Hyppää pääsisältöön

Mikä ajaa flirttailuun hengenvaaran kanssa? Vapaalaskija ja vapaasukeltaja kertovat, mikä harrastuksessa kiehtoo

Johanna Nordblad valmistautumassa suoritukseen.
Johanna Nordblad valmistautumassa suoritukseen. Johanna Nordblad valmistautumassa suoritukseen. Kuva: Elina Manninen sukellus,vapaasukellus,Johanna Nordblad

Vapaalaskija Jarkko Henttonen taiteilee lumilaudallaan alas pitkiä merkitsemättömiä rinteitä. Vapaasukeltaja Johanna Nordblad liukuu 50 metrin matkan jään alla avannosta avantoon ja sukeltaa ilman laitteita kymmenien metrien syvyyteen. He eivät nauti vaarasta vaan osaamisesta.

Johanna Nordblad sanoo olevansa pelkuri, koska hän ei koskaan tee mitään vaarallista. Hän harjoittelee, tekee toistoja uudelleen ja uudelleen, kunnes oppii.

Oppi on mennyt perille, sen näkee ennätysnumeroista. Hän pystyy pidättämään hengitystään reilut kuusi ja puoli minuuttia. Syvyyttä hän on sukeltanut ilman laitteita 56 metriä – Päijänteen pimeissä vesissä. Altaassa vapaasukelluksen pituusennätys räpylöillä on 192 metriä, ja paljain jaloin 137 metriä.

– Kun menen veteen, niin automaattisesti rentoudun, aika pysähtyy, ympärillä on kaunista, Nordblad sanoo.

Johanna Nordblad ja Jarkko-Juhani Henttonen yhteiskuvassa.
Vapaasukeltaja Johanna Nordblad ja lumilautailija Jarkko Henttonen. Johanna Nordblad ja Jarkko-Juhani Henttonen yhteiskuvassa. Kuva: Yle / Inkeri Kuisma Johanna Nordblad,vapaasukellus,Vapaalasku,Jarkko Henttonen

Jarkko Henttoselle vapaalasku ei ole itsensä etsintää vaan itsensä toteuttamista. Hän tarpoo kantamuksineen jalkapatikassa mäkiä ja vuoria ylös, koska umpihangessa laskeminen tuo iloa. Hän on lautaillut liki kuuden tuhannen metrin korkeudessa.

Henttonen ei rinteissä etsi itseään vaan tietää, mitä tekee, kun ympärillä on lunta, kaltevia pintoja ja vaihtuvia säätiloja.

– Harrastus on riskialtis, mutta en tee sitä vaaran takia vaan haen hyviä fiiliksiä. Lisäksi retkien suunnitteluun liittyy mielenkiintoisia älyllisiä haasteita, strategiaa ja taktiikkaa.

Päivä Radio Suomen haastattelun jälkeen Henttonen lähtee pohjoiseen, jossa viipyy kevääseen asti. Lautailu on hänelle paitsi harrastus myös osa työtä.

Ihmisen keho on kuin luotu sukeltamiseen – sukeltajan mieli vaatii kovaa treeniä

Johanna Nordblad sanoo, että kuka tahansa voi ryhtyä vapaasukeltajaksi. Hänen mielestään ihmisen keho on kuin luotu sukeltamaan.

– On kauhean kätevää, että ihmisellä on samat fysiologiset ominaisuudet kuin valailla ja saukoilla. Kun alkaa pidättää hengitystä, tapahtuu ihan fysiologisia muutoksia. Se tekee sukeltamisen mahdolliseksi.

– Jos ihminen pidättää maan pinnalla henkeä niin pulssi nousee automaattisesti. Jos ihminen menee veteen tai laittaa vain kasvot veteen ja on rento, niin automaattisesti pulssi alkaa laskea. Pulssi laskee, ääreisverenkierto heikkenee, verenkierto keskittyy tärkeille sisäelimille ja aivoille.

– Ja meillä on kaikilla mukana oma happipullo, meillä on perna. Kun hiilidioksidin osapaine nousee, niin perna alkaa supistua ja sieltä virtaa verenkiertoon happirikkaita verisoluja, Nordblad kehuu ihmisen omaa sukellusjärjestelmää.

Rentoutta sen sijaan pitää harjoitella. Tärkeintä on harjoitella mielenhallintaa. Jos ei ole rento vaan jännittää, niin adrenaliini alkaa virrata elimistössä, eikä silloin pysty vapaasukeltamaan.

Nordblad neuvoo, että jos mieli on täynnä ajatuksia, ne pitää painaa järjestelmällisesti pois. Lue lisää Nordbladin mielenhallintatavoista ja katso video: Johanna Nordblad pystyy olemaan hengittämättä 6 minuuttia 39 sekuntia ja sukeltaa jään alla: hänen niksinsä mielenhallintaan sopivat kaikille

Vapaalaskussa ja -lautailussa pää on pidettävä kylmänä

Vapaalaskuun liukuminen edellyttää täyttä kontrollia, omien rajojen sisällä pysymistä. Jarkko Henttosen mukaan keho ja tunteet on hallittava.

– Olen ollut tilanteissa, joissa paniikki rupeaa lähestymään. Mutta pelko ei ole ainoa tunne, joka voi olla haitallinen. Ylenpalttinen euforinen ilokin voi syrjäyttää järkevän ajattelun.

Lumilautailija vuoristossa.
Jarkko Henttonen laskee Chamonix'ssä, Ranskassa. Lumilautailija vuoristossa. Kuva: John Norris / Vapaalasku Vapaalasku,lumilautailu,Jarkko-Juhani Henttonen

Vuoristolajissa jyrkänteeltä voi livetä ja lumivyöry voi uhata.

– Kun ihmishenki on vaarassa, se on pelottavaa. Silloin täytyy pitää pää kylmänä ja yrittää laittaa syrjään omaa suoriutumista haittaavia tunteita. Se vaatii itsehillintää ja -hallintaa, Henttonen painottaa.

Hän kouluttaa muita laskijoita lumiturvallisuudesta. Henttonen on myös Vapaalasku – tieto, taito, turvallisuus-kirjan yksi tekijöistä. Kirja oli ehdokkaana tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi v. 2013. Ehdokkuus tuli myös Vuoden urheilukirja -kisassa.

Vapaasukeltaja Johanna Nordblad ja vapaalaskun guru Jarkko Henttonen olivat Markus Turusen ja Paula Jokimiehen haastateltavina Tunteiden tiistaissa 20.11.2018.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi