Hyppää pääsisältöön

Häviävätkö perinteiset kirjat kokonaan? Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelman kuukauden teemana on ollut kirjallisuus

Kuvassa Jarmo Laitaneva
Kuvassa Jarmo Laitaneva Kuva: Jukka Lintinen / Yle Yle Puhe,Kevyet mullat,itsekkyys

Kirjat esineinä elävät muutoksen aikaa. Perinteisen niteen rinnalle ovat nousseet muun muassa e-kirjat ja äänikirjat. Vaikka kirja ei katoaisikaan, moni kirjoihin liittyvä ilmiö on hiipumassa.

Jarmo Laitanevan toimittama Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma kokosi yhteen uhanalaiset kirjallisuuden lajit ja lukemisen tavat.

Kevyet mullat: Lukeminen

Lukeminen ei ole pelkkää viihtymistä. Lukemisella kehittyy lukutaito, joka auttaa ihmisiä lukemaan ja tulkitsemaan yhä moninaisemmiksi meneviä tekstejä. Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita, mutta sekä lukeminen että lukutaito ovat rapistumassa.

- Jos on heikko lukutaito, niin luultavasti asema yhteiskunnassakin tulee olemaan heikko, toteaa lukutaitoa ammattikouluihin vienyt, Kiiltomato.netin päätoimittaja Aleksis Salusjärvi.

Kevyet mullat: Sarjakuvalehdet

Sarjakuvalehdet vaihtuvat sarjakuva-albumeihin. Sarjakuvat suunnataan entistä useammin aikuisille, lapsille kohdistettujen sarjakuvien määrä on vähentynyt selvästi. Jopa kestosuosikki Akun Ankan levikki on laskussa.

- Me eletään yltäkylläisyyden maailmassa, jossa kaikkea on enemmän kuin ennen. Näin ollen kaikenlaiset mediakasvatuksen määrää pitäisi kasvattaa entisestään, toteaa suomalaisen sarjakuvan menestystarinoita tutkinut, tietokirjailija Ville Hänninen.

Kuvassa tyttö lukee sohvalla.
Kuvassa tyttö lukee sohvalla. Kuva: Josh Applegate Yle Puhe,Kevyet mullat,lukeminen

Kevyet mullat: Kirjoituskoneet

Kirjoituskone yhdessä puhelimen ja laskukoneen kanssa on vaikuttanut merkittävästi hyvinvointiyhteiskunnan syntymiseen. Kirjoituskoneen ansioksi luetaan kaupan ja finanssitalouden kasvu, ja etenkin naisten parempi työllistyminen.

Tekstinsä edelleen kirjoituskoneella kirjoittava kirjailija Antti Tuuri on huomannut, että tietokoneella kirjoittaminen on kasvattanut kirjojen sivumääriä. Saman tekivät kirjoituskoneet, kertoo kirjoituskoneen merkityksiä suomalaisessa kirjallisuudessa tutkinut Veijo Pulkkinen.

Kevyet mullat: Tietosanakirjat

Tietosanakirjoja julkaistiin Suomessa 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Sen jälkeen muutos on ollut nopeaa, ennen niin tärkeät kirjasarjat eivät kelpaa enää edes divareihin, koska tiedonhankinta ja faktantarkastus hoidetaan netin kautta.

Kuvassa toimittaja Jarmo Laitanevan kirjahylly
Kuva Jarmo Laitanevan kirjahyllystä 1/7 Kuvassa toimittaja Jarmo Laitanevan kirjahylly Kuva: Jarmo Laitaneva Yle Puhe,Kevyet mullat,kirjahyllyt

Kevyet mullat: Kirjakerhot

Parhaimmillaan kirjakerhoihin on kuulunut yli puoli miljoonaa suomalaista. Kirjakerhojen kuukauden kirjoilla on ollut merkittävä vaikutus siihen, mitä suomalaiset ovat lukeneet. Nykyisiä jäsenmääriä kerhot eivät ilmoita tarkasti, mutta lukemisen vähenemisen myötä myös kirjakerhojen suosio on laskenut selvästi.

Kirjakerhoista kertovat pitkän uran kirjakerhojen puolella tehnyt kirjailija Outi Pakkanen sekä Emmi Jäkkö Lukukeskukselta ja äänikirjapalvelu BookBeatin Sari Forsström.

Kevyet mullat: Kirjahyllyt

Kirjahyllyjen väheneminen suomalaiskodeista liittyy huoneistojen kokoon, sisustustrendeihin mutta myös lukemisen vähenemiseen. Ilmiö liittyy myös ajatteluun, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse, mahdolliseen kirjatarpeeseen vastaa tabletilta luettavat sähkökirjat sekä kattava kirjastoverkostomme.

- Tärkein huonekalumme on kirjahylly. Kirjahyllyt tekevät kodin, kertoo monipuolinen kirjanrakastaja, tutkija, suomentaja, kuvittaja ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.

  • “On erikoista, ettei rikas Suomi pysty turvaamaan kaikille riittävää toimeentuloa”

    Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

    Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan meillä ei ymmärretä, että toimeentulo tai terveyspalvelut ovat ihmisoikeuksia. Jos suomalaista pyytäisi luettelemaan keskeisiä ihmisoikeuksia, moni mainitsisi luultavasti äänioikeuden, sananvapauden ja syrjinnän kiellon – eli tutut kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet. – Niiden lisäksi pitäisi ymmärtää, että myös taloudelliset ja

  • Filosofi Elisa Aaltola: “Ihmisen kannattaa luopua eläintuotannosta oman etunsa takia”

    Aaltolan mukaan eläintuotanto voi synnyttää pandemioita.

    Filosofi Elisa Aaltolan mielestä pandemian myötä olisi syytä puhua siitä, kuinka pitkälle ihminen voi riistää eläinlajeja ja luontoa. Hänen mukaansa oma elämämme voi keventyä, jos kohtelemme eläimiä myötätuntoisesti. Koronapandemian myötä on keskusteltu, millaisia seurauksia on sillä, että ihminen vie koko ajan enemmän elintilaa eläimiltä.

  • Puheen Aamu päihittää marraskuun ystävillä ja tiistainisuilla

    Puheen Aamu on marraskuussa yllätyksiä täynnä!

    Puheen Aamu on marraskuussakin yllätyksiä ja kivoja juttuja täynnä! Marraskuun ensimmäisellä viikolla Anna Cadia, Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa kutsuivat kylään ystäviä, henkilöitä, jotka kuuntelevat Puheen Aamua, mutta jotka ovat monelle tuttuja muutenkin: kirjailijoita, muusikoita, luennoitsijoita, juontajia. Marraskuussa nautitaan myös nisuja ja kuunnellaan toivebiisejä.