Hyppää pääsisältöön

Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

Jaakko Selin poseeraa Yle Radio 1:n käytävällä.
Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin Jaakko Selin poseeraa Yle Radio 1:n käytävällä. Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Jaakko Selin

Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

Jaakko Selin kasvoi ja kävi koulunsa Lohjalla. Vanhemmat pitivät puutalossa Osto- ja myyntiliikettä, josta etelän paperitehtaisiin töihin tulleet löysivät koteihinsa kalusteet.

Kauneuden taju ja tietoisuus tyylien moninaisuudesta kehittyi vahvaksi perheen sisarussarjan kuopuksella, joka on edelleen ylpeä vanhempiensa elämäntyöstä.

– He tekivät kulttuuriteon auttaessaan näitä pohjoiskarjalasta tulleita sisustamaan kotinsa. Muistan kuinka he lähtivät liikkeen edestä Fiatin katolla olevan heiluvan kuorman kanssa ja kuinka äiti laittoi jonkun kukkaruukun tai ryijyn sinne mukaan. Kauneutta piti olla kotona.

Jo silloin supliikkimies Jaakko Selin viihtyi koulussa, mutta motivaatioita numeroiden ja arvosanojen metsästämiseen ei ollut.

Kuuden kansakouluvuoden jälkeen opettaja oli kuitenkin vakuuttunut, että fiksun pojan pitää päästä jatkamaan opintojaan. Hän puhui vanhemmille opintojen jatkamista ja niin opinnot jatkuivat oppikoulussa aina ylioppilaaksi asti.

Piirtämisen vimma ja estetiikan taju ohjasivat ammatinvalintaa

Osto- ja myyntiliikkeessä vanhojen huonekalujen ja tavaroiden keskellä kasvaneelle Jaakko Selinille kehittyi vahva estetiikan ja tyylien taju.

Koulussa hän rakasti erityisesti piirtämistä ja luovia aineita. Kun tuli aika päättää minne lähteä opiskelemaan, ei ollut olemassa kuin yksi vaihtoehto: Taideteollinen korkeakoulu.

– Mää halusin lähteä pois Lohjalta, mennä Helsinkiin. Taide-ala on ainoa sellainen ala mihin pystyin kuvittelemaan itseni, muistelee Jaakko Selin nuoren miehen tuntojaan.

Pääsykoe Elokuvataiteen ja lavastuksen laitokselle meni hyvin ja Jaakko aloitti opintonsa siellä. Mutta sopeutuminen silloiseen laitoksen maailmaan ja ilmapiiriin ei ottanut onnistuakseen.

Muutaman vuoden kuluttua hän pyrki ja aloitti vaatesuunnittelun opinnot Muotoilun laitoksella.

– Mutta kun olin ollut siellä vuoden tai pari, mikä oli ihan kivaa, sillä olihan siellä huomattavasti kansainvälisempää kuin elokuvataiteen laitoksella. Sitten syntyi Kaurismäki-ilmiö. Kaurismäen veljekset tulivat ohjaamaan moderneja eurooppalaisia elokuvia. He olivat erilaisia ja heidän kataisten seurassa olisin viihtynyt, kuvailee Jaakko Selin 1980-luvun suomalaisen elokuvamaailman muutosta..

Funktionaaliset työvaatteet saivat suunnittelijansa

Suomalaisella vaateteollisuudella meni 1980-luvulla hyvin kiitos Neuvostoliiton viennin. Uusille ideoille ja suunnittelijoille oli kysyntää ja pian Jaakko Selin löysi itsensä suunnittelemasta tuulipukuja ja työvaatteita.

– Olin kiinnostunut funktionaalisista vaatteista, materiaaleista ja tavoista rakentaa se vaate, kuvailee Jaakko Selin valintojaan. Lopulta hän päätyi myös kirjoittamaan muodista.

Valmistuminen taiteen maisteriksi kuintenkin kesti ja kesti. Vasta isänsä kuolinvuoteella hän antoi lupauksen valmistumistua

– Isäni sairastui aivosyöpään jäätyään eläkkeelle 65-vuotiaana ja kuoli vuoden sisällä. Siellä kuolinvuoteella tulin luvanneeksi isälleni että suoritan opinnot loppuun. Niinpä päälle nelikymppisenä istuin parikymppisten opiskelijoiden kanssa suorittaen loppuun kaikki kurssit. Ja sain itseni taiteen maisteriksi, kertoo Jaakko Selin hymyissä suin.

Kaksi hymyilevää nuorta miestä Helsingin Senaatintorilla
Jaakko Selin elämänkumppaninsa kanssa. Kaksi hymyilevää nuorta miestä Helsingin Senaatintorilla Kuva: Jaakko Selinin kotialbumista Kuusi kuvaa,Jaakko Selin

Rakkaus kantoi kolmekymmentä vuotta

Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Seliniltä monia läheisiä. Lähes kolmekymmentä vuotta rinnalla kulkenut elämänkumppani ja puoliso kuoli muutamia vuosia sitten. Ääni karheutuu ja kyynel nousee vieläkin silmäkulmaan kun Jaakko muistelee rakastaan.

– Miesparina eläminen 1970–1980-luvulla ei ollut ollenkaan herkkua, tai itsestään selvää. Se oli välillä kuin päänsä seinään lyömistä. Mutta tiukka ote ja katse, hyvä ryhti, itsetietoinen olemus auttoivat. Ja sellainen suoraviivaisuus ”ettekö te tajua” – asenteella, hiljensi ihmisen kuin ihmisen, kuvailee Jaakko Selin silloisia toimintatapojaan.

Päätettyään, että kukaan ei saa sanella heidän elämäänsä Jaakon ja Simon saivat pitkän ja onnellisen yhteisen elämän.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?

  • Keskustele mielenterveyspalveluista

    Kuka pitää mielenterveyskuntoutujien puolta

    Ohjelmassa keskustellaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti asumispalveluiden, kilpailuttamisesta. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse tai onko joku läheisistäsi käyttänyt mielenterveyspalveluja? Oletko ollut saamaasi palveluun tyytyväinen? Miten mielenterveyspalveluja pitäisi mielestäsi kehittää?

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.