Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Miksi tarvitsemme tunteita? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Kehon tunnekartat näyttävät, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.
Ohjelmat voi kuunnella allaolevien linkkien kautta suoraan Yle Areenasta tai ne voi tallentaa podcastina omalle laitteelle.
Ohjelmasarjan on toimittanut Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tuotanto Yle Asia / Tiede ja terveys.
Inho
Vaikka inho on lajityypillisesti hyödyllinen tunne, voi se yleistyneenä olla myös vaarallinen: se voi johtaa esimerkiksi syömishäiriöön. Moraalinen inho voi ilmetä kehossa samoin fyysisin merkein kuin vaikkapa pilaantuneen ruoan haistaminen, mutta sen tehtävä on toinen: se auttaa meitä tunnistamaan omia arvoja. Voiko inho muuttua hyväksynnäksi ja millä edellytyksillä?
Inho on pitänyt ihmiskunnan hengissä, mutta se voi myös tappaa
Rakkaus
Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu?
Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon
Häpeä
Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää?
Häpeän tunne on aina haitallinen, mutta pientä hyvääkin voi siitä löytyä
Kateus
Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen?
Kateuden avulla tunnistetaan omat tarpeet


Ensimmäiset neljä ohjelmaa tunteista julkaistiin keväällä 2018 ja ne olivat viha, pelko, ilo ja suru. Niistä voit lukea lisää seuraavan linkin artikkelista, ja sitä kautta voit myös kuunnella tai tallentaa ohjelmat:
Tunteet: ilman niitä elämä ei tunnu miltään - vihakin on tarpeellista
Katja Myllyviita
Katja Myllyviita on psykologi ja ylemmän erityistason kognitiivinen psykoterapeutti.
Hän on kirjoittanut tunnetaitoihin liittyviä tietokirjoja ja oppaita, mm. vuonna 2016 ilmestyneen Tunne tunteesi (Kustannus Oy Duodecim), joka kertoo tunteista ja pyrkii auttamaan lukijaa tunnistamaan, ymmärtämään ja säätelemäänkin hankalia tunteita sekä hyödyntämään niitä omassa elämässään ja itselle tärkeiden asioiden edistämisessä.

Kehon tunnekartat - Bodily maps of emotions
Professori Lauri Nummenmaan johtama tutkimusryhmä Aalto-yliopistosta julkaisi vuoden 2013 lopulla kehon tunnekartat, jotka herättivät välittömästi suurta huomiota ympäri maailman. Tunnekartat näyttävät, missä päin kehoa ja millä tavalla eri tunteet koetaan. Lämpimät värit kuvaavat tunteen aktivoivaa vaikutusta ja kylmät värit lamaannuttavaa vaikutusta kehossa. Tutkimus osoitti myös, kuinka tärkeä osa tunnekokemusta kehon toiminnan muutokset ovat.
Tutkimusartikkeli julkaistiin alunperin amerikkalaisessa PNAS-tiedelehdessä 14.1.2014.
Kokemusten kehonkartat - Maps of subjective feelings
Nykyisin Turun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen apulaisprofessorina toimivan Lauri Nummenmaan työryhmän loppukesällä 2018 julkaistussa uudessa tutkimuksessa tutkittiin ja verrattiin subjektiivisia tunteita kehon tuntemuksiin. Tässä tutkimuksessa koehenkilöt, 1,026 suomalaista, merkitsivät missä kohdassa kehoa mikäkin 100:sta yleisestä tuntemuksesta tuntui, miltä se tuntui ja kuinka voimakkaana se tuntui. Kehon ja mielen yhteys oli ilmeinen. Tunteet ryhmittyivät viiteen eri ryhmään: positiiviset tunteet, negatiiviset tunteet, kognitiiviset eli ajattelutoiminnot, homeostaattiset eli keholliset toiminnot ja sairaudentuntemukset.
Tutkimusartikkeli julkaistiin amerikkalaisessa PNAS-tiedelehdessä 11.9.2018
Tutkimuksesta voi lukea suomeksi Nummenmaa Labin sivuilta.
Tutkimus jatkuu ja siihen voi osallistua tämän linkin kautta.