Hyppää pääsisältöön

Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

seinämaalaus, jossa robotti on spreijannut seinään viivakoodin
seinämaalaus, jossa robotti on spreijannut seinään viivakoodin Banksy,robottijärjestelmät,Viivakoodi

Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

Hjärnan
Neuronien välisiä sähköimpulsseja Hjärnan aivot

Tietokoneet osaavat toki säveltää musiikin kuuloista musiikkia, tuottaa kuvamateriaalista kuvia, mutta se ei keksi mitään oikeasti omaperäistä. Se ainoastaan järjestelee algoritmiensa mukaisesti materiaalia uuteen järjestykseen. Tulokset voivat toki yllättää, koska kone voi näennäisesti luoda jotain sellaista, mitä ihminen ei olisi tullut ajatelleeksi.

Tekoäly osaa päätellä nopeasti asioita, mutta se tekee sen mekaanisesti ja ottaen huomioon vain siihen ohjelmoidut seikat. Esimerkiksi Spotifyn algoritmi voi yllättää minut osuvalla biisiehdotuksella, mutta se ei tarkoita, että se tuntisi läpikotaisin oikukkaan musiikkimakuni. En ole yhtä looginen kuin kone.

Neuroverkot pystyvät luomaan lyriikkaa, mutta ne eivät osaa kertoa tarinaa. Tosin runojen kohdalla on pikemminkin kysymys ihmisen kyvystä antaa merkitys satunnaisille peräkkäisille sanoille.

Charles Sandisonin taideteos, jossa sanoja heijastetaan seinäpinnoille
Yksityiskohta kuvataiteilija Charles Sandisonin teoksesta Charles Sandisonin taideteos, jossa sanoja heijastetaan seinäpinnoille Kuva: Yle/Josefine Janhonen Charles Sandison

Taideteos on persoonallinen ja ainutlaatuinen ja se kertoo yleensä jotain ajasta ja ympäröivästä todellisuudesta. Teoksessa on jollain tavalla mukana myös tekijänsä kokemus, arvomaailma ja taiteilijan alitajunnan tuottamaa sisältöä. Tällaista syvällisyyttä ihmisen tekemässä taiteessa on, tai sitten ei. Tekoälyn tuottama taide taas on aina vain taiteen näköinen tuote, se on syntynyt vailla tahtoa, pyrkimystä ja motivaatiota; se on sieluton.

CNETin artikkelissa tutkija Robbie Barrat kertoo, miten hän testasi tekoälyn kykyä oppia tuottamaan taideteoksia. Hän syötti neuroverkkoihin tuhansia taideteoksia, joissa oli alastomia ihmisiä. Tulos on kiehtovalla tavalla outo. Mutta tekoäly oppii koko ajan, ja tulokset paranevat.

Nainen esittelee robotin valmistamaa muotokuvaa
Kasvojentunnistuohjelman avulla tämä robotti valmistaa mallista muotokuvan alle viidessä minuutissa Nainen esittelee robotin valmistamaa muotokuvaa Kuva: imago/Xinhua/ All Over Press kasvojentunnistus,muotokuva,Robotti

Toki tekoälyn taideteoksen vastaanottaja voi pitää siitä ja tuottaa sille omia merkityksiä ja tulkintoja, mutta se on silloin ihmisen tuottamaa merkitystä.

Taiteilijat tapaavat ainakin heistä luoduissa sepitteissä sekoittaa tietoisuuttaan, mutta juuri tietoisuus erottaa heidät roboteista. Vaikka taiteen tekeminen edellyttää harjoittelun kautta saavutettua tekniikan hallintaa, eräänlaista automaatiota, tämä tekniikan hallinta ei tuota yhdentekevää taidetta, vaan antaa taiteilijalle mahdollisuuden keskittyä olennaiseen eli merkityssisältöön.

Monet taiteilijat ovat ottaneet tekoälyn luomat mahdollisuudet osaksi taidettaan. Ihminen on edelleen se joka määrittelee teoksen muodon ja hyväksyy tai hylkää tekoälyn tarjoaman sisällön. Tekoälyn kehittäjät puolestaan hyötyvät taiteilijoiden tavasta haastaa teknologiaa.

On vaikeaa ja joissain tapauksissa pelottavaa kuvitella, että robotti voisi tehdä johtopäätöksiä ihmisen puolesta. Vaikka toisaalta epäilyt, jotka koskevat tekoälyn tekemiä päätöksiä, ovat samanlaisia ihmisten kohdalla. Mihin päätökset perustellaan, millainen arvomaailma ja normisto päätösten takana on? Ovat tekoälyn tekemät päätelmät inhimillisiä? Ovatko ihmisten tekemät?

Pääkallo, jonka sisällä tietokoneen osia ja pattereita
Pääkallo, jonka sisällä tietokoneen osia ja pattereita Kuva: Michel Royon / Wikimedia Commons kallo

Voiko tekoäly tulevaisuudessa saavuttaa ihmisen kaltaisen ymmärryksen? Silloin pitäisi ensin ymmärtää paremmin ihmisen neuroverkon toimintaa. Oikeastaan pelottava ajatus, että aivojen arvoitukset ratkeaisivat perinjuurin. Mitä ovat tunteet ja moraali sähkökemiallisesti selitettyinä? Silloinhan kone ei olisikaan ihmisen kaltainen, vaan ihminen osoittautuisi monimutkaiseksi biologiseksi koneeksi.

Robotiksi vartalomeikattu malli esittää takovaa seppää pajassa
Robotiksi vartalomeikattu malli esittää takovaa seppää pajassa Kuva: imago/Future Image/ All Over Press Robotti,sepän paja

Aristoteleen kantapää -ohjelman vieraana käväissyt tokiolaisen AI Research Centerin vanhempi tutkija Kristiina Jokinen kertoo, mitä tutkijoiden on tiedettävä ihmisten käytöksestä voidakseen opettaa robotteja keskustelemaan ihmisten kanssa.

  • Avaruusromua: Kadonneen masternauhan arvoitus

    Sen piti olla selvä juttu: levy äänitetään ja julkaistaan.

    Sen piti olla ihan selvä juttu. Ensin levy äänitetään ja sitten se julkaistaan. Oli vuosi 1978. Oltiin Frankfurtissa Saksassa, kuuluisassa Panne-Paulsen -studiossa, jossa Robert Schroeder oli äänittämässä ensimmäistä levyään. Tuottajan pallilla istui itse Klaus Schulze, jonka uudella levymerkillä albumi oli tarkoitus julkaista. Kaikki näytti hyvältä, mutta albumi Harmonic Decadence julkaistiin vasta 40 vuotta myöhemmin. Mitä tapahtui? Toimittajana Jukka Mikkola

  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri