Hyppää pääsisältöön

Tunteet maustavat elämää, mutta joskus ne saavat voimaan pahoin - myös rakkaudella on varjopuolia

Ihmisen ylävartalon digihenkinen graafinen kuva levitettyine käsivarsineen, keskellä ympyrässä lukee Tiedeykkönen Extra
Ihmisen ylävartalon digihenkinen graafinen kuva levitettyine käsivarsineen, keskellä ympyrässä lukee Tiedeykkönen Extra Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle Tiedeykkönen Extra

Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Miksi tarvitsemme tunteita? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Kehon tunnekartat näyttävät, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

Ohjelmat voi kuunnella allaolevien linkkien kautta suoraan Yle Areenasta tai ne voi tallentaa podcastina omalle laitteelle.
Ohjelmasarjan on toimittanut Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tuotanto Yle Asia / Tiede ja terveys.

Inho

Vaikka inho on lajityypillisesti hyödyllinen tunne, voi se yleistyneenä olla myös vaarallinen: se voi johtaa esimerkiksi syömishäiriöön. Moraalinen inho voi ilmetä kehossa samoin fyysisin merkein kuin vaikkapa pilaantuneen ruoan haistaminen, mutta sen tehtävä on toinen: se auttaa meitä tunnistamaan omia arvoja. Voiko inho muuttua hyväksynnäksi ja millä edellytyksillä?

Inho on pitänyt ihmiskunnan hengissä, mutta se voi myös tappaa

Rakkaus

Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu?

Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon

Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty inhon tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla.
Inhon tunne aktivoi pään, kaulan, ruokatorven ja vatsan aluetta sekä käsiä. Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty inhon tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla. Kuva: Lauri Nummenmaa et al / Aalto-yliopisto Bodily maps of emotions.,inho
Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty rakkauden tunteen aktivoimat kehon osat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla.
Rakkauden tunne aktivoi päätä ja koko vartaloa, erityisen voimakkaasti kasvojen, rinnan ja sukuelinten alueita. Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty rakkauden tunteen aktivoimat kehon osat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla. Kuva: Lauri Nummenmaa et al / Aalto-yliopisto rakkaus,Bodily maps of emotions.

Häpeä

Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää?

Häpeän tunne on aina haitallinen, mutta pientä hyvääkin voi siitä löytyä

Kateus

Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen?

Kateuden avulla tunnistetaan omat tarpeet

Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty häpeän tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla, lamaannuttavat kylmillä väreillä.
Häpeän tunne aktivoi rinnan ja vatsan sekä erityisesti pään alueita, mutta passivoi jalkoja ja käsivarsia. Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty häpeän tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla, lamaannuttavat kylmillä väreillä. Kuva: Lauri Nummenmaa et al / Aalto-yliopisto häpeä,Bodily maps of emotions.
Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty kateuden tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla, lamaannuttavat kylmillä väreillä.
Kateuden tunne aktivoi pään ja sydämen aluetta, mutta jättää muut osat kehoa lähes neutraaliksi. Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty kateuden tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla, lamaannuttavat kylmillä väreillä. Kuva: Lauri Nummenmaa et al / Aalto-yliopisto kateus,Bodily maps of emotions.

Ensimmäiset neljä ohjelmaa tunteista julkaistiin keväällä 2018 ja ne olivat viha, pelko, ilo ja suru. Niistä voit lukea lisää seuraavan linkin artikkelista, ja sitä kautta voit myös kuunnella tai tallentaa ohjelmat:
Tunteet: ilman niitä elämä ei tunnu miltään - vihakin on tarpeellista

Katja Myllyviita

Katja Myllyviita on psykologi ja ylemmän erityistason kognitiivinen psykoterapeutti.
Hän on kirjoittanut tunnetaitoihin liittyviä tietokirjoja ja oppaita, mm. vuonna 2016 ilmestyneen Tunne tunteesi (Kustannus Oy Duodecim), joka kertoo tunteista ja pyrkii auttamaan lukijaa tunnistamaan, ymmärtämään ja säätelemäänkin hankalia tunteita sekä hyödyntämään niitä omassa elämässään ja itselle tärkeiden asioiden edistämisessä.

Kasvokuva hymyilevästä psykologi Katja Myllyviidasta.
Katja Myllyviita. Kasvokuva hymyilevästä psykologi Katja Myllyviidasta. Kuva: Juho Heikkinen, Redland Oy Katja Myllyviita

Kehon tunnekartat - Bodily maps of emotions

Professori Lauri Nummenmaan johtama tutkimusryhmä Aalto-yliopistosta julkaisi vuoden 2013 lopulla kehon tunnekartat, jotka herättivät välittömästi suurta huomiota ympäri maailman. Tunnekartat näyttävät, missä päin kehoa ja millä tavalla eri tunteet koetaan. Lämpimät värit kuvaavat tunteen aktivoivaa vaikutusta ja kylmät värit lamaannuttavaa vaikutusta kehossa. Tutkimus osoitti myös, kuinka tärkeä osa tunnekokemusta kehon toiminnan muutokset ovat.

Tutkimusartikkeli julkaistiin alunperin amerikkalaisessa PNAS-tiedelehdessä 14.1.2014.

Kokemusten kehonkartat - Maps of subjective feelings

Nykyisin Turun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen apulaisprofessorina toimivan Lauri Nummenmaan työryhmän loppukesällä 2018 julkaistussa uudessa tutkimuksessa tutkittiin ja verrattiin subjektiivisia tunteita kehon tuntemuksiin. Tässä tutkimuksessa koehenkilöt, 1,026 suomalaista, merkitsivät missä kohdassa kehoa mikäkin 100:sta yleisestä tuntemuksesta tuntui, miltä se tuntui ja kuinka voimakkaana se tuntui. Kehon ja mielen yhteys oli ilmeinen. Tunteet ryhmittyivät viiteen eri ryhmään: positiiviset tunteet, negatiiviset tunteet, kognitiiviset eli ajattelutoiminnot, homeostaattiset eli keholliset toiminnot ja sairaudentuntemukset.

Tutkimusartikkeli julkaistiin amerikkalaisessa PNAS-tiedelehdessä 11.9.2018
Tutkimuksesta voi lukea suomeksi Nummenmaa Labin sivuilta.

Tutkimus jatkuu ja siihen voi osallistua tämän linkin kautta.