Hyppää pääsisältöön

Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

Kirjastonhoitaja laittaa kirjoja hyllyyn Rauman kirjastossa 1968.
Kirjastonhoitaja laittaa kirjoja hyllyyn Rauman kirjastossa 1968. Kuva: Antero Tenhunen / Yle kirjastonhoitaja,kirjastot,Rauma,1968

Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

Uusi Helsingin keskustakirjasto Oodi avaa ovensa 5. joulukuuta 2018. Ylen kanavilla kerrotaan laajasti kirjastojen merkityksestä suomalaisten elämässä, kaikki kirjastoaiheiset ohjelmat ja artikkelit löydät kootusti Yle Areenasta.

Vuonna 1976 kirjastoista nähtiin tietoiskuja. Kirjaston käyttöä opastettiin ihmisille, jotka eivät olleet sitä ennen käyttäneet. Kirjastossa selvisi esimerkiksi television keksijän nimi, ja kun tiedonnälkä oli suurin, tuli kirjastoon kiire!

Töölön kirjastossa tehtiin ohjelmaa vuonna 1978. Helsinkiläisen kaupunginosakirjaston kautta kerrottiin yleisesti suomalaisten kirjastojen palveluista. Kirjaston mainittiin olevan itseään suurempi, sillä kaukolainoilla saattoi lainata minkä tahansa suomalaisen kirjaston kirjan. Kirjojen ja musiikkitallenteiden lainaamisen lisäksi kirjasto oli paikka kohtaamisille ja harrastamiselle, vaikkapa lasten nukketeatterille. Töölön kirjaston asiakkaat olivat iloisia monipuolisesta valikoimasta, joka auttoi mm. lomamatkojen suunnittelussa, puutarhanhoidossa ja betonitöiden opiskelussa. Kirjaston rauhassa oli myös kiva lukea ja kuunnella levyjä. Ahkeralle lukijalle kertyi säästöäkin.


Meillä luetaan kotona paljon, niin siinä menisi ehkä 5000 markkaa vuodessa, jos kaikki joutuisi ostamaan. Kotona kannattaa yleensä pitää vain hakuteokset.― Töölon kirjaston asiakas Sinun kirjastosi 2 -ohjelmassa 1978

Tampereen uuden pääkirjaston valmistuminen 1986 oli myös arkkitehtoninen tapaus. Metson näköisestä kirjastosta kertovat ohjelmassa arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä. Ohjelmassa nähdään myös vaiheita kolme vuotta kestäneestä rakennusprojektista: perusteiden raudoittamista, kattorakennelman nostamista paikoilleen ja sisustuksen viimeistelyä.

Silloin kun ihminen ei päässyt kirjaston luo, siirtyi kirjasto ihmisen luo. Kulttuuriruutu teki vuonna 1986 kierroksen susirajalle ja seurasi kirjastoauton matkaa korpikylissä. Kirjailija Heikki Turunen astuu mukaan puhumaan kirjallisuudesta, kun matkataan kirjastoauton kyydissä Simpauttajan maisemissa Lieksassa. Kirjastoauto oli kauppa-auton tapaan tärkeä osa kylien ihmisten elämää, ja sillä oli vahva merkitys lasten ja nuorten vapaa-ajan vietossa. Viikonloppuisin auto muuttui nuorisobussiksi.

Myös Mäntsälässä tärkeä osa toimintaa oli monipuolinen, vilkkaasti liikennöivä kirjastoauto. Kirjastonhoitaja Tuula Blåfield kertoi vuonna 1972 jo 125-vuotiaan kirjaston palveluista. Satutunnit ja nukketeatteri olivat löytäneet yleisönsä ja muutoinkin juuri lapsille oli kohdennettu runsaasti toimintaa. Kirjastosta itsestään toivottiin kohtaamispaikkaa, missä vastoin perinteitä ei tarvinnut olla hiljaa.

Toivoisi, että tästä tulisi paikka, mihin voisi poiketa tapaamaan tuttavia, lukemaan lehtiä, katsomaan keittokirjasta, mitä ruokaa laittaisi illaksi.― Mäntsälän kirjastonhoitaja Tuula Blåfield 1972

Kirjasto on tärkeä paikka vapaa-ajan viihtymiselle. Kummelin sketsihahmot kraakkuivat 1990-luvulla Kangasalla Suoraman lähikirjastossa.

Yksittäinen kirjasto oli ikkuna myös koko Suomen ja maailman kirjallisuuteen. Alkuvuodesta 1971 oli Mäntsälän kirjastossa ihmetelty näyttelyä, jossa ”maamme elokuvakirjaston koko surkeus paljastui”. Koko suomenkielinen alan kirjallisuus, josta valtaosa oli kirjoitettu 1930–1940-luvuilla ja käsitteli tähtikulttia, mahtui kahdelle pienelle pöydälle. Vastapainoksi tälle oli näyttelyyn hankittu kirjoja ja julisteita Tšekkoslovakiasta, missä elokuvakirjallisuus oli runsasta.

Toisaalta itse kirjallisuuden tarjonnan ohella kirjaston kokoelmien kattavuus on riippuvainen käytettävissä olevista varoista. Vuonna 1993 monet pienet kirjastot kamppailivat lakkautusuhan alla, kun määrärahoja oli leikattu lama-Suomessa. Ex libris -ohjelmassa vierailtiin Porin Kysälaaren sivukirjastossa ja Suonenjoen kaupunginkirjastossa, jotka olivat asukkaille tiedon ja virkistyksen lähteitä.

Meillä Suomessa on maailman paras kirjasto, meidän todella pitäisi olla siitä ylpeitä. Se on demokratian kivijalka.― Porin kirjastotoimenjohtaja Marjaana Karjalainen Ex libris -ohjelmassa 1993

Kirjastoja kiitetään ja kirjastoista puhutaan nyt! Katsele ja kuuntele Yle Areenassa.

Areenasta voit ladata mukaasi myös äänikirjan.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.