Hyppää pääsisältöön

Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

seinämaalaus, jossa robotti on spreijannut seinään viivakoodin
seinämaalaus, jossa robotti on spreijannut seinään viivakoodin Banksy,robottijärjestelmät,Viivakoodi

Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

Hjärnan
Neuronien välisiä sähköimpulsseja Hjärnan aivot

Tietokoneet osaavat toki säveltää musiikin kuuloista musiikkia, tuottaa kuvamateriaalista kuvia, mutta se ei keksi mitään oikeasti omaperäistä. Se ainoastaan järjestelee algoritmiensa mukaisesti materiaalia uuteen järjestykseen. Tulokset voivat toki yllättää, koska kone voi näennäisesti luoda jotain sellaista, mitä ihminen ei olisi tullut ajatelleeksi.

Tekoäly osaa päätellä nopeasti asioita, mutta se tekee sen mekaanisesti ja ottaen huomioon vain siihen ohjelmoidut seikat. Esimerkiksi Spotifyn algoritmi voi yllättää minut osuvalla biisiehdotuksella, mutta se ei tarkoita, että se tuntisi läpikotaisin oikukkaan musiikkimakuni. En ole yhtä looginen kuin kone.

Neuroverkot pystyvät luomaan lyriikkaa, mutta ne eivät osaa kertoa tarinaa. Tosin runojen kohdalla on pikemminkin kysymys ihmisen kyvystä antaa merkitys satunnaisille peräkkäisille sanoille.

Charles Sandisonin taideteos, jossa sanoja heijastetaan seinäpinnoille
Yksityiskohta kuvataiteilija Charles Sandisonin teoksesta Charles Sandisonin taideteos, jossa sanoja heijastetaan seinäpinnoille Kuva: Yle/Josefine Janhonen Charles Sandison

Taideteos on persoonallinen ja ainutlaatuinen ja se kertoo yleensä jotain ajasta ja ympäröivästä todellisuudesta. Teoksessa on jollain tavalla mukana myös tekijänsä kokemus, arvomaailma ja taiteilijan alitajunnan tuottamaa sisältöä. Tällaista syvällisyyttä ihmisen tekemässä taiteessa on, tai sitten ei. Tekoälyn tuottama taide taas on aina vain taiteen näköinen tuote, se on syntynyt vailla tahtoa, pyrkimystä ja motivaatiota; se on sieluton.

CNETin artikkelissa tutkija Robbie Barrat kertoo, miten hän testasi tekoälyn kykyä oppia tuottamaan taideteoksia. Hän syötti neuroverkkoihin tuhansia taideteoksia, joissa oli alastomia ihmisiä. Tulos on kiehtovalla tavalla outo. Mutta tekoäly oppii koko ajan, ja tulokset paranevat.

Nainen esittelee robotin valmistamaa muotokuvaa
Kasvojentunnistuohjelman avulla tämä robotti valmistaa mallista muotokuvan alle viidessä minuutissa Nainen esittelee robotin valmistamaa muotokuvaa Kuva: imago/Xinhua/ All Over Press kasvojentunnistus,muotokuva,Robotti

Toki tekoälyn taideteoksen vastaanottaja voi pitää siitä ja tuottaa sille omia merkityksiä ja tulkintoja, mutta se on silloin ihmisen tuottamaa merkitystä.

Taiteilijat tapaavat ainakin heistä luoduissa sepitteissä sekoittaa tietoisuuttaan, mutta juuri tietoisuus erottaa heidät roboteista. Vaikka taiteen tekeminen edellyttää harjoittelun kautta saavutettua tekniikan hallintaa, eräänlaista automaatiota, tämä tekniikan hallinta ei tuota yhdentekevää taidetta, vaan antaa taiteilijalle mahdollisuuden keskittyä olennaiseen eli merkityssisältöön.

Monet taiteilijat ovat ottaneet tekoälyn luomat mahdollisuudet osaksi taidettaan. Ihminen on edelleen se joka määrittelee teoksen muodon ja hyväksyy tai hylkää tekoälyn tarjoaman sisällön. Tekoälyn kehittäjät puolestaan hyötyvät taiteilijoiden tavasta haastaa teknologiaa.

On vaikeaa ja joissain tapauksissa pelottavaa kuvitella, että robotti voisi tehdä johtopäätöksiä ihmisen puolesta. Vaikka toisaalta epäilyt, jotka koskevat tekoälyn tekemiä päätöksiä, ovat samanlaisia ihmisten kohdalla. Mihin päätökset perustellaan, millainen arvomaailma ja normisto päätösten takana on? Ovat tekoälyn tekemät päätelmät inhimillisiä? Ovatko ihmisten tekemät?

Pääkallo, jonka sisällä tietokoneen osia ja pattereita
Pääkallo, jonka sisällä tietokoneen osia ja pattereita Kuva: Michel Royon / Wikimedia Commons kallo

Voiko tekoäly tulevaisuudessa saavuttaa ihmisen kaltaisen ymmärryksen? Silloin pitäisi ensin ymmärtää paremmin ihmisen neuroverkon toimintaa. Oikeastaan pelottava ajatus, että aivojen arvoitukset ratkeaisivat perinjuurin. Mitä ovat tunteet ja moraali sähkökemiallisesti selitettyinä? Silloinhan kone ei olisikaan ihmisen kaltainen, vaan ihminen osoittautuisi monimutkaiseksi biologiseksi koneeksi.

Robotiksi vartalomeikattu malli esittää takovaa seppää pajassa
Robotiksi vartalomeikattu malli esittää takovaa seppää pajassa Kuva: imago/Future Image/ All Over Press Robotti,sepän paja

Aristoteleen kantapää -ohjelman vieraana käväissyt tokiolaisen AI Research Centerin vanhempi tutkija Kristiina Jokinen kertoo, mitä tutkijoiden on tiedettävä ihmisten käytöksestä voidakseen opettaa robotteja keskustelemaan ihmisten kanssa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri