Hyppää pääsisältöön

Katot lentoon, puut vaakatasoon, sähköt poikki viikkoja. Muuttuvatko Suomen myrskyt rajummiksi?

Myrskypilvet veden yllä
Myrskypilvet veden yllä Kuva: Jukka myrskyt

Ilmastonmuutos lisää Suomessa rankkasateita ja tulvia. Myrskyjen määrä ei ehkä lisäänny, mutta ne saattavat voimistua. Hurrikaanit pysyttelevät kuitenkin Suomesta kauempana.

Kuvaaja: Jari Kontiokorpi

Se tunne, kun on jumissa tiellä, puita kaatuilee joka puolella, ja salamoi. Pelkäsin enemmän kuin synnytyksessä.

Kuuma kesä, Lapin lumipula – onko vuosi 2018 jonkinlainen etiäinen Suomen tulevaisuuden säistä? 2010-luvullakin rytisi useammankin ison myrskyn kuten Veeran voimin. Muuttuvatko myräkät vielä pahemmiksi?

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksissa on viitteitä siitä, että Suomeen saapuvat myrskyt voimistuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Mallit ja keskiarvot ovat suuntaa-antavia, ja toisaalta myrskyjen määrä ei näyttäisi lisääntyvän, vaan tilastojen valossa jopa vähentyneen viimeisten 25 vuoden aikana. Vertailu on tosin hieman hankalaa, koska mittaustekniikka on kehittynyt.

– Suuri kuva ei ole muuttunut, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ari-Juhani Punkka. 1990-luvun alussa oli tuulisia vuosia, mutta tulevaisuuden osalta ei olemassa viitteitä olennaisista keskimääräisten tuulennopeuden muutoksista Suomen lähialueilla.

– Vaikka maailman mittakaavassa tuhoisat hirmumyrskyt saattavat lisääntyä, meriveden alhainen lämpötila ja ilmakehän voimakkaat virtaukset pitävät kuitenkin esimerkiksi hurrikaanit loitolla Suomesta, Ari-Juhani Punkka rauhoittelee.

Voimakasta salamointia taivaalla
Voimakasta salamointia taivaalla Kuva: Pekka Isomursu salamat
Kesän myrskyt tulivat äkkiä ja ennen myrskyjä hiukset nousivat sähköstä seisomaan ja ilmassa aivan tunsi jännityksen, kun tummat pilvet vyöryivät kohti.

Myrskyävä meri nostaa merenpintaa, jolloin rannikkotulvat muuttuvat yleisemmiksi.

Kun ilman lämpötila nousee, myös ilmankosteus suurenee. Ukkosten yhteydessä voi muodostua runsaita äkillisiä sateita, ja ukkospilvien liikkuessa hitaasti sademäärä voi paikoitellen muodostua suureksi.

Myrskymatalapaineiden jakso sijoittuu Suomessa syys-helmikuulle ja ukkospilviin liittyvät rajuilmat syntyvät herkimmin keskikesällä. Tulevaisuudessa etenkin ukkoskausi saattaa alkaa aiemmin ja vastaavasti päättyä myöhemmin kuin nykyilmastossa.

Vaikka meillä ei myrskyäisi tämän useammin, myrskytuhot voivat kasvaa.

– Routajaksot tulevat lyhenemään ja routakerros ohenee. Jos maa ei ole roudassa kun myrskyää, puuta tulee kaatumaan enemmän eli metsätuhot lisääntyvät, varoittaa Ari-Juhani Punkka.

Maalla pitää hallita vanhat Mummo Ankan taidot ja keinot, kun sähköt on poikki viisi vuorokautta. Onneksi oli puilla toimiva Porin Matti!

– Yhteiskunta on muuttunut ja siedämme sähköttömyyttä yhä huonommin, sanoo meteorologi Ari-Juhani Punkka.

Kaupungit ja kunnat joutuvat laatimaan ja päivittämään varautumissuunnitelmiaan äärisäiden varalta. Kun sademäärät tulevaisuudessa kasvavat, esimerkiksi tulvien lisääntymiseen joudutaan varautumaan. Sähköyhtiöilläkin on vielä useiden vuosien savotta sähköverkkojen saamiseksi maan alle myrskyiltä suojaan.

Myrskypilvet Helsingin yllä
Myrskypilvet Helsingin yllä Kuva: Timo Newton-Syms myrskyt

Kuuntele:

Luonto-Suomen Myrskyilta Yle Radio Suomessa keskiviikkona 28.11. heti klo 18.00 uutisten jälkeen.
Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta, toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Lähetä kuva tai kerro oma myrskytarinasi Yle Luonnolle!

Jutun sitaatit on poimittu teidän lähettämistänne tarinoista.

Lue lisää:

Cityluonto: Kaupunkilainen – varo säätä!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto