapsen ylipainosta haloota, vaan hivuta terveempiä elintapoja perheenne arkeen. Kerro, että on tärkeää liikkua ja syödä terveellistä ruokaa, jotta pysytte terveinä ja jaksatte.
Jos lapsi saa kuulla ylipainostaan esimerkiksi koulussa, on tärkeää korostaa, että rakastatte häntä painosta riippumatta ja juuri sellaisena kuin hän on.
Isänpäivä konkretisoi muutoksen – “Ei tulisi mieleenkään palata takaisin vanhaan”
Entisestä Reetasta on jäljellä enää muisto, kun lasten kanssa touhuaa energinen ja reipas nainen, jonka varresta on matkan varrella karissut jo huimat 22 kiloa.
Äidin valinnat ovat nyt koko perheen valintoja, ja esimerkiksi reilusti kasvanut vihannesten kulutus on väistämättä vaikuttanut myös lapsiin.
– Elliekin tykkää tosi paljon esimerkiksi salaatista, Reetta kertoo tyytyväisenä.
Se, että tehdään yhdessä, on mielestäni tärkein juttu. Ei ole toimivaa, jos vaan paasaa, että pitää syödä hyvin ja liikkua, mutta ei näytä itse esimerkkiä.
Paluu entiseen näyttää hyvin epätodennäköiseltä.
– Ei tulisi mieleenkään. Vaikka toki jos ei yhtään huvita liikahtaa, pidän vanhan mielessä.
Jos äitienpäivä aiheuttikin lapsille karvaan pettymyksen, isänpäivänä he saivat yllättyä iloisesti.
– Mies ei päässyt mukaan isänpäivän jalkapallo-otteluun, kun oli juuri ollut polvileikkauksessa. Me mentiin sitten Ellien kanssa, ja tytöstä huomasi miten ihanaa hänen mielestään on, että äitikin osallistuu ja liikutaan yhdessä, Reetta iloitsee.
