Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Kuinka nämä voidaan yhdistää?

Äänitysstudion laitteistoa (käsitelty kuva)
Äänitysstudion laitteistoa (käsitelty kuva) studiot

1980-luvun alussa elektronisen musiikin tekijät olivat turhautuneita. Monet elektronisten soitinten valmistajat olivat 1970-luvun myötä tuoneet markkinoille paljon hienoja ja käyttökelpoisia laitteita. Mutta kun kaikki Rolandit, Yamahat, Korgit, Kawait, Oberheimit ja Moogit olivat tulleet kaikkien saataville, muusikot törmäsivät ikävään ongelmaan: laitteita ei voinut kytkeä toimimaan keskenään.

Tai jos pystyi, se tapahtui monenkirjavien elektronisten lisälaitteiden avustuksella, eikä lopputulos ollut aina läheskään niin käyttökelpoinen kuin toivottiin.

Muusikot kokivat menettävänsä paljon hauskaa ja kiinnostavaa, kun heidän omistamiaan eri merkkisiä laitteita ei voinut soittaa synkassa toisiinsa. Insinöörit näkivät saman ongelman ja siihen alettiin etsiä ratkaisua.

Ja tuo ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa. Roland-yhtiön perustaja Ikutaro Kakehashi oli samaa mieltä kuin muusikot: hänen mielestään se, ettei elektronisia laitteita voinut kytkeä toisiinsa oli suuri rajoitus sekä musiikin luomiselle että soitinteollisuudelle.

Ja niinpä heinäkuussa vuonna 1981 hän teki ehdotuksen kaikille elektronisten soitinten ja musiikkilaitteiden valmistajille: kehitetään kaikille yhteinen järjestelmä. Kehitetään tekninen standardi, jolla kaikki laitteet voidaan kytkeä toimimaan keskenään: syntesoijat, sekvensserit, rumpukoneet, efektilaiteet, tietokoneet.

Ja jo samana vuonna amerikkalainen insinööri ja laitesuunnittelija Dave Smith esitti suunnittelemansa systeemin laitteiden yhdistämiseksi. Järjestelmä sai nimekseen Musical Instrument Digital Interface eli MIDI.

Homma vaikutti lupaavalta ja jo vuonna 1983 MIDI-järjestelmä otettiin viralliseksi standardiksi. Niin kutsutuilla MIDI-johdoilla toisiinsa yhdistetyt laitteet osasivat nyt keskustella keskenään, vaihtaa tietoa keskenään, lähettää ja vastaanottaa käskyjä toisiltaan. Systeemi oli digitaalinen ja siitä alkoi eräs vallankumous.

Ei ehkä ollut sattumaa, että samana vuonna, jolloin Roland-yhtiön perustaja herra Kakehashi esitti alkuperäisen ideansa maailmalle, meillä Suomessa eräs nuori mies, Tommi Lindell, hankki ensimmäisen syntesoijansa. Vuosi oli 1981 ja sillä tiellä herra Lindell on edelleen. Hän kyllä muistaa, mikä on MIDI.

Tommi Lindell on eräs konemusiikin uranuurtajista Suomessa. Säveltäjä, sovittaja, muusikko ja tuottaja, jonka monet muistavat 1990-luvun alusta muiden muassa Lindelltronics- ja Tapaus Lindell -projekteista, tai vaikkapa Avaruusromussakin soineesta Veijo Midi & Modulit -sooloprojektista, eräänlaisesta virtuaalibändistä. Tai sitten ahkera studio- ja keikkamuusikko Lindell on tuttu esimerkiksi 1990-luvun Raptorista tai tuon aikaisesta RinneRadiosta tai lukemattomista muista tekemisistään, esimerkiksi television legendaarisesta Frank Pappa Showsta tai Hotelli Soinnusta. Ja Tommi Lindell on edelleen tutkimusmatkailija ja uuden löytäjä.

Voisi sanoa, että albumillaan Elektronische Wanderlust Tommi Lindell on löytänyt sekä vanhoja että uusia asioita. Tämä Lndl-nimellä tehty julkaisu on ainakin minun nähdäkseni ikään kuin kunnianosoitusta elektronisen musiikin maineikkaalle menneisyydelle, analogisen ajan tienraivaajien saavutuksille, jotka edelleen kuuluvat elektronisessa musiikissa.

Liekö siitä myös levyn nimi Elektronische Wanderlust, joka voisi olla peräisin jostakin muinaisen Kölnin studion uumenista. Tuo Wanderlust kun tarkoittaa sekä vaellushalua että kaukokaipuuta.

Mitä saadaan kun yhdistetään vapaata improvisaatiota, akustisia ja elektronisia soittimia sekä pelloilta ja metsistä tallennettuja äänimaisemia? Ja kun vielä otetaan mukaan itkuvirret ja preparoitu piano?

"Halusin sukeltaa syvälle äänien maailmaan", sanoo pianisti ja säveltäjä Kalle Vainio. Ja näin tapahtuu Project Vainiolla Ensemblen albumilla Suruvesi, jonka olennaisena osana ovat myös laulaja Emmi Kuittisen itkuvirsistä inspiraationsa saaneet vokaaliosuudet.

Vuonna 2000 Avaruusromuun tuli eräs demo, ohjelman kuuntelijan lähettämä musiikkiesitys. Kappale oli nimeltään Transparent Light ja sen tekijä oli Veli-Matti Rautio. Kului 18 vuotta ja saapui uusi demo.

No, ei Veli-Matti Rautio mitenkään toimettomana ole musiikin kanssa pysynyt noin kauaa, päinvastoin. Nykyään hänen YouTube-kanavallaan on tarjolla yli 300 musiikkiesitystä. "Musiikkimakuni on edelleen pysynyt samankaltaisena", hän kirjoittaa ja YouTube-materiaali, esimerkiksi tuorein julkaisu Autumn Tangerine Skies todistaa samaa:

Kenneth Knudsen on tanskalainen pianisti ja säveltäjä. Ja samalla eräs tanskalaisen elektronisen musiikin veteraaneista, tätä nykyä 72-vuotias muusikko. Hän kertoo, että siitä lähtien kun hän 1970-luvun alussa hankki itselleen Minimoogin, hän on kuluttanut suurimman osan ajastaan tutkien elektronisia ääniä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Oliver Hoiness on tanskalainen kitaristi, joka on puolestaan kuluttanut aikaansa tutkimalla sähkökitaran mahdollisuuksia. Ja yhdessä nämä äänten etsijät esiintyvät albumilla November Tango.

Mitä tapahtuu, kun kaksi kitaristia kohtaa toisensa? Kun toinen soittaa Moog-kitaraa ja härveleitä ja toinen sähköistä ja elektroakustista kitaraa? Tätä kokeilivat kitaristit Jyrki Lehto ja Markku Toikkanen:

AVARUUSROMUA 2.12.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
LNDL: Passer-by - osa - (Elektronische Wanderlust)
LNDL: Ausfahrt (Elektronische Wanderlust)
LNDL: Wanderlust I (Elektronische Wanderlust)
LNDL: Wanderlust II (Elektronische Wanderlust)
LNDL: Wanderlust III (Elektronische Wanderlust)
PROJECT VAINIOLLA ENSEMBLE: Vainiolla I (Suruvesi)
PROJECT VAINIOLLA ENSEMBLE: Vainiolla II (Suruvesi)
VELI-MATTI RAUTIO: Autumn Tangerine Skies (nettijulkaisu)
KENNETH KNUDSEN & OLIVER HOINESS: Mysterious Dancer (November Tango)
KENNETH KNUDSEN & OLIVER HOINESS: Corrections (November Tango)
VESA LEHKO: Excesses - Etude on Found Objects and Ambiences (nettijulkaisu)
JYRKI LEHTO & MARKKU TOIKKANEN: Jiddu - osa - (Just Visitin')

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.