Hyppää pääsisältöön

Muoviroskista vaatteita, valoa palveluna – mitä kaikkea on kiertotalous? 10 kysymystä ja vastausta

Valokuva roskislaatikosta johon yhdistetty graafinen ihmishahmo.
Valokuva roskislaatikosta johon yhdistetty graafinen ihmishahmo. Kuva: YLE/Saara Paasikivi kiertotalous

Jos jokainen kuluttaisi kuin suomalainen, tarvitsisimme 3,6 maapallon verran luonnonvaroja. Kestämätöntä! Kiertotaloudella haetaan ratkaisuja haastavaan tilanteeseen. Mitä on kiertotalous? Miksi sen pitäisi kiinnostaa? Vastaajina Sitran asiantuntijat Nani Pajunen ja Riitta Silvennoinen.

1. Mitä kiertotalous tarkoittaa?

Tällä hetkellä ylikulutamme luonnonvarojamme. Kiertotaloudessa pidetään materiaalit ja tuotteet mahdollisimman pitkään käytössä ja minimoidaan hävikki. Tiesitkö, että kalusteiden uudelleenverhoilu on mitä suuremmassa määrin kiertotaloutta? Tai että on olemassa yrityksiä, jotka myyvät valoa palveluna lamppujen sijaan, jolloin asiakas maksaa käyttämästään valosta esimerkiksi kuukausimaksua? Ja se, joka omistaa valaisimen on kiinnostunut siitä, että tuote on oikeasti pitkäikäinen, huollettava ja korjattava eli tuotteen käyttöikä pitenee ja luonto säästyy. Mitä pidempään lamput kestävät ja kuluttavat sähköä, sitä enemmän valoa myyvä yritys saa tuottoa.

Kiertotaloudessa tavaroita vuokrataan niiden omistamisen sijaan, jotta yhä suurempi joukko pystyy hyödyntämään pienempää käytössä olevaa tavaramäärää. Esimerkiksi autojen vertaisvuokrauksen kautta voit vuokrata vaikkapa naapurisi auton silloin, kun hän ei sitä tarvitse.

2. Miten kiertotalous auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta?

Kiertotaloudessa vähennetään luonnonvarojen ylikulutusta, mikä vaikuttaa myös ilmastopäästöihin. Tuotteet valmistetaan mahdollisuuksien mukaan kierrätetyistä materiaaleista tai uusiutuvista luonnonvaroista. Esimerkiksi vaatteita voi jo tehdä merten muoviroskasta tai puusta.

Myös polttoaineissa suositaan uusiutuvia energiamuotoja. Esimerkiksi Neste on arvioinut, että uusiutuvan, jätteistä tehdyn dieselin käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 50-90 % fossiiliseen dieseliin verrattuna.

3. Miten kiertotalous muuttaa ihmisten arkea?

Kun kiertotalous saadaan rullaamaan, ihmisten on sekä helpointa että myös halvinta valita kestäviä vaihtoehtoja töissä ja arjessa. Esimerkiksi arkkitehti tekee työssään ratkaisuja, jotka pienentävät rakennusten hiilijalanjälkeä. Kodeissa osataan välttää ruokahävikkiä, ja työmatkat kuljetaan mahdollisimman vähäpäästöisiä keinoja käyttäen. Jos vaikkapa luovut autosta ja siirryt käyttämään liikkumisen palveluita (yhteiskäyttöautoja, joukkoliikennettä, pyöräilyä, kävelyä), voit säästää vuoden aikana tuhansia euroja.

Tavaroiden omistamisen tilalle on tullut palveluita tai tavaroita vuokrataan. Netflix, HBO ja muut videopalvelut ovat korvanneet monilla dvd-kokoelmia. Myös esimerkiksi vaatteita ja jopa postipakkauksia voi ostaa palveluna.

4. Onko kiertotalous vain menoerä?

Jos asiaa miettii yksilön näkökulmasta, suomalainen esimerkiksi heittää hukkaan keskimäärin yli 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuosittain. Tästä koostuu vuosittain 500 miljoonan euron turha ruokalasku, 500 euroa per perhe. Kiertotaloudessa ruokahävikki minimoidaan, jolloin säästetään myös ruokalaskussa.

Yritysnäkökulmasta katsottuna kiertotalous voi tuoda merkittäviä säästöjä ja uusia bisnesmahdollisuuksia. Esimerkiksi suomalainen teollisuus on jo pitkään pyrkinyt välttämään materiaalien hukkaamista, koska kaikki hukka maksaa.

Suomelle kiertotalous voi tuoda myös lisätuloja. Kiertotalousratkaisuille on maailmalla kysyntää, joten ne voivat tarjota suomalaisille yrityksille merkittävän kilpailuvaltin myös kansainvälisillä markkinoilla.

5. Miksi suomalaisten kannattaa kiinnostua kiertotaloudesta?

Kiertotaloudesta kannattaa kiinnostua ihan jo oman tulevaisuuden kannalta: Jos jokainen kuluttaisi kuin suomalainen, tarvitsisimme 3,6 maapallon verran luonnonvaroja.

Kiinnostuminen kannattaa myös bisnesnäkökulmasta: Kiertotalousratkaisujen kysyntä nousee jatkuvasti maailmalla, ja Suomella olisi hyvä mahdollisuus nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi ja suunnannäyttäjäksi kiertotalouden saralla.

Kiertotalous on myös merkittävä keino Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

6. Voiko kiertotaloutta opiskella jossakin?

Suomi on ensimmäisten joukossa tuomassa kiertotalouden osaksi peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen opetusta. Sitra ja yli 50 oppilaitosta, koulutusorganisaatiota ja yritystä kehittävät parhaillaan uusia opetuskokonaisuuksia kiertotaloudesta kaikille koulutusasteille. Joukossa on myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kursseja, joita voidaan hyödyntää täydennyskoulutuksena eri aloilla.

7. Cleantech, kierrätys, kiertotalous… mikähän termi mahtaa tulla seuraavaksi?

Hyvinvointimme ei voi enää perustua luonnonvarojen ylikulutukseen. Kaikki luonnonvarojen kestävämpää käyttöä edistävä toiminta on tärkeää, termistä riippumatta. Kiertotalous on kattotermi, joka kattaa myös kierrätyksen ja cleantechin.

8. Moni harkitsee auton vaihtamista sähköautoon. Onko siitä hyötyä?

Liikenne on yksi suurimmista hiilidioksidin tuottajista ilmakehäämme. Sähköautoilla etsitään ratkaisua tähän välittömään ongelmaan. Sähköauton kohdalla on tärkeää kuitenkin miettiä sellaisia asioita kuten miten auto on tehty ja miten sähkö on tuotettu tai mitä tapahtuu käytetylle akulle.

9. Voiko ilmastolle tuotettuja haittoja kompensoida rahalla?

Ympäristölle haitallisia toimia voidaan kompensoida erilaisin toimin, kuten tukemalla metsänistutusta tai suojelemalla soita. Kompensoinnilla ei kuitenkaan voida muuttaa sitä tosiasiaa, että ensisijaisesti meidän pitää muuttaa toimintatapojamme. Kompensoinnilla ei voi siis ostaa puhdasta omaatuntoa – tarvitaan myös konkreettisia tekoja kiertotalouden edistämiseen.

10. Mitä minä voin tehdä kiertotalouden edistämiseksi?

Alkuun pääset tekemällä vaikkapa Sitran elämäntapatestin, jonka tuloksena saat sinulle räätälöidyt vinkit kestävämpään arkeen.

Kysy esimieheltäsi, miten työpaikkanne vastaa kiertotalouden haasteeseen – miten te voisitte toteuttaa kiertotaloutta joka päivä? Olisiko syytä miettiä, miten yritys pärjää uudessa maailmassa, jossa liiketoiminta ei voi enää perustua tuotteiden määrälliseen myyntiin?

Mieti jokaista hankintaasi, tarvitsetko oikeasti uuden tuotteen vai voisitko ostaa sen palveluna tai voisitko lainata tai vuokrata saman tuotteen? Entä tarjoatko lapsille ja nuorille kestävän kehityksen mukaisia esimerkkejä? Koulutatko tulevaisuuden osaajia vai nykypäivän selviytyjiä?

Jokaista meistä tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Mietityttääkö sinua joku kiertotaloudessa ja ilmastomuutoksessa? Esitä kysymyksesi tai ajatuksesi alla olevassa kommenttikentässä. Joukko asiantuntijoita on vastailemassa kysymyksiinne perjantaina 30.11. klo 12-16.

Kommentit