Raha liittyy ystävyyteen, halusipa sitä tai ei. Useimmiten rahan tuomat ärsytykset ratkeavat keskustelemalla, mutta töksäyttely voi tuhota suhteen. Ratkaisimme vuorovaikutusasiantuntija ja terapeutti Mippi Vuorikosken kanssa seitsemän yleistä ystäväpiirin rahaongelmaa.
Ystävällä on kerta toisensa jälkeen tapana ”unohtaa” maksaa yhdessä hankitun lahjan tai jaetun taksimatkan.
Jotkut ihmiset ovat vain huolimattomampia rahan kanssa kuin toiset. Kaveri ei siis välttämättä laskelmoi tai vedätä, vaan ihan oikeasti unohtaa maksaa. Tämä ei kuitenkaan ole syy siihen, että hänellä olisi oikeus laistaa yhteisistä maksuista. Nykyään laskujen jakaminen on tehty äärimmäisen helposti. MobilePay-sovelluksella voi jakaa jo taksista ulos astuessa laskun ilman käteistä tai tilinumeroiden vaihtelemista.
Kaveri on lainaillut pikkusummia, ja niiden takaisin pyytäminen nolottaa.
On jännä ilmiö, että juuri rahan takaisin pyytäminen nolottaa, vaikka järjellä ajateltuna unohtelijan pitäisi hävetä mokaansa – ei muistuttajan. Viiden euron takaisin pyytäminen voi tuntua nololta siksi, että silloin vaikuttaa jotenkin takakireältä ja ahneelta. Kyse on pitkälti periaatteesta: jos nimenomaan lainaa rahaa eikä tarjoa, niin sopimukseen kuuluu takaisin maksaminen, oli kyse kuinka pienestä summasta tahansa.
Tätäkin ongelmaa helpottaa nykyteknologia: Summaa voi pyytää takaisin viestillä WhatsApissa tai Messengerissä. Samalla kertaa voi laittaa tilinumeronsa, jolloin maksaminen helpottuu. Jos ystävä ei vieläkään maksa velkaansa, aiheeseen on helppo palata, kun se on kerran kirjattu ylös.
Kaveripiirissä kutsutaan vuoronperään illallisille toisen luo, mutta yksi ei koskaan kutsu muita kylään.
Usein se, miten on tottunut kestitsemään ystäviä, on opittua kulttuuria. Jos lapsuudenkodissa on kutsuttu usein vieraita kylään, tuntuu luontevalta jatkaa itse tällaista aikuisena. Ystävyys on lähtökohtaisesti vuorovaikutteista: ensin toinen pyytää, sitten toinen. Ystävyys, jossa vain toinen on kutsuvana osapuolena, saattaa hiipua ajan kuluessa.
Ihmisillä on myös erilaiset arvot, ja tämä kannattaa hyväksyä. Jos vieraanvaraisuus on itselle tärkeää, se ei välttämättä ole sitä toiselle. Kun tiedostaa, että omat arvot ovat erilaiset kuin ystävällä, ystävyyttä on helpompi jatkaa. Joskus toisen kitsaus vain kannattaa hyväksyä eikä ärsyyntyä siitä joka tilanteessa uudestaan.
Ystävälläni ei ole koskaan varaa tehdä mitään. Hänen kanssaan ei voi käydä brunssilla tai elokuvissa tai oikeastaan missään, mikä vaatisi vähän rahaa.
Ihmisillä on hyvin erilaisia rahatilanteita ja prioriteetteja, ja jokaisella on oikeus käyttää rahansa mihin haluaa. Rahasta ääneen puhuminen helpottaa tilannetta ja lisää ymmärrystä. Voi olla, että ystävällä ei yksinkertaisesti ole varaa lähteä ulos syömään. Tällöin on parempi, että hän kieltäytyy kutsusta kuin että hän ylivelkaantuu siksi, ettei kehtaa jättää tulematta. Voi myös olla kohtelias ele joustaa toiseen suuntaan: keksiä tekemistä, johon ei tarvitse niin paljon rahaa, kuten kävelyllä käymistä kahvittelun sijaan tai leffailtaa kotona elokuvateatterin menemisen sijaan.
Yksi vaihtoehto on myös tarjota leffaliput huonossa taloustilanteessa olevalle ystävälle, mutta tällöin ei pidä odottaa, että hän maksaa ne takaisin heti kun saa rahaa jostain.
Kun mennään yhteiselle mökkireissulle ja ostetaan sitä varten ruokia, ystävä ”katoaa” kassalle mentäessä ja yrittää vaivihkaa ohittaa maksamisen.
Joskus nuukuus on ihmiselle aito ongelma. Tämä saattaa lohduttaa: yleensä äärimmilleen viety nuukuus ja laskelmointi häiritsevät eniten ihmistä itseään. Voi olla, ettei hän kunnolla tiedosta, että muut huomaavat hänen käyttäytymisensä ja se tuntuu heistä pahalta. Tästä syystä asiaan kannattaisi puuttua hienovaraisesti. Voi esimerkiksi sanoa jo ennen kauppaan menemistä, että tällä kertaa sinä voisit maksaa ostokset, kun minä maksoin viimeksi. Näin pihi ihminen ehtii varautua tilanteeseen etukäteen, eikä maksaminen aiheuta hänessä niin suurta ahdistusta.
Rahat sekoittuvat yhteisellä matkalla ja jää olo, että itse maksoi eniten.
Nykyään netissä on monia hyviä sivuja, kuten Kittysplit, joihin voi syöttää, kuka maksoi ja kenelle. Laskuri antaa lopuksi tiedon, kuka on velkaa ja kenelle.
Jos kulut ovat matkalla kovin yhtenäiset ja maassa pelataan paljon käteisellä, yksi vaihtoehto on luoda matkan ajaksi yhteinen ”pankki”, josta sitten maksetaan ruoat, majoitukset ja vaikka bensat. Aina kun pankista loppuu raha, jokainen laittaa sinne saman summan. Tämä lisää myös yhteisöllisyyttä ihmisten kesken.
Opiskellessa ihmiset toivat juhliin omat pullot, mutta nyt aikuisena olisi mukavampaa, että juomat juotaisiin yhdessä. Kulttuuria on kuitenkin vaikea muuttaa.
Eri ystäväpiireissä on erilaisia rahankäyttökulttuureita: Joidenkin ystävien kanssa miltei kilpaillaan siitä, kuka saa tarjota ja tuliaiset ovat ruhtinaallisia, toisissa taas jokainen pitää huolen omista kustannuksistaan. Monesti kulttuuri muodostuu käytännön sanelemana: opiskeluaikana kaikilla on niin vähän rahaa, ettei tarjoaminen ole edes mahdollista. Kulttuurin muuttaminen saattaa viedä aikaa, mutta esimerkin voima on vahva. Voi vaikka pitää itse juhlat, joihin ostaa juomat kaikille ja katsoa, josko seuraavissa juhlissa olisi siirrytty enemmän tarjoamiskulttuurin suuntaan.
Kuuntele podcast-jakso!
Raha ja ystävyys kietoutuvat monella tapaa toisiinsa. Täytyykö kaverin häiritsevä nuukuus ottaa puheeksi? Entä jos ystäväpiirissä on hyvin erilaiset tulotasot? Miten miesten ja naisten rahankäyttö eroaa kaveripiireissä?
Melkein kaikki rahasta -podcastin jaksossa toimittaja ja bloggaaja Julia Thurén keskustelee vuorovaikutusasiantuntija ja terapeutti Mippi Vuorikosken kanssa rahan merkityksestä kaveripiirissä.
Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Tervetuloa kuuntelemaan podcastia ja lukemaan siihen liittyviä verkkojuttuja!
Millaisia kokemuksia sinulla on anteliaasta tai saidasta ystävästä? Miten olet ratkaissut tilanteen?