Hyppää pääsisältöön

Hävikkiruoka kasvattaa ruokalaskua 500 eurolla vuodessa – millaista apua kiertotalous voisi tarjota?

Valokuva vaaterekistä, jonka edessä piirroshahmo.
Valokuva vaaterekistä, jonka edessä piirroshahmo. Kuva: YLE/Saara Paasikivi kierrätys,vaatteet

Olemme tottuneita siihen, että kaikki haluamamme tuotteet ovat käden ulottuvilla kohtuulliseen hintaan. Uuden ostaminen on helppoa, mutta oikeasti kärsimme luonnonvarojen niukkuudesta jo nyt: maapallo ei uusiudu niin nopeasti kuin kulutustottumuksemme vaatisivat.

Luonnonvarojen lisäksi hukkaamme tällä hetkellä paljon rahaa, aikaa ja tilaa. Tässä muutamia esimerkkejä turhasta kulutuksesta ja lopussa myös mahdollisia ratkaisuja hävikin ja vajaakäytön vähentämiseen.

Ruoka – hävikkiruuasta tulee 500 euron ruokalasku vuodessa

YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön mukaan noin 30 prosentti maailman ruuasta menee hukkaan globaalisti. Suomalainen heittää vuodessa pois keskimäärin yli 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Hävikkiruuasta koostuu vuosittain 500 miljoonan euron turha ruokalasku, 500 euroa per perhe.

Liikkuminen – autot seisovat käyttämättöminä 92 % ajasta

Autot seisovat käyttämättöminä noin 92 prosenttia ajasta (EMF:n ja McKinseyn tutkimus). Käytämme siis autoja vain 8-prosenttisesti, vaikka maksamme niistä jatkuvasti ylläpitokustannuksia, kuten veroja, vakuutuksia, huoltoja, renkaita, pysäköintimaksuja ja autonpesuja.

Autojen vaatimien pysäköintitilojen rakentaminen syö myös maapinta-alaa muulta käytöltä ja kasvattaa rakentamiskustannuksia. Samalla parkkipaikan etsiminen kaupungissa vie usein kohtuuttomasti aikaa.

Saman tutkimuksen mukaan jokaisessa autossa matkustaa keskimäärin noin 1,5 henkilöä per matka eli mukana kulkee usein kolme tyhjää paikkaa tilaa viemässä. Puolityhjässä autossamme vietämme usein ruuhkissa seisomalla pidemmän ajan kuin liikkuvassa autossa.

Tavarat – kaappimme pursuavat lähes käyttämätöntä tavaraa

Muistatko edes, mitä kaikkea omistat? Varastoimme kaappeihin paljon tavaroita, joita käytämme vain silloin tällöin. Esimerkiksi luistimia tai suksia saatetaan käyttää vain muutamia kertoja vuodessa, vaikka ne vievätkin varastoissa tilaa ja niiden valmistaminen vaatii paljon raaka-aineita. Hyllyille ja henkareihin kertyy helposti myös paljon vaatteita, joita käytetään vain muutaman kerran tai ei ollenkaan .

Käyttämätön kodinkone voi lojua vuosia kaapissa. Hetken hittituotteiksi jääneiden kodinkoneiden lista on pitkä: jäätelökone, jukurttikone, munankeitin, sitruspuserrin, riisinkeitin, leipäkone...

Uusien tuotteiden valmistukseen tarvittavia materiaaleja käytetään keskimäärin Euroopassa vain kerran, minkä jälkeen ne päätyvät jätteeksi.

Rakennukset – toimistotilat ovat enimmän osan aikaa tyhjillään

Toimistojen käyttöaste on noin 40 prosenttia. (Lähde: GSA Office of Governmentwide Policy 2011. Workspace Utilization and Allocation Benchmark). Puolityhjät toimistotilat ovat yritykselle suuri kuluerä, jonka vähentämiseen monet yritykset hakevat jo ratkaisuja.Samalla mietitään, miten työtilat palvelisivat paremmin nykyistä tapaa tehdä työtä.

Tutkimuksessa havaittiin, että käyttöhuippujenkin aikaan lähes kolmannes työpisteistä oli tyhjinä. Jatkuvasti käyttämättömien työpisteiden osuus on tätäkin suurempi, kun tarkasteluun otetaan mukaan kokoustilat ja väliaikaiset työskentelypaikat.

Tilojen vajaakäyttöä paikataan usein turhalla lisärakentamisella, mikä tarkoittaa materiaalien tuhlaamista ja vuokratason nousua.

Asuminen – mökkejä ja kakkosasuntoja käytetään vain muutama kuukausi vuodessa

Suomalaiset lomailevat pääasiassa kesällä. Silloin kodit ovat tyhjinä ja veneet ja vapaa-ajanasunnot kovassa käytössä. Keskimäärin suomalainen käyttää mökkiä tai kakkosasuntoaan 79 vuorokautta vuoden aikana. Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 500 400 mökkiä, joten tyhjillään seisovien mökkien määrä on merkittävä.

Usein vapaa-ajan asunnot halutaan myös sisustaa kotien tavoin. Meillä voikin olla kahdessa paikassa paljon vajaassa käytössä olevia tavaroita.

Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja hukan minimointiin

  • Jos tyhjillä tiloilla ja mökeillä olisi enemmän käyttäjiä, ne olisivat harvemmin tyhjillään ja uusien tilojen tarve vähenisi. Pystyisikö esimerkiksi tyhjissä kokoussaleissa järjestämään iltaisin kursseja tai isommissa tiloissa vaikkapa joogatunteja? Jo tilojen suunnitteluvaiheessa niistä kannattaa tehdä mahdollisimman monikäyttöisiä.
  • Asuntoja ja tavaroita voisi omistaa myös yhdessä tai lainata tai vuokrata muille. Olisiko vapaa-ajanasunto tai vene järkevää omistaa yhdessä muutaman muun kanssa tai voisiko sitä vuokrata eteenpäin?
  • Vaatelainaamojen ansiosta pystyisit paitsi säästämään rahaa ja luonnonvaroja myös päivittämään tyylisi usein.
  • Jos harrastusvälineitä voisi lainata vaikka taloyhtiössä, niitä ei tarvitsisi ostaa ja omistaa niin paljon ja tavarat olisivat ahkerammassa käytössä. Varastotilaakin säästyisi.
  • Varsinkin kaupungeissa yhteiskäyttöautot, kimppakyydit ja julkiset kulkuvälineet voivat olla vaihtoehto omalle autolle, jos sitä ei tarvitse kovin usein.
  • Ruokahävikkiä voi välttää suunnittelemalla ruokalistaa etukäteen ja ostamalla sopivia määriä. Raaka-aineet kannattaa valmistaa ruuaksi tai pakastaa silloin, kun ne ovat vielä syömäkelpoisia.

Juttua varten on haastateltu Sitran kiertotalousasiantuntijoita Riitta Silvennoista ja Nani Pajusta.

Mietityttääkö sinua joku asia kiertotaloudessa? Esitä kysymyksesi tai ajatuksesi alla olevassa kommenttikentässä. Joukko asiantuntijoita on vastailemassa kysymyksiin perjantaina 30.11. klo 12-16.

Kommentit