Jonas Sundström
Yle
Katon pitkät loisteputket luovat kylmän loisteen tukevan graniittipöydän kiiltävään pintaan. Voisi kuvitella olevansa kliinisessä leikkaussalissa. Mutta näin ei ole, olemme suklaamestari Anna Kekin pajalla Helsingissä. Täällä syntyy makeisia luovassa hengessä.
Valkoiset, kiiltävät kartonkirasiat ympäröivät Anna Kekkiä. Hän työskentelee täyttä päätä ehtiäkseen täyttää kaikki tilaukset ennen joulua. Siltä hän ehtii miettiä suhdettaan suklaaseen.
– Suklaa on yksi elämäni suurimmista rakkauksista, hän sanoo ihan vakavissaan.
Anjalasta Isoon Omenaan
Suklaa ei kuitenkaan ollut nuorelle Anna Kekille mikään itsestään selvä intohimo. Kuten monet muutkin, hän halusi pois vanhoista ympyröistä.
Aikaisemmin olin suklaasnobi. Nykyisin voin syödä levyn Fazerin sinistä
– Halusin pois pikkukaupungin ilonaiheista ja suruista.
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän muutti pienestä Anjalasta Kaakkois-Suomesta maailman keskipisteeseen, New Yorkiin.
Kosmopoliitti Kekki aloitti aikansa USA:ssa au pairina. Hoidettuaan vuoden lapsia, hän aloitti psykologianopinnot yliopistossa.
Lehti-ilmoitus muutti elämän
Opinnot USA:ssa voivat tulla kalliiksi, ja niiden rahoittamiseksi tuleva psykologi etsi töitä. Hän sattui näkemään riittävän houkuttelevan työpaikkailmoituksen päivälehdessä.
Ilmoitus muutti hänen elämänsä. Vielä nytkin hän muistaa, miltä tuntui astua ensi kertaa suklaapuotiin.
– Koko puoti tuoksui suklaalta. Omistaja oli belgialainen emigrantti, ja tajusin, että tämä on aivan aito suklaaelämys!
Työntekijästä pomoksi ja yrittäjäksi
Anna Kekistä ei tullut psykologia, mutta unelma oikeaksi suklaa-ammattilaiseksi tulemisesta alkoi itää niiden kahden vuoden aikana, jotka Anna työskenteli suklaapuodissa.
– Se on aika outoa, sillä en ollut edes erityisen ihastunut suklaaseen.
Hänen vihkonsa täyttyivät kuitenkin ideoista omaksi yritykseksi. Suklaamestariksi pyrkijä ylpistyi myös hiukan, hän myöntää itse jälkikäteen.
– Olin nuori ja ylimielinen ja näin ainoana mahdollisuutena perustaa oman yrityksen.
Hän halusi myös saada virallisen arvonimen osaamiselleen. Vuodessa hän opiskeli suklaamestariksi.
Opiskelu tapahtui sekä etäopiskeluna USA:sta että paikan päällä Ranskassa. Opintojen jälkeen hän saattoi kutsua itseään suklaamestariksi.
– Tuntui ristiriitaiselta kutsua itseään suklaamestariksi. Eihän 20-vuotias voi olla mestari missään asiassa!
Hallinnollinen suklaa-asiantuntija
Omassa yrityksessä Kekki sai yhdistää intohimonsa suklaaseen ja kiinnostuksensa yrittäjyyteen.
– Minua kiinnostaa muukin kuin pelkkä käsityö. Pidän suunnittelemisesta, laskemisesta ja lankojen pitelemisestä käsissäni.
Kekki oli päättänyt onnistua suklaamaailmassa, vaikka kilpailu oli kivenkovaa maassa, joka rakastaa makeaa.
Menestys makean luvatussa maassa
Toiminta alkoi vaatimattomasta varastohuoneesta. Kekin vastaperustettu yritys onnistui kuitenkin kasvamaan ja muutamassa vuodessa Anjalasta kotoisin olevalla psykologian opiskelijalla oli suklaatehdas Manhattanilta pohjoiseen ja kolme kauppaa.
Suklaata myytiin myös kauppoihin ympäri koko USA:ta. Toiminnan ollessa huipussaan, Kekillä oli 20 työntekijää.
– Tuntui hienolta, että pystyi työllistämään niin monta ihmistä. Oli kuitenkin hassua, että olin nuorempi kuin osa henkilökunnasta.
Entinen suklaasnobi syö salaa suklaata
Oltuaan 10 vuotta USA:ssa Kekki oli valmis muuttamaan takaisin Suomeen. Hän myi yrityksensä ja piti parin vuoden tauon.
Rakkaus suklaaseen silti säilyi. Suklaapuodissaan Etelä-Suomessa hän jatkaa käsityönsä kehittämistä. Tällä hetkellä hän on tekemässä myös kirjaa suklaasta.
Millaista suklaata mestari itse syö? Tähän saamme yllättävän rehellisen vastauksen.
– Aikaisemmin olin suklaasnobi. Nykyisin voin syödä levyn Fazerin sinistä.
– Mutta teen sen salaa, hän jatkaa pienen tauon jälkeen.
Suklaamestari Anna Kekki sai vapaat kädet, kun hän suunnitteli ainutlaatuisen Strömsö-konvehdin.
Sinäkin voit pitää oman suklaapajan kotona Annan suklaavinkkien avulla.
Korjattu 29.11.2018 klo 7.49: entinen Anjala sijaitsee Kaakkois-Suomessa (Kymenlaaksossa), ei Itä-Suomessa.
