Hyppää pääsisältöön

Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

Jaakko Selin poseeraa Yle Radio 1:n käytävällä.
Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin Jaakko Selin poseeraa Yle Radio 1:n käytävällä. Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Jaakko Selin

Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

Jaakko Selin kasvoi ja kävi koulunsa Lohjalla. Vanhemmat pitivät puutalossa Osto- ja myyntiliikettä, josta etelän paperitehtaisiin töihin tulleet löysivät koteihinsa kalusteet.

Kauneuden taju ja tietoisuus tyylien moninaisuudesta kehittyi vahvaksi perheen sisarussarjan kuopuksella, joka on edelleen ylpeä vanhempiensa elämäntyöstä.

– He tekivät kulttuuriteon auttaessaan näitä pohjoiskarjalasta tulleita sisustamaan kotinsa. Muistan kuinka he lähtivät liikkeen edestä Fiatin katolla olevan heiluvan kuorman kanssa ja kuinka äiti laittoi jonkun kukkaruukun tai ryijyn sinne mukaan. Kauneutta piti olla kotona.

Jo silloin supliikkimies Jaakko Selin viihtyi koulussa, mutta motivaatioita numeroiden ja arvosanojen metsästämiseen ei ollut.

Kuuden kansakouluvuoden jälkeen opettaja oli kuitenkin vakuuttunut, että fiksun pojan pitää päästä jatkamaan opintojaan. Hän puhui vanhemmille opintojen jatkamista ja niin opinnot jatkuivat oppikoulussa aina ylioppilaaksi asti.

Piirtämisen vimma ja estetiikan taju ohjasivat ammatinvalintaa

Osto- ja myyntiliikkeessä vanhojen huonekalujen ja tavaroiden keskellä kasvaneelle Jaakko Selinille kehittyi vahva estetiikan ja tyylien taju.

Koulussa hän rakasti erityisesti piirtämistä ja luovia aineita. Kun tuli aika päättää minne lähteä opiskelemaan, ei ollut olemassa kuin yksi vaihtoehto: Taideteollinen korkeakoulu.

– Mää halusin lähteä pois Lohjalta, mennä Helsinkiin. Taide-ala on ainoa sellainen ala mihin pystyin kuvittelemaan itseni, muistelee Jaakko Selin nuoren miehen tuntojaan.

Pääsykoe Elokuvataiteen ja lavastuksen laitokselle meni hyvin ja Jaakko aloitti opintonsa siellä. Mutta sopeutuminen silloiseen laitoksen maailmaan ja ilmapiiriin ei ottanut onnistuakseen.

Muutaman vuoden kuluttua hän pyrki ja aloitti vaatesuunnittelun opinnot Muotoilun laitoksella.

– Mutta kun olin ollut siellä vuoden tai pari, mikä oli ihan kivaa, sillä olihan siellä huomattavasti kansainvälisempää kuin elokuvataiteen laitoksella. Sitten syntyi Kaurismäki-ilmiö. Kaurismäen veljekset tulivat ohjaamaan moderneja eurooppalaisia elokuvia. He olivat erilaisia ja heidän kataisten seurassa olisin viihtynyt, kuvailee Jaakko Selin 1980-luvun suomalaisen elokuvamaailman muutosta..

Funktionaaliset työvaatteet saivat suunnittelijansa

Suomalaisella vaateteollisuudella meni 1980-luvulla hyvin kiitos Neuvostoliiton viennin. Uusille ideoille ja suunnittelijoille oli kysyntää ja pian Jaakko Selin löysi itsensä suunnittelemasta tuulipukuja ja työvaatteita.

– Olin kiinnostunut funktionaalisista vaatteista, materiaaleista ja tavoista rakentaa se vaate, kuvailee Jaakko Selin valintojaan. Lopulta hän päätyi myös kirjoittamaan muodista.

Valmistuminen taiteen maisteriksi kuintenkin kesti ja kesti. Vasta isänsä kuolinvuoteella hän antoi lupauksen valmistumistua

– Isäni sairastui aivosyöpään jäätyään eläkkeelle 65-vuotiaana ja kuoli vuoden sisällä. Siellä kuolinvuoteella tulin luvanneeksi isälleni että suoritan opinnot loppuun. Niinpä päälle nelikymppisenä istuin parikymppisten opiskelijoiden kanssa suorittaen loppuun kaikki kurssit. Ja sain itseni taiteen maisteriksi, kertoo Jaakko Selin hymyissä suin.

Kaksi hymyilevää nuorta miestä Helsingin Senaatintorilla
Jaakko Selin elämänkumppaninsa kanssa. Kaksi hymyilevää nuorta miestä Helsingin Senaatintorilla Kuva: Jaakko Selinin kotialbumista Kuusi kuvaa,Jaakko Selin

Rakkaus kantoi kolmekymmentä vuotta

Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Seliniltä monia läheisiä. Lähes kolmekymmentä vuotta rinnalla kulkenut elämänkumppani ja puoliso kuoli muutamia vuosia sitten. Ääni karheutuu ja kyynel nousee vieläkin silmäkulmaan kun Jaakko muistelee rakastaan.

– Miesparina eläminen 1970–1980-luvulla ei ollut ollenkaan herkkua, tai itsestään selvää. Se oli välillä kuin päänsä seinään lyömistä. Mutta tiukka ote ja katse, hyvä ryhti, itsetietoinen olemus auttoivat. Ja sellainen suoraviivaisuus ”ettekö te tajua” – asenteella, hiljensi ihmisen kuin ihmisen, kuvailee Jaakko Selin silloisia toimintatapojaan.

Päätettyään, että kukaan ei saa sanella heidän elämäänsä Jaakon ja Simon saivat pitkän ja onnellisen yhteisen elämän.

  • Vuoden ITE-taiteilija Paula Huhtanen halusi näyttää, että Kittilästäkin voi selvitä hengissä

    Kuusi kuvaa Paula Huhtasen elämästä.

    Kuvataiteilija Paula Huhtanen kurkisti lapsena Reidar Särestöniemen ateljeen avaimenreiästä ja sai nuorena piirtäjänä neuvoja Kalervo Palsalta. Lapsuuteen ja nuoruuteen Kittilässä loi varjonsa äidin ennenaikainen kuolema ja paikkakunnan henkinen kylmyys. Paula Huhtasesta kasvoi kuvantekijänä rohkea oman tiensä kulkija sekä myös vuoden 2020 ITE-taiteilija.

  • Arto Köykkä – Ate, ihminen jonka ammatti sattuu olemaan pappi

    Arto Köykkä ei puhu pappina olemisesta, jollei kysytä.

    Kappalainen, rovasti ja teologian tohtori Arto Köykkä on mieluiten koruttomasti pelkkä pappi. Hänen vastuualueenaan on Pirkkalan seurakunnan nuorisotyö, eikä etenkään siinä tehtävässä titteleitä kaivata. Nuorille ja monille seurakuntalaisille hän onkin Ate: ihminen, jonka ammatti nyt sattuu olemaan pappi.

  • Musiikin moniottelija Aija Puurtinen: ”Musiikillisesti olen saanut toteuttaa itseäni enemmän kuin osasin unelmoida”

    Tohtoritason laulaja Aija Puurtisella myös basistiura.

    Muusikko Aija Puurtisen laulu- ja soittotyyliä ei voi niputtaa yhden genren alle. Parhaiten hän viihtyy sekä esiintyjänä että laulajana omien sävellyksiensä musiikillisessa maailmassa. Aijan musiikissa elävät monenlaiset tyylit niin, että välillä siitä tunnistaa suomalaisen kansanmusiikin, folkin, puuvillapeltojen bluesin, soulin, gospelin, rockin tai jopa tangon vivahteita.

  • Ruokaprofessori Hely Tuorila: ”Afrikkalaiset hämmästelivät sitä, että kerään luonnosta sieniä”

    Hely Tuorila on aistinvaraisen ruokatutkimuksen professori.

    Aistinvaraisen ruokatutkimuksen emeritaprofessori Hely Tuorila opiskeli aikoinaan ravitsemustiedettä Helsingin yliopistossa, jotta hän voisi tehdä työtä ravintokemistinä kehitysmaissa. Suunnitelma ei ihan toteutunut, mutta nyt eläkeiässä Tuorila on kutsuttu Afrikkaan ylimääräiseksi professoriksi Pretorian yliopistoon. Suomessa häntä kutsuu Punkalaitumen mökkimetsä, jota intohimoinen sienestäjä rakastaa.