Hyppää pääsisältöön

Espanjalaistuomari väkivaltaa etsimässä - kapinatuomioita poliitikoille ilman kapinaa

mielenosoittajia pellolla.
Lledodersin vankilassa pidetään suurinta osaa Katalonian vangituista poliitikoista mielenosoittajia pellolla. Kuva: pertti.pesonen/yle Katalonia,Espanja

Muu Eurooppa on seurannut hämmentyneenä, kun Espanjan Korkeimman oikeuden tuomari Pablo Llarena ajaa ankaria, 16-25 vuoden kapinatuomioita Katalonian vangituille poliitkoille. Llarenan ongelma on se, että kapinasyyte edellyttää Espanjankin lain mukaan väkivaltaa. Sitä taas ei ole Kataloniasta löytynyt.

Yksi tuomarikunnan uhreista on Katalonian itsenäisyyttä ajaneen kulttuurijärjestö Omniumin johtaja Jordi Cuixart. Hän on ollut jo yli vuoden vangittuna ilman oikeudenkäyntiä. Vuosi sitten kuvatussa videossa Cuixart näkyy hillitsemässä mielenosoitusta Katalonian talousministeriön edessä. Tuomarin johtopäätös tästä on se, että koska hän hillitsi, niin hän varmaan myös aloitti mielenosoituksen.

Sosiologian professori Ignacio Sanchez-Cuenca sanoo, että tuomarikunnalle näyttää olevan ylivoimaista tehdä eroa kansalaistottelemattomuuden ja passiivisen vastarinnan ja toisaalta väkivaltaisen kapinan välillä. Jordi Cuixart istuu Lledonersin vankilassa, hänen vaimonsa Txell Bonet hoitaa yksin pariskunnan puolentoista vuoden ikäistä lasta.

nainen lapsen kanssa
Txell Bonet nainen lapsen kanssa Kuva: yle/Maija Salmi Katalonia,vangit,Espanja

Espanjan kapinapykälä on kirjoitettu vuonna 1995 muotoiltuun rikoslakiin. Kapinapykälän tekstin on laatinut perustuslakioikeuden emeritusprofessori Diego Lopez Garrido. Hän sanoo yksiselitteisesti, että kapinasyyte edellyttää, että on käytetty väkivaltaa. Kataloniassa hän ei sano nähneensä sitä.

Myös toinen huomattava laintuntija, entinen Korkeimman oikeuden tuomari Martin Pallin sanoo, että Katalonian poliitikkojen tapauksissa ei ole nähtävissä väkivaltaa, näinollen kapinasyyte on täysin perusteeton.

Keksittyä väkivaltaa

Kun väkivaltaa ei ole ollut, niin sitä on pitänyt keksiä. Tuomari Llarena on verrannut katalaanipoliitikkoja Guardia Civilin upseeriin, Antonio Tejeroon, joka yritti sotilaskaappausta vuonna 1981. Tejero ryntäsi parlamenttiin ja ammuskeli ilmaan komentaessaan parlamentaarikkoja istumaan aloillaan.

Llarenan mukaan katalaaniaktivistien toiminta viime vuoden syyskuussa on verrattavissa panttivankien ottoon ilmaan ammuskelemalla.

Paitsi, että Kataloniassa kukaan ei ole ammuskellut ilmaan eikä ottanut panttivankeja.

Entinen kapinaupseeri Tejero puolestaan oli 12. lokakuuta, espanjalaisuuden päivänä kunniavieraana Guardia Civilin tilaisuudessa Malagassa.

Espanjalaiset tuomarit ovat nähneet terroristeja muun muassa Katalonian tiesuluilla, joilla katalaaniaktivistit ovat osoittaneet mieltä poliitikkojen vangitsemisten vuoksi. Kun Espanjan taksit protestoivat taksiliikenteen vapauttamista vastaan pystyttämällä tiesulkuja, niin heitä ei epäilty terrorismista.

Konservatiiviset tuomarit ovat sanoneet myös, että väkivallan kohteena ovat olleet valtion instituutiot ja koko Espanjan demokraattinen järjestelmä. Ei pidä paikkaansa, vastaa madridilainen professori Ignacio Sanchez-Cuenca. Katalaanien liikehdinnässä ei missään vaiheessa ole uhattu demokratiaa, Espanjan valtiollista yhtenäisyyttä kylläkin.

Passiivista väkivaltaa?

Tuomari Llarena on mennyt jopa niin pitkälle, että hän on keksinyt termin ”passiivinen väkivalta”. Siihen syyllistyivät Llarenan mielestä katalaanipoliitikot järjestäessään laittoman kansanäänestyksen viime vuoden lokakuussa, tietäen, että Espanjan poliisi tulisi puuttumaan siihen.

Näin myös kävi, espanjalaiset poliisit todellakin puuttuivat ja pahoinpitelivät yli 800:a äänestämään mennyttä ihmistä. Tuomari Llarenan mukaan poliisit eivät kuitenkaan syyllistyneet väkivaltaan, vaan syytetaakka lankeaa heille, jotka ”pakottivat” poliisit äänestyspaikoille pamppu kädessä.

Tuomari Llarena on saanut kylmää vettä niskaansa muualta Euroopasta. Saksalainen oikeusistuin tyrmäsi Katalonian entistä aluejohtajaa Carles Puigdemontia koskevan luovutuspyynnön, koska se ei nähnyt mitään merkkejä väkivallasta. Samoin kävi Belgiassa, sikäläinen oikeus ei myöskään nähnyt Llarenan kuvittelemaa väkivaltaa. Sveitsikään ei ole suostunut luovuttamaan maahan paenneita katalaanipoliitikkoja Espanjaan.

Vangitsemiset myrkyttäneet ilmapiiriä

nainen kuvassa
Laura Masvidal nainen kuvassa Kuva: pertti.pesonen/yle Katalonian kansanäänestys itsenäisyydestä 2017,Espanja

Myös Espanjan nykyinen pääministeri Pedro Sanchez on sanonut, että katalaanipoliitikkojen vangitsemiset eivät ole parantaneet ilmapiiriä. Monet Sanchezin hallituksen ministerit ovat kyseenalaistaneet pitkät tutkintavankeudet, joissa poliitikkoja kohdellaan kuin vaarallisia väkivaltarikollisia.

Tuomari Llarena ei lannistu. Hän on järjestelmällisesti torjunut vangittujen poliitikkojen päästämisen vapaalle jalalle odottamaan oikeudenkäyntiä.

Yksi oikeudenkäytön kummallisuuksista on Katalonian entisen sisäministerin Joaquim Fornin kohtelu. Häntä oltiin välillä vapauttamassa, mutta tuomarin kielteisen päätöksen mukaan hänet pidettiin vangittuna, koska "Forn ei ole luopunut itsenäisyysmielisistä ajatuksistaan". "Mitä tämä on muuta kuin mielipidevankeutta, jos pidetään vankilassa mielipiteidensä vuoksi", ihmettelee Laura Masvidal, Joaquim Fornin puoliso.

Tuttuja tuomareita oikeudessa

ignacio sanchez-cuenca kuvassa
Ignacio Sanchez-Cuenca ignacio sanchez-cuenca kuvassa Kuva: antonio perez/yle Katalonia,Espanja

Oikeudenkäynti alkaa ensi vuoden alkupuolella. Korkeimmassa oikeudessa Llarenalla on samanmielinen, konservatiivisten tuomareiden muodostama enemmistö. Korkeimman oikeuden nykyinen presidentti Carlos Lesmes on Espanjan entisen pääministerin Jose Maria Aznarin hallinnon korkea virkamies. Aznar puolestaan on vaikutusvaltainen hahmo Espanjan laitaoikeiston ideologina. Hän on vaatinut muun muassa ”päiden katkaisemista” Katalonian itsenäisyysliikkeeltä.

Myös Korkeimman oikeuden edellisellä presidentillä oli oikeistolaisen kansanpuolueeen PP:n jäsenkirja. Marraskuun lopulla Espanjan tuomarien nimityskierros päättyi farssiin: Valtapuolueet, PSOE ja PP jakoivat tavan mukaan tuomarikunnan korkeimmat nimitykset keskenään. Sitten PP:n senaattoriryhmän johtaja Ignacio Cosido lähetti kansanedustajatovereilleen whatsapp-viestin, jossa hän kehuskeli, miten puolue oli säilyttänyt hyvin asemansa ja pystyy omilla nimityksillään valvomaan katalaanipoliitikkojen oikeudenkäyntiä. Viestistä nousi valtava kohu. Mutta asiaa seuraaville se ei kertonut mitään uutta, toi vain julkisuuteen sen mikä tiedettiin: Espanjassa korkeimmat tuomarit ovat korkeimpia tuomareita siksi, että puolueet ovat heidät asemiinsa valinneet.

Poliitikot valitsevat tuomarit

Tuoreen Eurobarometrin kyselyn mukaan 80 prosenttia espanjalaistuomareistakin on sitä mieltä, että politiikka määrää uralla etenemisen, ei ammattitaito ja asiantuntemus. Eurobarometrin vertailussa Espanjan tuomarikunta oli koko läntisen Euroopan vähiten itsenäinen suhteessa poliittiseen valtaan. Kreikassa ja Italiassakin oikeuslaitos arvioitiin itsenäisemmäksi.

Professori Ignacio Sanchez-Cuenca sanoo, että 90 prosenttia tuomarikunnasta on itsenäisiä. Mutta viimeinen kymmenen prosenttia joka miehittää korkeimmat tuomioistuimet, kuten Audiencia Nacionalin, Korkeimman Oikeuden ja Perustuslakituomioistuimen, on valittu täysin poliittisin perustein. Ja jokaisessa näissä konservatiivisella tuomarikunnalla on enemmistö. Kolmesta korkeimpien tuomioistuimien viimeisestä tuomarinimityksestä kaksi on ollut oikeistolaisen kansanpuolueen aktiiveja.

Katalaanipoliitikkojen oikeudenkäynti on neljän tuomarin, Javier Zaragozan, Consuelo Madrigalin, Fidel Cadenan ja Jaime Morenon käsissä. Heidät kaikki tunnetaan hyvin konservatiivisina lainkäyttäjinä. Yksi, Fidel Cadena on etukäteen ottanut kantaa tulevaan oikeudenkäyntiin. Hän on ja sanonut, että katalaanipoliitikkojen toiminta oli selvästi "väkivaltaisen kapinan" valmistelua.

Euroopan Unioni on ollut huolissaan Puolan ja Unkarin oikeuslaitosten riippumattomuudesta. Miten Espanjan?

Ulkolinja: Espanjalainen kosto
TV1 torstaina 29.11.2018 klo 22.00, myös Yle Areena