Hyppää pääsisältöön

Tunturien kirjastoauto on saamelaisalueen elämänlanka

Käsivarren Lapissa kirjastoon on pisimmillään 200 kilometrin matka. Talviaikaan mutkikkaat tiet ovat jäisiä ja rekkaliikenne Norjaan ja takaisin aiheuttaa vaaratilanteita. Kyytin nousee taiteilija Ingá-Máret Gaup-Juuso: "Kirjastoauto on ihan kuin minun saamenkieli, sekin menee yli rajojen".

Yhteispohjoismaisen kirjastoauton seinällä on valokuva kahdesta kaatuneesta rekasta ja kirjastoautosta, joka ei pääse ohittamaan onnettomuuspaikkaa. Vuonna 1979 startattu kirjastoauto on elämänlanka, joka kulkee Norjan Kautokeinon, Kilpisjärven ja Ruotsin Kaaresuvannon ja Muonion pikkukylien väliä vuoden ympäri.

Kirjastoautosta maisemat ovat kuin Maamme-kirjasta: moni pysähdyspaikoista on aivan Saana-tunturin juurella, Malla kohoaa horisontissa.

Yhteispohjoismainen kirjastoauto toimii yhteistyössä Suomen, Norjan ja Ruotsin rajakuntien Muonion, Enontekiön, Pajalan ja Kautokeinon kanssa. Kirjastoauton aineistoa on suomeksi, norjaksi, ruotsiksi ja saameksi.

Sydämen kieli kuuluu yli rajojen

Kolmen valtion alueella pyörillä kulkee kaikki Suomessa julkaistu saamenkielinen kirjallisuus. Se, että kirjastoauto tuo kirjallisuuden lukijoitten luo, ja että kokoelmaa myös aktiivisesti pidetään ajantasalla on elinehto vähemmistökielisen kirjallisuuden säilymiselle.

Suurin osa kirjaston saamenkielisistä käyttäjistä puhuu pohjoissaamea. Se on kaikkein puhutuin kolmesta Suomessa hengissä pyristelleestä kielestä koltansaamen ja inarinsaamen kanssa. Pohjoissaamen puhujia on neljän valtion alueella noin 30 000, joista Suomessa pari-kolmetuhatta, inarinsaamen puhujia noin 350 ja koltansaamen 300 ihmistä. Kaikilla saamenkielistä on oma kirjakielensä, eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä kuin opettelemalla sitä vieraana kielenä.

Omalla kielellä lukeminen ja lyriikoitten kirjoittaminen on Ingá-Máret Gaup-Juusolle elinehto

- Saamenkieli on minun sydämen kieli, sanoo Ingá-Máret Gaup-Juuso, taiteilija, perinnejoikujen löytäjä ja esiintyvä taiteilija. Porosaamelaisen suvun tytär Gaup-Juuso asuu Kaaresuvannossa ja kolmen valtion kirjastoauto on aina kuulunut hänen elämäänsä. Hän oppi suomen vasta koulussa, siksikin omalla kielellä lukeminen ja lyriikoitten kirjoittaminen on hänelle elinehto. “ Kirjastoauto on ihan kuin minun saamenkieli, sekin menee yli rajojen.” Kun Gaup-Juuso joikaa tunturissa esiäidin joikua, kaiku vastaa kirkkaana ja kauniina.

Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia. Saamen kieliä puhutaan neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä, joista noin 10 000 asuu Suomessa.

Vuodesta 1992 asti saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa. Tämä merkitsee sitä, että saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaalassa.

Viime aikoina keskustelu alkuperäiskansasta on noussut uudella tavalla otsikoihin. Saamelaisten paliskuntien läpi kulkemaan suunnitellun Jäämerenradan vastustus, Tenojoen lohioikeudet ja saamelaisaktivismi, kuten vaikkapa Suohpanterror (suom. Suopunkiterrori) -taiteilijakollektiivin taideaktiot ovat vahvistaneet saamelaiskuvaa mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Kirjastoautoja muistellaan hellyydellä

Kirjastoautoja on Suomessa nyt käytössä 140. Niiden merkitys nousi esiin myös #kirjastotarina-keräyksessä. Ihmiset muistelivat kirjastoauton saapumista viikon kohokohtana, pysähtyvän auton jarrupalaventtielien huokausta, luottamuksellista suhdetta kuskiin, lähtevälle autolle heiluttamista ja isän antamaa porttikieltoa, koska kirjastotarinan kertoja oli soittanut kirjastoautossa suutaan naapurin Brita-tädille.

Yksi tarinansa jakaneista oli Elina Karvo, joka käytti hyväkseen sitä, että autoa ajoi tuttu kuski:

– Vietin lapsuudessa paljon aikaa kirjastoautossa, kun se Lapin syrjäkylillä pysähtyi kotimme molemminpuolisissa naapuripihoissa! Ajajana useimmiten kaverin isä, joka antoi minun jäädä kyytiin, kun siirtyi naapuripihasta toiseen - tuplasti aikaa lainata kirjoja!

_______________________

Kirjasto auki! on ohjelmakokonaisuus, joka näyttää nyt suomalaisille rakkaan kirjaston uudet kasvot.

Yle Teeman pitkän tv-dokumentin, Yle Areenan minidokumenttien, Yle Radio 1:n sarjan, yle.fi:ssä julkaistavan verkkosisällön ja sosiaalisen median avulla selviää, millaisia supervoimia kirjasto tarjoaa tulevaisuuteen matkaavalle.

Jaa #kirjastotarina sosiaalisessa mediassa. Vaikuttavimmat tarinat esitetään puhelinkontaktiohjelmassa Kirjastolle kiitos! lauantaina 1.12. klo 19-21 Yle Radio 1.

Kommentit

Yle Teema