Kirjat esineinä elävät muutoksen aikaa. Perinteisen niteen rinnalle ovat nousseet muun muassa e-kirjat ja äänikirjat. Vaikka kirja ei katoaisikaan, moni kirjoihin liittyvä ilmiö on hiipumassa.
Jarmo Laitanevan toimittama Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma kokosi yhteen uhanalaiset kirjallisuuden lajit ja lukemisen tavat.
Lukeminen ei ole pelkkää viihtymistä. Lukemisella kehittyy lukutaito, joka auttaa ihmisiä lukemaan ja tulkitsemaan yhä moninaisemmiksi meneviä tekstejä. Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita, mutta sekä lukeminen että lukutaito ovat rapistumassa.
- Jos on heikko lukutaito, niin luultavasti asema yhteiskunnassakin tulee olemaan heikko, toteaa lukutaitoa ammattikouluihin vienyt, Kiiltomato.netin päätoimittaja Aleksis Salusjärvi.
Kevyet mullat: Sarjakuvalehdet
Sarjakuvalehdet vaihtuvat sarjakuva-albumeihin. Sarjakuvat suunnataan entistä useammin aikuisille, lapsille kohdistettujen sarjakuvien määrä on vähentynyt selvästi. Jopa kestosuosikki Akun Ankan levikki on laskussa.
- Me eletään yltäkylläisyyden maailmassa, jossa kaikkea on enemmän kuin ennen. Näin ollen kaikenlaiset mediakasvatuksen määrää pitäisi kasvattaa entisestään, toteaa suomalaisen sarjakuvan menestystarinoita tutkinut, tietokirjailija Ville Hänninen.
Kevyet mullat: Kirjoituskoneet
Kirjoituskone yhdessä puhelimen ja laskukoneen kanssa on vaikuttanut merkittävästi hyvinvointiyhteiskunnan syntymiseen. Kirjoituskoneen ansioksi luetaan kaupan ja finanssitalouden kasvu, ja etenkin naisten parempi työllistyminen.
Tekstinsä edelleen kirjoituskoneella kirjoittava kirjailija Antti Tuuri on huomannut, että tietokoneella kirjoittaminen on kasvattanut kirjojen sivumääriä. Saman tekivät kirjoituskoneet, kertoo kirjoituskoneen merkityksiä suomalaisessa kirjallisuudessa tutkinut Veijo Pulkkinen.
Kevyet mullat: Tietosanakirjat
Tietosanakirjoja julkaistiin Suomessa 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Sen jälkeen muutos on ollut nopeaa, ennen niin tärkeät kirjasarjat eivät kelpaa enää edes divareihin, koska tiedonhankinta ja faktantarkastus hoidetaan netin kautta.
Parhaimmillaan kirjakerhoihin on kuulunut yli puoli miljoonaa suomalaista. Kirjakerhojen kuukauden kirjoilla on ollut merkittävä vaikutus siihen, mitä suomalaiset ovat lukeneet. Nykyisiä jäsenmääriä kerhot eivät ilmoita tarkasti, mutta lukemisen vähenemisen myötä myös kirjakerhojen suosio on laskenut selvästi.
Kirjakerhoista kertovat pitkän uran kirjakerhojen puolella tehnyt kirjailija Outi Pakkanen sekä Emmi Jäkkö Lukukeskukselta ja äänikirjapalvelu BookBeatin Sari Forsström.
Kirjahyllyjen väheneminen suomalaiskodeista liittyy huoneistojen kokoon, sisustustrendeihin mutta myös lukemisen vähenemiseen. Ilmiö liittyy myös ajatteluun, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse, mahdolliseen kirjatarpeeseen vastaa tabletilta luettavat sähkökirjat sekä kattava kirjastoverkostomme.
- Tärkein huonekalumme on kirjahylly. Kirjahyllyt tekevät kodin, kertoo monipuolinen kirjanrakastaja, tutkija, suomentaja, kuvittaja ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.
#Shelfie-haasteen satoa
