Hyppää pääsisältöön

Kun enkeli sai ylleen muotitakin

Ennakkoluulottomat kirkkomaalaukset ovat pienen Toivakan suurin nähtävyys

Jeesuksen trumpettilahkeet ja poikkeukselliset enkelit aiheuttivat Suomessa ainutlaatuisen taidekohun kirkon seinämaalauksista. Kiistan ollessa kiivaimmillaan kirkkoherra lukitsi kirkon ovet ja taiteilijan apuri kiipesi katon kautta päästämään taiteilijan sisään jatkamaan työtään.

Kirkasvärisiä kattomaalauksia kirkon sisäkatossa, kattokruunu etualalla
Kirkasvärisiä kattomaalauksia kirkon sisäkatossa, kattokruunu etualalla Kuva: Yle / Eva Pursiainen Toivakan kirkko,Pellervo Lukumies,egenland_toivakka

Miltä enkeli näyttää? Entä Jeesus? Tai Aatami ja Eeva? Taiteilija on palkattu kunnostamaan kotiseurakuntansa kirkon kattomaalaukset, ja näitä kysymyksiä hän pyörittelee mielessään. Ja lukee Raamattua.

Jyväskylän läheisyydessä sijaitsevassa Toivakan kunnassa oltiin vuonna 1972 tiukassa tilanteessa: kirkossa oli aloitettava viipymättä mittava remontti, mutta rahaa ei ollut.

Köyhän seurakunnan onneksi kunnostustyöstä tehtiin yksi tarjous, joka oli vieläpä hyvin edullinen: 5000 markan hintaan työn lupautui tekemään paikallinen kuvataiteilija, Ateneumin käynyt 37-vuotias Pellervo Lukumies.

Taiteilija ryhtyi työhön rivakasti. Hän rakensi telineen, jonka avulla pystyi liikkumaan katon rajassa istuen ja maaten.

Nähtyään, miten kunnostus oli lähtenyt liikkeelle, kirkkoherra ei kuitenkaan ollut mielissään vaan kauhistui.

Oli tapahtunut väärinkäsitys.

Kirkkoherra oletti, että Lukumies entisöisi huonoon kuntoon päässeet, Alvar Aallon 1920-luvulla toteuttamat kattomaalaukset. Hän määräsi työt keskeytettäviksi. Varmemmaksi vakuudeksi hän lukitsi kirkon ovet ja kielsi taiteilijalta pääsyn sisään.

Lukumiehellä oli kuitenkin notkea apuri, joka kiipesi kirkon kellotapulin kautta sisään. Hän avasi ovet taiteilijalle, joka jatkoi sinnikkäästi työtään.

Tarkoituksenani on kuvata maailman kansoja enkeleinä, mutta sellaisina kuin ihmiset ovat tänään.― Pellervo Lukumies, Helsingin Sanomat 10.9.1972
Tarjouspaperi kirkon sisäkaton maalauksesta, kirjoitettu koneella, allekirjoitus Pellervo Lukumies.
Tarjouspaperi kirkon sisäkaton maalauksesta, kirjoitettu koneella, allekirjoitus Pellervo Lukumies. Kuva: Toivakan seurakunta Toivakan kirkko,Pellervo Lukumies,egenland_toivakka

Kaiken ytimessä oli Lukumiehen tarjouksessaan esittämä sanamuoto:

Kuviot vanhalta pohjalta, aiheiltaan ja hengeltään persoonani mukaan.

Lukumies tutki Raamattua ja perusti jokaisen maalauksen tarkkaan valittuun kohtaan. Työ oli hänelle erityinen ja hän, jos kuka, tunsi tämän kirkon: Lukumiehen oma isä oli ollut Toivakan pitkäaikainen ja pidetty kirkkoherra, silloisen viranhaltijan edeltäjä.

Eläköitynyt kirkkoherra myös tuki poikaansa ja avusti tätä löytämään sopivia yksityiskohtia ja symboleita maalauksiin, kuten Jeesuksen viitassa näkyviä ylösnousemusta merkitseviä kahdeksaisia.

Kun maalarit edeltävällä kerralla eli 1920-luvulla kuvittivat Toivakan kirkon kattoa, Alvar Aalto valitsi väriksi "Golgatan mustaa" ja toi omien sanojensa mukaan kirkkoon yön. Viisikymmentä vuotta kirkossa olikin kumarruttu kuulemaan sanaa tummasävyisen, suorastaan synkän katon alla.

Nyt luvassa oli jotain aivan muuta.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen ornamentti.
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen ornamentti.

Kiista jakoi seurakuntalaisia ja alkoi saavuttaa myös valtakunnallista kiinnostusta.

Helsingin Sanomat vieraili Toivakassa syyskuussa 1972 tutustumassa kohua aiheuttaneeseen remonttiin ja haastatteli osapuolia. Lukumies avasi näkemystään toimittajalle: "Tarkoituksenani on kuvata maailman kansoja enkeleinä, mutta sellaisina kuin ihmiset ovat tänään."

Vaikka tieto tutun kirkon yhtäkkisestä muuttumisesta oli ensi alkuun aiheuttanut monille shokin, kuukausien edetessä yhä useampi seurakuntalainen oli mieltynyt ajatukseen uudenlaisesta ja valoisasta kirkkosalista. Joukko kirkkovaltuuston jäseniä kertoi sanomalehdelle katselleensa jo "kyllin kauan pirunpäitä ja haalistuneita enkeleitä".

Oli myös huomattava, että Alvar Aallon maalaustyö oli ollut järjestyksessään kolmas kirkon kunnostusoperaatio, eikä sillä nähty erityistä säilytettävää arvoa.

Samassa Helsingin Sanomien artikkelissa Kansallismuseon arkkitehti sen sijaan piti harvinaisena, että taiteilija haluaa “lähes ilmaiseksi koristaa kotiseutunsa kirkon” ja kannusti muitakin seurakuntia päästäämään “paikkakunnan leiman” näkyviin: “Tälle työlle tulisi antaa arvoa”.

Jutun lopussa toimittaja uskaltautui ennustajaksi: “Voimainmittelö päättynee taiteilijan hyväksi. Toivakan kirkosta tulee turistinähtävyys, ainutlaatuinen Suomessa.”

Ja näin myös kävi.

Kirkkoherra ei järkkynyt kannassaan ja laittoi peliin koko arvovaltansa, mutta hävisi lopulta asiasta käydyn ratkaisevan äänestyksen. Hän erosi ja lähti paikkakunnalta.

Joulukuussa 1973 Toivakan kirkko avattiin pitkittyneen tauon jälkeen yleisölle.

Jokaisen vähänkin vakavissaan Suomen taiteen historiaa harrastavan on syytä ainakin kerran elämässään käydä Toivakan kirkossa.― Otso Kantokorpi, Kirkko ja kaupunki, 2017
Iäkäs mies katselee ylös kirkossa, taustalla alttarimaalausta
Taiteilija Pellervo Lukumies Toivakan kirkossa kesäkuussa 2018. Iäkäs mies katselee ylös kirkossa, taustalla alttarimaalausta Kuva: Yle / Rasmus Tåg Pellervo Lukumies,Toivakka,Toivakan kirkko,kuvataiteilijat,egenland_toivakka
Suhtaudun kirkkorakennukseen hyvin kunnioittavasti. Jumala ei kuitenkaan asu käsin tehdyissä temppeleissä. Minä tein kuvat ihmissilmiä varten. Ei niillä pönkitetä Jumalaa valtaa. Se pysyy muutenkin.― Pellervo Lukumies Toivakan kirkon esitteessä vuodelta 1990

On kesäkuu 2018 ja 80-vuotias Pellervo Lukumies istuu tutun kirkon penkissä muistellen, miten Ilmestyskirjan kuvaus taivaaseen saapuneesta riemuitsevasta seurakunnasta innoitti häntä:

– Tekstit sanovat, että on kaikista heimoista, sukukunnista, kansoista ja kielistä…

Taiteilija etsii sanoja, vaipuu ajatuksiinsa, havahtuu. Hän on vuosikymmenten aikana kerrannut tapahtumia toimittajille useaan otteeseen, mutta ikä nyt vaikuttaa painavan.

– En minä osannut sellaista kuvitella että enkeli olisi valkoinen kuin pumpuli, vaan niin paljon ihmisen näköinen kuin olla voi, hän toteaa.

Yli neljänkymmenen vuoden ajan enkeli on Toivakassa pukeutunut intialaiseen sariin tai romaninaisen asuun ja lainannut piirteensä Egyptistä tai Kiinasta. Vaaleatukkainen Kati Josefiina on sonnustautunut muodikkaisiin saappaisiin ja hattuun. Kaikilla on siivet selässään.

Romaninaista kuvaava enkelimaalaus kirkon sisäkatossa.
Romaninaista kuvaava enkelimaalaus kirkon sisäkatossa. Kuva: Yle / Eva Pursiainen Toivakan kirkko,Pellervo Lukumies,egenland_toivakka

Jo varhaiset kristityt tekivät pyhättöihinsä kuvia. Suomalaisia kirkkoja on vuoroin keskiajalla koristettu kuvin, ja sittemmin niitä on maalattu piiloon uskonpuhdistuksen aikaan ja 1700-1800-luvuilla uusklassismin hengessä.

Toivakka asettuu siis osaksi pitkää jatkumoa ja samalla poikkeaa siitä omalla, ainutlaatuisella tulkinnallaan Raamatusta. Ja vaikka Lukumies maalasi maalaukset ensisijaisesti omien seurakuntalaistensa riemuksi, ne kiinnostavat kävijöitä kauempaakin.

Kun taidekriitikko Otso Kantokorpi vieraili kirkossa vuonna 2017, hän vaikuttui. Hän kirjoitti kokemuksestaan Kirkko ja kaupunki -lehteen:

"Vaikka olen tehnyt urani kuvataiteen parissa ja kuvitellut jo kaiken mahdollisen nähneeni, olin melko häkeltynyt, kun kävin tänä vuonna Toivakan kirkossa ensimmäistä kertaa elämässäni. Veljen on pakko todistaa väkevästi: Jokaisen vähänkin vakavissaan Suomen taiteen historiaa harrastavan on syytä ainakin kerran elämässään käydä Toivakan kirkossa."

Pari viikkoa sitten täällä oli vieras Malawista. Hän oli aivan innoissaan. Pellervo Lukumies sanoi, että kaikki kansat, heimot ja kielet ovat täällä kirkossa läsnä, ja hän koki sen: hän tuli Afrikasta ja näki heimoveljiä täällä.― Timo Siukonen, Toivakka

Elokuussa 2018 saapuu suruviesti: Lukumies on kuollut.

Nykyinen kirkkoherra Panu Partanen miettii kirjoittamassaan taiteilijan muistokirjoituksessa, millaisen perinnön 1970-luvun kohuttu kunnostustyö jätti:

"Lukumiehen taide on peili siihen maailmaan, jota emme vielä ymmärrä, vaikka ympärillämme se jo on. Kaikki kansat, heimot, rodut, vähemmistöt ja kielet ovat Jumalan kansaa ja tasaveroisia."

Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla sinisiä pilviä
Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla sinisiä pilviä
Kartta jossa merkittynä Toivakan paikkakunta Keski-Suomessa.
Kartta jossa merkittynä Toivakan paikkakunta Keski-Suomessa. Kuva: Yle kartat,egenland_toivakka
Toivakan kirkkomaalaukset. Kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan.― Varja Oksasen yleisövinkki Egenlandille

Egenland – kaksikielinen kulttuurimatkaopas Suomeen

  • Yleisö eli te olette päättäneet, mitä kulttuurilla tarkoitetaan.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 1400 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäisen kauden tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Toinen kausi 20.11.2018 alkaen Yle Teema & Fem -kanavalla ja Yle Areenassa.
  • Kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!

Videot: Rasmus Tåg

Artikkelin taustamateriaalina on käytetty myös Timo Siukosen haastattelua, joka on nähtävissä Egenland-ohjelman 2. kauden jaksossa 2.

Edit 27.11.2018 klo 15:50. Lisätty tieto videoiden kuvaajasta artikkelin loppuun.

Kommentit