Hyppää pääsisältöön

Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

Jaakko Selin poseeraa Yle Radio 1:n käytävällä.
Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin Jaakko Selin poseeraa Yle Radio 1:n käytävällä. Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Jaakko Selin

Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

Jaakko Selin kasvoi ja kävi koulunsa Lohjalla. Vanhemmat pitivät puutalossa Osto- ja myyntiliikettä, josta etelän paperitehtaisiin töihin tulleet löysivät koteihinsa kalusteet.

Kauneuden taju ja tietoisuus tyylien moninaisuudesta kehittyi vahvaksi perheen sisarussarjan kuopuksella, joka on edelleen ylpeä vanhempiensa elämäntyöstä.

– He tekivät kulttuuriteon auttaessaan näitä pohjoiskarjalasta tulleita sisustamaan kotinsa. Muistan kuinka he lähtivät liikkeen edestä Fiatin katolla olevan heiluvan kuorman kanssa ja kuinka äiti laittoi jonkun kukkaruukun tai ryijyn sinne mukaan. Kauneutta piti olla kotona.

Jo silloin supliikkimies Jaakko Selin viihtyi koulussa, mutta motivaatioita numeroiden ja arvosanojen metsästämiseen ei ollut.

Kuuden kansakouluvuoden jälkeen opettaja oli kuitenkin vakuuttunut, että fiksun pojan pitää päästä jatkamaan opintojaan. Hän puhui vanhemmille opintojen jatkamista ja niin opinnot jatkuivat oppikoulussa aina ylioppilaaksi asti.

Piirtämisen vimma ja estetiikan taju ohjasivat ammatinvalintaa

Osto- ja myyntiliikkeessä vanhojen huonekalujen ja tavaroiden keskellä kasvaneelle Jaakko Selinille kehittyi vahva estetiikan ja tyylien taju.

Koulussa hän rakasti erityisesti piirtämistä ja luovia aineita. Kun tuli aika päättää minne lähteä opiskelemaan, ei ollut olemassa kuin yksi vaihtoehto: Taideteollinen korkeakoulu.

– Mää halusin lähteä pois Lohjalta, mennä Helsinkiin. Taide-ala on ainoa sellainen ala mihin pystyin kuvittelemaan itseni, muistelee Jaakko Selin nuoren miehen tuntojaan.

Pääsykoe Elokuvataiteen ja lavastuksen laitokselle meni hyvin ja Jaakko aloitti opintonsa siellä. Mutta sopeutuminen silloiseen laitoksen maailmaan ja ilmapiiriin ei ottanut onnistuakseen.

Muutaman vuoden kuluttua hän pyrki ja aloitti vaatesuunnittelun opinnot Muotoilun laitoksella.

– Mutta kun olin ollut siellä vuoden tai pari, mikä oli ihan kivaa, sillä olihan siellä huomattavasti kansainvälisempää kuin elokuvataiteen laitoksella. Sitten syntyi Kaurismäki-ilmiö. Kaurismäen veljekset tulivat ohjaamaan moderneja eurooppalaisia elokuvia. He olivat erilaisia ja heidän kataisten seurassa olisin viihtynyt, kuvailee Jaakko Selin 1980-luvun suomalaisen elokuvamaailman muutosta..

Funktionaaliset työvaatteet saivat suunnittelijansa

Suomalaisella vaateteollisuudella meni 1980-luvulla hyvin kiitos Neuvostoliiton viennin. Uusille ideoille ja suunnittelijoille oli kysyntää ja pian Jaakko Selin löysi itsensä suunnittelemasta tuulipukuja ja työvaatteita.

– Olin kiinnostunut funktionaalisista vaatteista, materiaaleista ja tavoista rakentaa se vaate, kuvailee Jaakko Selin valintojaan. Lopulta hän päätyi myös kirjoittamaan muodista.

Valmistuminen taiteen maisteriksi kuintenkin kesti ja kesti. Vasta isänsä kuolinvuoteella hän antoi lupauksen valmistumistua

– Isäni sairastui aivosyöpään jäätyään eläkkeelle 65-vuotiaana ja kuoli vuoden sisällä. Siellä kuolinvuoteella tulin luvanneeksi isälleni että suoritan opinnot loppuun. Niinpä päälle nelikymppisenä istuin parikymppisten opiskelijoiden kanssa suorittaen loppuun kaikki kurssit. Ja sain itseni taiteen maisteriksi, kertoo Jaakko Selin hymyissä suin.

Kaksi hymyilevää nuorta miestä Helsingin Senaatintorilla
Jaakko Selin elämänkumppaninsa kanssa. Kaksi hymyilevää nuorta miestä Helsingin Senaatintorilla Kuva: Jaakko Selinin kotialbumista Kuusi kuvaa,Jaakko Selin

Rakkaus kantoi kolmekymmentä vuotta

Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Seliniltä monia läheisiä. Lähes kolmekymmentä vuotta rinnalla kulkenut elämänkumppani ja puoliso kuoli muutamia vuosia sitten. Ääni karheutuu ja kyynel nousee vieläkin silmäkulmaan kun Jaakko muistelee rakastaan.

– Miesparina eläminen 1970–1980-luvulla ei ollut ollenkaan herkkua, tai itsestään selvää. Se oli välillä kuin päänsä seinään lyömistä. Mutta tiukka ote ja katse, hyvä ryhti, itsetietoinen olemus auttoivat. Ja sellainen suoraviivaisuus ”ettekö te tajua” – asenteella, hiljensi ihmisen kuin ihmisen, kuvailee Jaakko Selin silloisia toimintatapojaan.

Päätettyään, että kukaan ei saa sanella heidän elämäänsä Jaakon ja Simon saivat pitkän ja onnellisen yhteisen elämän.

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.