Hyppää pääsisältöön

Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

Kirjastonhoitaja laittaa kirjoja hyllyyn Rauman kirjastossa 1968.
Kirjastonhoitaja laittaa kirjoja hyllyyn Rauman kirjastossa 1968. Kuva: Antero Tenhunen / Yle kirjastonhoitaja,kirjastot,Rauma,1968

Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

Uusi Helsingin keskustakirjasto Oodi avaa ovensa 5. joulukuuta 2018. Ylen kanavilla kerrotaan laajasti kirjastojen merkityksestä suomalaisten elämässä, kaikki kirjastoaiheiset ohjelmat ja artikkelit löydät kootusti Yle Areenasta.

Vuonna 1976 kirjastoista nähtiin tietoiskuja. Kirjaston käyttöä opastettiin ihmisille, jotka eivät olleet sitä ennen käyttäneet. Kirjastossa selvisi esimerkiksi television keksijän nimi, ja kun tiedonnälkä oli suurin, tuli kirjastoon kiire!

Töölön kirjastossa tehtiin ohjelmaa vuonna 1978. Helsinkiläisen kaupunginosakirjaston kautta kerrottiin yleisesti suomalaisten kirjastojen palveluista. Kirjaston mainittiin olevan itseään suurempi, sillä kaukolainoilla saattoi lainata minkä tahansa suomalaisen kirjaston kirjan. Kirjojen ja musiikkitallenteiden lainaamisen lisäksi kirjasto oli paikka kohtaamisille ja harrastamiselle, vaikkapa lasten nukketeatterille. Töölön kirjaston asiakkaat olivat iloisia monipuolisesta valikoimasta, joka auttoi mm. lomamatkojen suunnittelussa, puutarhanhoidossa ja betonitöiden opiskelussa. Kirjaston rauhassa oli myös kiva lukea ja kuunnella levyjä. Ahkeralle lukijalle kertyi säästöäkin.


Meillä luetaan kotona paljon, niin siinä menisi ehkä 5000 markkaa vuodessa, jos kaikki joutuisi ostamaan. Kotona kannattaa yleensä pitää vain hakuteokset.― Töölon kirjaston asiakas Sinun kirjastosi 2 -ohjelmassa 1978

Tampereen uuden pääkirjaston valmistuminen 1986 oli myös arkkitehtoninen tapaus. Metson näköisestä kirjastosta kertovat ohjelmassa arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä. Ohjelmassa nähdään myös vaiheita kolme vuotta kestäneestä rakennusprojektista: perusteiden raudoittamista, kattorakennelman nostamista paikoilleen ja sisustuksen viimeistelyä.

Silloin kun ihminen ei päässyt kirjaston luo, siirtyi kirjasto ihmisen luo. Kulttuuriruutu teki vuonna 1986 kierroksen susirajalle ja seurasi kirjastoauton matkaa korpikylissä. Kirjailija Heikki Turunen astuu mukaan puhumaan kirjallisuudesta, kun matkataan kirjastoauton kyydissä Simpauttajan maisemissa Lieksassa. Kirjastoauto oli kauppa-auton tapaan tärkeä osa kylien ihmisten elämää, ja sillä oli vahva merkitys lasten ja nuorten vapaa-ajan vietossa. Viikonloppuisin auto muuttui nuorisobussiksi.

Myös Mäntsälässä tärkeä osa toimintaa oli monipuolinen, vilkkaasti liikennöivä kirjastoauto. Kirjastonhoitaja Tuula Blåfield kertoi vuonna 1972 jo 125-vuotiaan kirjaston palveluista. Satutunnit ja nukketeatteri olivat löytäneet yleisönsä ja muutoinkin juuri lapsille oli kohdennettu runsaasti toimintaa. Kirjastosta itsestään toivottiin kohtaamispaikkaa, missä vastoin perinteitä ei tarvinnut olla hiljaa.

Toivoisi, että tästä tulisi paikka, mihin voisi poiketa tapaamaan tuttavia, lukemaan lehtiä, katsomaan keittokirjasta, mitä ruokaa laittaisi illaksi.― Mäntsälän kirjastonhoitaja Tuula Blåfield 1972

Kirjasto on tärkeä paikka vapaa-ajan viihtymiselle. Kummelin sketsihahmot kraakkuivat 1990-luvulla Kangasalla Suoraman lähikirjastossa.

Yksittäinen kirjasto oli ikkuna myös koko Suomen ja maailman kirjallisuuteen. Alkuvuodesta 1971 oli Mäntsälän kirjastossa ihmetelty näyttelyä, jossa ”maamme elokuvakirjaston koko surkeus paljastui”. Koko suomenkielinen alan kirjallisuus, josta valtaosa oli kirjoitettu 1930–1940-luvuilla ja käsitteli tähtikulttia, mahtui kahdelle pienelle pöydälle. Vastapainoksi tälle oli näyttelyyn hankittu kirjoja ja julisteita Tšekkoslovakiasta, missä elokuvakirjallisuus oli runsasta.

Toisaalta itse kirjallisuuden tarjonnan ohella kirjaston kokoelmien kattavuus on riippuvainen käytettävissä olevista varoista. Vuonna 1993 monet pienet kirjastot kamppailivat lakkautusuhan alla, kun määrärahoja oli leikattu lama-Suomessa. Ex libris -ohjelmassa vierailtiin Porin Kysälaaren sivukirjastossa ja Suonenjoen kaupunginkirjastossa, jotka olivat asukkaille tiedon ja virkistyksen lähteitä.

Meillä Suomessa on maailman paras kirjasto, meidän todella pitäisi olla siitä ylpeitä. Se on demokratian kivijalka.― Porin kirjastotoimenjohtaja Marjaana Karjalainen Ex libris -ohjelmassa 1993

Kirjastoja kiitetään ja kirjastoista puhutaan nyt! Katsele ja kuuntele Yle Areenassa.

Areenasta voit ladata mukaasi myös äänikirjan.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto